Lappeenrannan tulos painuu nollatasolle – mittavat investoinnit kääntävät lainakannan kasvuun

Verorahoituksen vaisu kasvu painaa Lappeenrannan kaupungin vuosikatteen alle tavoitetason lähivuosina, mutta toimintamenot pysyvät hyvin hallinnassa. Lappeenranta investoi edelleen voimakkaasti ensi vuosikymmenen alkuvuosiin saakka, mikä tulee kasvattamaan lainakantaa huomattavasti. 

Lappeenrannan kaupungille laaditaan valtuustokauden kattava nelivuotinen taloussuunnitelma. Taloussuunnitelmakauden kahden ensimmäisen vuoden vuosikate jää selvästi alle 30 miljoonan euron tavoitteen vuosikatteen ollessa vajaat 24 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos painuu nollatasolle. Taloussuunnitelmakauden toisella puoliskolla vuosikatetaso nousee jälleen 30 miljoonan euron paremmalle puolelle. Siihen tuo kuitenkin epävarmuutta talouden elpymisen vauhti sekä tulossa oleva valtionosuusuudistus.

Vuosikatetason notkahdus johtuu verorahoituksen heikosta kehityksestä. Etenkin yhteisöveron tuotto alenee selvästi metsäteollisuuden heikon suhdannetilanteen takia. Kunnallisverokertymä kasvaa hieman, mutta heikon työllisyystilanteen vuoksi kasvu jää vaimeaksi. Kiinteistöveron tuottokin pysyy paikallaan. 

Kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan valtionosuutta vähentää edellisten hyvien vuosien verokertymän perusteella aleneva verotuloihin perustuva tasaus sekä lasten ja nuorten määrän vähentyminen. 

– Kokonaisuutena verorahoitus on ensi vuonna suunnilleen kuluvan vuoden ennusteen tasolla ja laskee tämän vuoden talousarvioon nähden liki viidellä miljoonalla eurolla.

Apulaiskaupunginjohtaja Jari Iskanius kuvaa kaupungin menokehitystä hyvin maltilliseksi: kaikkien toimintakulujen kasvu on 1,4 % ja varsinaisten ulkoisten menojen kasvu jää 0,5 %. 

– Toimialojen kehyksissä on kuitenkin huomioitu täysimääräisesti muun muassa kunta-alan sopimusten mukaiset palkankorotukset. Menokasvua hillitsee alhainen inflaatio sekä lasten määrän väheneminen.

Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttöön tulee uusia ja uudistettuja rakennuksia. Kirjaston ja museon kokoelmatilojen vuokramuutokset on huomioitu kulttuuritoimen kehyksessä.

– Aiempien päätösten mukaisesti valmistuvan sisäliikuntahallin ylläpitokulut katetaan liikuntapaikkamaksuilla, mutta pääomavuokraan liikuntatoimi saa määrärahan, Iskanius kertoo.

Kaupunginteatteri ei ole viime vuosina saavuttanut tuottotavoitettaan. Tuottotavoitetta lasketaan ensi vuodelle 144.000 euroa, mutta Iskaniuksen mukaan tuotoille ja katsojamäärille asetetaan valtuustokaudelle selkeä kasvutavoite. 

– Kun tänä vuonna katsojamäärän ennakoidaan olevan noin 21.000, vuodelle 2029 tavoitellaan 25.000 katsojaa. Tuottotavoite nousee vastaavasti ja on enää 52.000 euroa pienempi vuonna 2029 kuluvaan vuoteen nähden.

Investoinnit pysyvät korkealla tasolla

Kaupungin tekemät investoinnit pysyvät korkealla tasolla vuosikymmenen vaihteeseen saakka. Ensi vuonna kaupunki investoi noin 44 miljoonalla eurolla ja seuraavina vuosina noin 70 miljoonalla eurolla, mikäli monitoimiareena ja uimahalli etenevät aikatauluissaan. Suurista kouluhankkeista ovat jäljellä vielä Voiska-talon ja Kimpisen koulun rakennusprojektit.

Kaupunginjohtaja Tuomo Sallisen mukaan pitkään kaavailtu täysimittainen palloiluhalli esitetään otettavaksi kaupungin investointiohjelmaan. Palloiluhalli toteutettaisiin kaupungin omana hankkeena Kisapuistoon sen jälkeen, kun pääjäähalli siirtyy uuteen Armilan sairaalan alueelle rakennettavaan monitoimiareenaan.

– Kisapuisto on palloiluhallille erinomainen paikka, sillä samalla ratkaistaan alueelle jäävien jäähallien oheisharjoittelutilojen tarve, Kisapuistossa on suurelle rakennukselle hyvin tilaa ja paikkana se on hyvin saavutettavissa, Sallinen sanoo.

Palloiluhallin rakentaminen alkaisi vuonna 2030 ja halli valmistuisi seuraavana vuonna. Hallin kustannusarvio on seitsemän miljoonaa euroa sisältäen hallin ulkopuoliset infratyöt. Maksuilla katettavat vuotuiset ylläpitokulut arvioidaan noin 150.000 euroksi.

Kunnallistekniikassakin on lähivuosina tavallista isommat investoinnit. Pajarilan työpaikka-alueen rakentaminen pääsee ensi vuonna kunnolla vauhtiin. Kauppatorin alueen uudistamista suunnitellaan ensi vuonna ja rakentaminen alkaa vuonna 2027.

Meijän rannat -Lappeenrannan keskusta-alueen rantojen kehittämissuunnitelmaa toteutetaan pääosin osana toimialojen perustoimintaa. 

– Lähivuosina erillistä investointimäärärahaa varataan Ainonkadun parannukseen sekä Sataman leikkipuiston ja Rantapuiston kunnostukseen. 

– Mikäli näistä säästyy määrärahaa, voidaan jo tällä kaudella alkaa valmistella seuraavalle taloussuunnitelmakaudelle ajoitettuja Myllysaaren uimalaitoksen ja leikkipuiston kunnostusta sekä Satamansuoran parannusta, apulaiskaupunginjohtaja Jari Iskanius sanoo.

Vuosikate kattaa nelivuotiskaudella vain vajaat puolet investointimenoista. Kaupungin pitkään vakaana pysynyt lainakanta kääntyy kasvuun. Ensi vuonna Lappeenranta varautuu 20 miljoonan euron lainanottoon. Velkamäärä kasvaa 2030-luvun alkuvuosiin saakka ja on ylittämässä 300 miljoonan euron rajan, kunnes se alkaa investointien tasoittuessa lyhentyä ensi vuosikymmenellä. 

Lappeenrannan kaupunginhallitus aloittaa kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittelyn 17.11. Kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 8. joulukuuta.

Lisätietoja:

Tuomo Sallinen, kaupunginjohtaja
puh. 040 624 1422, tuomo.sallinen@lappeenranta.fi

Jari Iskanius, apulaiskaupunginjohtaja
puh. 040 631 6231, jari.iskanius@lappeenranta.fi