Kun itäinen Suomi menestyy, siitä hyötyy koko Suomi
Musiikkitalossa oli keskiviikkona 26.3. aamupäivällä teemana itäisen Suomen vahvuudet ja merkitys koko Suomelle. Tilaisuuden järjestivät itäisen Suomen keskuskaupungit, jotka toimivat alueillaan kehityksen ja elinvoiman vetureina. Myös valtiolta odotetaan konkreettisia panostuksia. Kun itäinen Suomi menestyy, siitä hyötyy koko Suomi. Valtioneuvoston terveiset tilaisuuteen toi pääministeri Petteri Orpo.
Musiikkitalolla järjestettiin keskiviikkona 26. maaliskuuta Suomi kasvuun – eväät löytyvät itäisestä Suomesta -tilaisuus, jossa keskusteltiin Itäisen Suomen potentiaalista ja odotuksista.
Tilaisuudessa oli koolla päättäjiä, virkamiehiä, yritys- ja elinkeinoelämän edustajia sekä asiantuntijoita. Tilaisuuden taustalla on yhteistyö seitsemän itäisen Suomen keskuskaupungin kesken. Järjestäjinä ovat Kouvolan lisäksi Joensuu, Kajaani, Kotka, Kuopio, Lappeenranta ja Mikkeli.
Valtiolta odotetaan konkreettisia panostuksia
Toimittaja Jani Halmeen juontaman tilaisuuden avasi järjestäjäkaupunkien puheenvuorolla Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.
–Kun itäisen Suomen menestystä edesautetaan ja alueen potentiaali otetaan tehokkaasti käyttöön, tuo se kasvua ja elinvoimaa koko Suomelle. Itäisen Suomen pitäminen elinvoimaisena on tärkeää myös Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta, Toikka sanoi.
Hän nosti puheenvuorossaan esiin Itä-Suomessa toteutuneet ja toteutumassa olevat lukuisat satojen miljoonien tai jopa miljardiluokan investoinnit, joilla on merkittävä työllistävä vaikutus.
Keskuskaupungit toimivat yhdessä korkeakoulujen kanssa kehityksen ja elinvoiman vetureina alueillaan. Kaupungeilla on halu tehdä vahvaa yhteistyötä elinkeinoelämän, valtion ja muiden sidosryhmien kanssa.
– Teemme elinvoimaa tukevia investointeja ja luomme yrityksille houkuttelevan investointiympäristön. Investointien ja työpaikkojen lisäksi töitä tehdään itäisen Suomen asukkaiden hyvinvoinnin ja toimivien kuntalaispalvelujen eteen. Yhteinen tahtotila itäisen Suomen menestymiseen on vahva ja siitä yksi hyvä esimerkki on myös tämä tilaisuus, Toikka totesi.
Kaupungit ja maakunnat eivät kuitenkaan voi tehdä kaikkea tarvittavaa itse.
– On tärkeää, että itäisen Suomen haastava tilanne on tunnistettu myös valtion puolelta. Valtiolta odotetaan kuitenkin edelleen lisää konkreettisia panostuksia, jotta itäisen Suomen oikea kehityssuunta saadaan varmistettua ja alueen potentiaali tehokkaasti käyttöön. Kun itäinen Suomi menestyy, siitä hyötyy koko Suomi, Toikka sanoi.
Konkreettisia panostuksia odotetaan erityisesti seuraavilla osa-alueilla: Puhtaille energiaratkaisuille kuten vetytalouden ja tuulivoiman investoinneille on luotava suotuisa toimintaympäristö ja sähköinfra myös itäiseen Suomeen. Tätä tulee tukea lainsäädännöllä ja valtion toimin. Teollisuuden kilpailukykyä ja yritysten investointeja tulee vauhdittaa: paljon kuljettavan teollisuuden logistinen kilpailukyky on turvattava. Lisärahoitusta tarvitaan Karjalan ja Savon ratojen ja logistiikan yhteyksien parantamiseen HaminaKotkan satamaan. Itäradan suunnittelua tulee jatkaa kohti rakentamisvalmiutta. Ratkaisuja tulee hakea sisävesiliikenteen ja sen aluskannan kehittämiseen sekä Saimaan kanavan tilanteeseen. Kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden parantaminen on keskeistä tulevaisuudessa.
