Lappeenrannan peruskorjattu pääkirjasto Parvi palkittiin vuoden 2025 Esteettömyyskunniamaininnalla
Lappeenrannan kaupungin Vammaisneuvosto palkitsee vuosittain kaupungin ja sen asukkaiden esteettömyyttä edistäneen tahon. Vuoden 2025 esteettömyyskunniamaininnan saajaa kysyttiin asukkailta sähköisen kyselyn kautta. Kyselyyn saatiin monia hyviä esityksiä, selkeästi esiin nousi Lappeenrannan peruskorjattu pääkirjasto Parvi.
Vammaisneuvoston esteettömyystyöryhmä kävi marraskuun 2025 lopulla tekemässä esteettömyyskierroksen peruskorjatussa pääkirjastossa ja päätti myös esittää omana ehdokkaanaan Parvea.
Vammaisneuvosto ja esteettömyystyöryhmä pääsivät mukaan peruskorjauksen suunnitteluun jo alusta alkaen.
- Oli hienoa nähdä, kuinka annetut kommentit oli otettu hyvin huomioon, toteavat Jaana Kauppinen, Vammaisneuvoston puheenjohtaja sekä Jyry Loukiainen, esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja.
Palkinnon myöntämisen perusteissa Vammaisneuvosto ja sen esteettömyystyöryhmä arvostavat kuinka Lappeenrannan kaupungin pääkirjaston peruskorjauksessa tavoitteena oli kiinnittää erityistä huomiota muun muassa esteettömyyteen. Tavoite saavutettiin, esteettömyys on huomioitu erittäin hyvin, valinnoissa on huomioitu eri vammaryhmät ja toimintarajoitteet. Pääkirjaston peruskorjaus on onnistunut esteettömyyden näkökulmasta katsoen, vanhan rakennuksen asettamista haasteista huolimatta sekä vanhaa kunnioittaen. Parvi on miellyttävä ja viihtyisä asukkaiden olohuone – meille kaikille.
Pääkirjasto Parvessa on esteettömyys huomioitu kaikin tavoin
Sisäänkäynnit peruskorjattuun pääkirjastoon ovat esteettömät. Puiston puolelta onkin aina pääsyt ihan suoraan maatasolta sisään. Nyt myös Valtakadun puoleisen sisäänkäynnin esteettömyyttä on suuresti parannettu luiskalla, jonka kaltevuus on nykystandardin mukainen. Myös portaat on uusittu ja niissä on kaiteet, jossa myös välikaide, joka helpottaa lasten ja lyhytkasvuisten kulkemista.
Kirjaston pääsisäänkäynti ovien välittömässä läheisyydessä on ovenavauspainikkeet. Tämä on helpotus etenkin rollaattorilla tai pyörätuolilla kulkevalle kuten myös perheille lastenvaunujen- ja rattaiden kanssa.
Ovenavauspainikkeita löytyy lisäksi useista eri tiloista kirjastolta kuten esimerkiksi asiakaspalvelukeskus Winkin, lasten satuhuoneen, rauhallisen lehtilukusalin sekä myös wc-tilojen ovien vierestä. - Inva-WC tilat ovat muuten erittäin hyvät ja kaikinpuolin esteettömät, kehuu esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja, joka liikkuu pyörätuolilla.
Parvi on Suomen ensimmäinen kirjasto, jossa älykkäät ja puheäänellä opastavat äänimajakat on otettu laajaan käyttöön.
- Oli oli tehdä yhteistyötä tällaisessa Suomen mittakaavassa ainutlaatuisessa toiminnassa, iloitsee Mikko Ojanen, Etelä-Karjalan Näkövammaiset ry:n edustaja esteettömyystyöryhmässä.
Näkövammaiset on huomioitu myös muilla tavoin peruskorjatussa pääkirjastossa. Hissin kerrosnäppäinten vieressä on pistekirjoituksella kerrottu kerrokset ja puheääni kertoo mihin kerrokseen on saavuttu kun hissi pysähtyy. Kirjastossa, useassa eri paikassa, portaiden edessä, wc-tilojen edessä näkyy lattiassa kolme metallista, vähän kohollaan olevaa pientä pistettä. Ne kertovat näkövammaiselle, että kannattaa pysähtyä ja jatkaa varoen eteenpäin. Lattiassa olevat pisteet kertovat myös mihin suuntaan kannattaa matkansa suunnata.
Kirjaston aikanaan rakennettu hissi aiheutti hieman pohdintaa, kuinka saada kapea hissi paremmin esteettömäksi.
- Leveyttä hissiin ei saatu kapean hissikuilun takia, mutta pystyimme lisäämään pituutta, jolloin hissiin mahtuu paremmin useampi henkilö tai avustaja pyörätuolilla kulkevan kanssa, kertoo Mika Sairanen, peruskorjauksen hankehitysarkkitehti Lappeenrannan Toimitilat Oy:sta.
Kirjaston pääportaat ovat olleet monelle huonosti liikkuvalle hankalat, koska puiset kaiteet ovat olleen hiukan korkeammalla ja niistä on ollut hankala saada pitävää otetta niiden leveyden takia.
- Halusimme säilyttää nämä upeat kaiteet ja kuitenkin helpottaa niissä kulkemista, joten puisten kaiteiden alle asennettiin 70 cm korkeudelle välikaiteet, niistä saa hyvin otteen ja sopivat myös lapsille ja lyhytkasvuisille turvallisempaan kulkemiseen pääportaissa, toteaa Marja Huuhtanen, kirjastotoimenjohtaja, joka on myös Vammaisneuvoston jäsen.