Itäisessä Suomessa suuri kasvupotentiaali
Elinkeinoelämän puheenvuoron tilaisuudessa käytti Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
Valtion asiantuntijapuheenvuoron käytti osastopäällikkö ja ylijohtaja Tiina Korhonen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Korhonen avasi itäisen Suomen ohjelmaehdotusta, joka sisältää 37 toimenpidettä itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Teemoina ovat alueen elinvoimatekijöiden lisääminen, alueen saavutettavuus, työvoiman saatavuus sekä Suomen turvallisuus ja huoltovarmuus.
LUT-yliopiston tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen puhui itäisen Suomen suuresta kasvupotentiaalista, joka perustuu tuuli- ja aurinkovoimaan sekä metsäteollisuuden tuotantoprosessissa syntyvään hiilidioksidiin.
– Ratkaistavia ongelmia ovat itärajan tutkakysymys ja metsäteollisuudesta saatavissa oleva hiilidioksidi, Laaksonen tiivisti.
Itä-Suomen haasteet on tunnistettu ja niitä pyritään ratkaisemaan
Valtioneuvoston terveiset tilaisuuteen toi pääministeri Petteri Orpo. – Hallitus ja varmasti koko eduskunta ymmärtävät itäisen Suomen haasteet, jotka ovat korostuneet itärajan sulkemisen takia. Hallitus on myös sitoutuneet edistämään niiden ratkaisemista käytettävissä olevilla työkaluilla ja resursseilla tässä hyvin tiukassa taloustilanteessa, Orpo totesi.
Pääministeri korosti Itäisen Suomen ohjelman merkitystä ja alueen kehittämiseksi tehtyjä toimenpiteitä muun muassa energian, saavutettavuuden ja osaamisen alueilla.
– Kantaverkon toimivuus on edellytys puhtaan energian investoinneille ja taattava koko maassa.
Orpo totesi EU:lta saadun varoja rajaturvallisuuden vahvistamiseksi. Hän piti tärkeänä, että EU-rahoitukseen rakennettaisiin erillisväline niille alueille, jotka kärsivät EU:n hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Orpo näkee itäisen Suomen potentiaalin suurena ja totesi alueella olevan oikeaa tekemisen asennetta. – Jos ja kun Ukrainassa rauha syntyy, edessä on hyvin nopea kasvun aika ja tämä on suuri mahdollisuus myös itäiselle Suomelle, pääministeri Petteri Orpo totesi.
Tilaisuus huipentui keskustelupaneeliin
Yrityskentän puheenvuoroissa suomalaisen Solar Foods -yhtiön toimitusjohtaja Pasi Vainikka kertoi uuden elintarviketeknologian mahdollisuuksista ja edellytyksistä.
Biolääkeyritys Finvectorin toimitusjohtaja Matthias Krieger puolestaan avasi tekijöitä, jotka tekevät itäisestä Suomesta ihanteellisen alueen niin vapaa-aikaa kuin työ- ja liike-elämääkin ajatellen, ja korosti yritysten kansainvälistymisen ja toimivien liikenneyhteyksien tärkeyttä alueen kestävän kehityksen turvaamiseksi.
Tilaisuus huipentui keskustelupaneeliin Itäisen Suomen potentiaali mahdollistaa koko maan kasvun -teemalla. Paneeliin osallistuivat Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja ja entinen ministeri Paula Lehtomäki, Euroopan parlamentin jäsen Merja Kyllönen, kansanedustaja Ville Kaunisto ja Karelia-ammattikorkeakoulun rehtori Petri Raivo.
Lisätietoja:
Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka, puh. 020 615 3100, marita.toikka(at)kouvola.fi
Joensuun kaupunginjohtaja Jere Penttilä, puh. 050 432 7600, jere.penttila(at)joensuu.fi
Kajaanin kaupunginjohtaja Jari Tolonen, puh. 044 710 0303, jari.tolonen(at)kajaani.fi
Kotkan kaupunginjohtaja Esa Sirviö, puh. 0400 975 211, esa.sirvio(at)kotka.fi
Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti, puh. 044 718 2791, soile.lahti(at)kuopio.fi
Lappeenrannan kaupunginjohtaja Tuomo Sallinen puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen(at)lappeenranta.fi
Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen, puh. 044 459 7300, janne.kinnunen(at)mikkeli.fi