Kirjastossa kaiteiden jatkuminen on myös huomioitu ja kaiteen jatkuminen auttaa näkövammaisen henkilön portaassa kulkemista, helpottaa päättymiskohdan havaitsemista ja vähentää kompastumisen riskiä. Myös kaiteen tukea tarvitseva henkilö saa otteen kaiteesta ennen ensimmäistä askelmaa tai astuessaan portaista pois tasaiselle pinnalle.
Pääportaikon lisäksi muissakin kirjaston portaissa on porrasaskelmien reunoissa tummat huomionauhat, jotka helpottavat heikkonäköisten kulkua portaikossa.
Esteettömään ympäristöön kuuluu myös avoimen tilan hyvä akustiikka. Pääkirjaston avoin monikerroksinen keskusaula on akustisesti haasteellinen, ennen peruskorjausta ongelmana oli kerroksesta toiseen kuuluva ääni ja kaiunta. - Koska seinä- ja kattopintoja oli suhteellisen vähän käytettäväksi vaimennusmateriaaleja varten, äänimaiseman parantaminen huomioitiin lattioiden materiaalivalinnoissa, kertoo peruskorjauksen hankehitysarkkitehti. Kirjaston lattiamateriaali ja portaidenaskelmat ovat pinnoitetta, joka ei ole liukas ja on helppokulkuinen myös apuvälineitä käyttäville.
- Tämä lisää turvallisuuden tunnetta liikkumiseen, toteaa Pia Pulliainen, esteettömyystyöryhmän sihteeri, joka edustaa esteettömyyskierroksilla myös Kaakkois-Suomen lihastautiyhdistystä.
Kirjaston Info-pisteellä kuten myös asiakaspalvelukeskus Winkissä ja kirjaston asiakaspalvelussa on huomioitu lapset sekä lyhytkasvuiset asiakkaat matalammalla palvelutiskillä, niin sanotun normikorkuisen palvelutiskin vierellä. Jokaisella palvelutiskillä on myös palveluinduktiosilmukka. Induktiosilmukka-alueita löytyy näyttelyalueella, monitoimitila Heikissä, lasten satuhuoneessa, lehtilukusalissa ja sen vieressä olevasta kahvilatilassa sekä kellarikerroksen neuvotteluhuoneessa.
Hienoa esteettömyyttä on myös se, että kirjastoon sisälle pääsee suoraan alueella olevasta pysäköintitalosta. Pysäköintitalosta tultaessa sisälle kirjastoon pääsee LE-hissillä kirjaston maanalaisen, Juuret, osan käytäville ja hissillä sitten varsinaisiin kerroksiin. - Valitettavasti LE-hissin käyttöönotossa on ollut ongelmia, joita joudutaan ratkomaan edelleen, pahoittelee kirjastotoimenjohtaja Marja Huuhtanen. Valtakadun puolella, kadun varrella, on pari LE-pysäköintipaikkaa.
- Vammaisneuvoston aloitteesta kirjaston vieressä olevaan pysäköintitaloon pääsee veloituksetta henkilö, jolla on LE-pysäköintitunnus, kertoo Jyry Loukiainen.
- Pysäköinti on ilmainen, kunhan ilmoittautuu etukäteen Williparkki Oy:lle. Williparkille tulee toimittaa käyttäjän yhteystiedot, käyttäjän / käytettävän ajoneuvon rekisterinumero sekä kopio LE-pysäköintiluvasta, ohjeistaa Loukiainen. (Tiedot voi lähettää sähköpostilla: anne.lahikainen@lappeenranta.fi sekä marko.markkanen@lappeenranta.fi
Myös kirjaston kalusteissa on huomioitu esteettömyys. Esimerkiksi lehtilukusalista löytyy normaalia korkeampia tuoleja, joille istuminen on toimintarajoitteisille helpompaa kuin matalalle tuolille istuminen ja siitä pystyyn nouseminen. Esteettömyys näkyy myös kirjaston värimaailmassa. Kirjaston värimaailma on miellyttävä, on vaaleaa ja on vahvoja kontrastivärejä ja kaikki sopusoinnussa.
Esteettömyystyöryhmä totesikin kierroksensa jälkeen, että Lappeenrannan kaupungin pääkirjaston peruskorjausremontti vaikuttaa oikein onnistuneelta esteettömyyden näkökulmasta katsoen.
Kuva: Esteettömyyskunniamaininnan 2025 luovutus. Kuvassa vas.lukien Saana Kokko, vammaisneuvoston jäsen, Anu Talka, kulttuurijohtaja, Marja Huuhtanen, kirjastotoimenjohtaja, Maire Antinniemi, esteettömyystyöryhmän jäsen, Jyry Loukiainen, esteettömyystyöryhmän puheenjohtaja, Julia Lindqvist, kirjaston kehittämiskoordinaattori, Mika Sairanen, hankekehitysarkkitehti ja Jaana Kauppinen, vammaisneuvoston puheenjohtaja sekä Ulla Viskari-Lippojoki, vammaisneuvoston jäsen.
Lisätietoja:
Pia Pulliainen, osallisuuskoordinaattori, esteettömyystyöryhmän sihteeri,
puh. 040 5494 740, pia.pulliainen@lappeenranta.fi