Lappeenrannan kaupunginorkesterin konsertissa to 16.2. soi Noidan oppipoika ja solisteeraa fagotin guru

Lappeenrannan kaupunginorkesterin konsertissa torstaina 16.2.2023 klo 19 Lappeenranta-salissa kuullaan Ystävyyden juhlaa ranskalaisista säveltäjistä Tshaikovskiin. Orkesteria johtaa Erkki Lasonpalo ja solistina soittaa fagottitaiteilija Bence Bogányi. Konsertin ohjelmassa noidan oppipoika tanssittaa luutaa Paul Dukas'n monista animaatioista tutun orkesterischerzon Noidan oppipoika tahdissa. Bence Bogányi soittaa ranskalaisen uusklassikon Jean Francaix'n Konserton fagotille ja jousille ja konsertin päättää George Mortonin kamariorkesterille sovittama rakkauden tunteinen Pjotr Tshaikovskin Sinfonia nro 5 e-molli.

Fagottiguru Unkarista on omistautunut nykymusiikille

Bence Bogányi syntyi unkarilaiseen muusikkoperheeseen. Yhdeksänvuotiaana hän alkoi soittaa fagottia Unkarissa ja jatkoi opintojaan Suomessa Sibelius-Akatemiassa, tämän jälkeen Ruotsissa ja Saksassa. Bogányi on voittanut urallaan useita kansainvälisiä palkintoja.

Bence Bogányi nimitettiin Suomen Kansallisoopperan soolofagotistiksi vuonna 1997, jonka jälkeen hän on soittanut soolofagotistina Helsingin kaupunginorkesterissa, Berliinin Radio-orkesterissa ja fagotin äänenjohtajana Münchenin filharmonisessa orkesterissa.

Kamarimuusikkona ja solistina Bogányi on esiintynyt kaikkialla Euroopassa ja Aasiassa. Bogányi soittaa säännöllisesti vierailevana ykkösfagotistina tunnettujen orkesterien kuten Berliinin filharmonikoiden, Euroopan kamariorkesterin ja Münchenin Oopperan ja Budapestin festivaaliorkesterin kanssa. Hän on tehnyt lukuisia radio- ja levytallenteita. Bence Bogányi on omistautunut myös nykymusiikille kantaesittäen lukuisia fagottikonserttoja ja teoksia kuten Kalevi Ahon fagottikonserton vuonna 2005 Helsingin kaupunginorkesterin kanssa.

Vuosina 2009–2013 Bence Bogányi toimi fagotin professorina Nürnbergin Musiikkiakatemiassa ja vuonna 2013 hänet nimitettiin fagotin professoriksi Hannoverin Musiikkiakatemiaan.

Fagottisolisti on kuin kulkija Pariisin miljöössä

Ranskalainen säveltäjä Jean Francaix kasvoi musiikkiperheessä. Hänen musiikkitieteilijäisänsä oli Le Mans'n konservatorion rehtori ja äiti laulunopettaja. Francaixin ensimmäiset sävellykset syntyivät jo 6-vuotiaana. Säveltäjä Maurice Ravel oli sanonut nuoren pojan vanhemmille, että tällä pojalla on uteliaan aistikas kyky kuulla sävellyksissään, kyky jota hän ei saisi koskaan menettää. Niinpä Francaix pyrki ja pääsi oppilaaksi Pariisin konservatorioon. Francaix esiintyi monesti omien sävellyksiensä tulkkina, koska oli myös taitava pianisti. 

Francaixin tyyli on uusklassismia, mutta siinä on persoonallinen ranskalainen pikantti ja selkeyteen pyrkivä ote. Musiikki on kepeää, ja vaikka säveltäjän esikuvina olivatkin niin Ravel, Stravinsky kuin Chabrier, Francaix'n musiikissa yhdistyy esikuvien vaikutus mitä moni-ilmeisimmin ja omaa tyylillistä ääntä korostaen. Francaixin tuotanto käsittää yli 200 teosta; muun muassa 5 oopperaa, 16 balettia, 17 konserttoa ja suuren määrän kamarimusiikkia.

Ystävyyden juhlaa -konsertissa kuultava Fagottikonsertto on vuodelta 1979 ja sen musiikillinen kerronta on kertomuksellisen laulavaa. Fagottisolisti on kuin kulkija Pariisin miljöössä onnellisin askelin tanssahdellen ja elämäänsä pohdiskellen temaattisen kudoksen vuorotellessa solistin ja jousten kanssa. Neliosainen konsertto tuo fagotin hienoimmat karakterit kuulijoilleen teknisiä haasteita karttamatta.

Konsertin teos tuttu Disneyn piirroselokuvasta Fantasia

Paul Dukas opiskeli Pariisin konservatoriossa samaan aikaan kuin ystävänsä Claude Debussy. Hän oli usein näkyvillä voittaessaan sävellyspalkintoja. Myöhempinä vuosinaan Dukas tuli tunnetuksi sävellyksen opettajana sekä musiikkikriitikkona, joka vaikeni niin sanottujen uudistajien ja konservatiivien säveltäjien linjariitojen aikaan. Siksi onkin jännittävää, että hänen sävellysoppilainaan oli niin perinteisempien arvojen kannattajia kuin modernisteja.  

Dukas'n tuotannon merkittävimmät teokset ovat C-duuri-sinfonia (1897), ooppera Ariane et Barbe-bleue (1907) ja orientalistinen baletti La Péri (1912). Hänen tunnetuin teoksensa on kuitenkin kaupunginorkesterimme konsertissa kuultava orkesteriteos Noidan oppipoika (L'Apprenti sorcier) vuodelta 1897.

Dukas’n itsekritiikki oli harvinaisen ankara, ja hänen tiedetään vain muutamia päiviä ennen kuolemaansa polttaneen suuren määrän julkaisematta jääneiden sävellystensä käsikirjoituksia, muun muassa sinfonioita, alkusoittoja ja kamarimusiikkia.

Noidan oppipoika (L'Apprenti sorcier) on varsin lyhyt orkesteriteos, mutta sitäkin tunnetumpi. Säveltäjä ei voinut ymmärtää, miksi vain ja ainoastaan tämä teos otettiin ohjelmistoihin ja muut hänen sävellyksensä saivat vain harvemmin esityksiä. Teoksen lähtökohtana on Johann Wolfgang von Goethen balladi, joka sekin on jäänyt varsinaisen musiikin jalkoihin. Teos sai kantaesityksensä 19. toukokuuta 1897säveltäjän johdolla Société Nationale de Musiquen konsertissa Pariisissa. Mainittakoon, että Walt Disney käytti teosta vuonna 1940 piirroselokuvassa Fantasia, jossa roolissa nähdään Mikki Hiiri.

Viides sinfonia luetaan yhdeksi säveltäjän parhaista teoksista

Pjotr Tšaikovskin tie säveltäjäksi kulki mutkien kautta, sillä ensin hän opiskeli lainopillisessa koulussa ja työskenteli oikeusministeriössä. Tämän jälkeen Tšaikovski opiskeli Venäjän musiikillisessa seurassa ja pian myös Pietarin konservatoriossa. Myöhemmin Tšaikovski muutti Moskovaan ja alkoi opetustyönsä Moskovan uudessa konservatoriossa. Samoihin aikoihin hän sävelsi ensimmäisen sinfoniansa, Talvisia unelmia.

Vuonna 1875 Tšaikovski tutustui varakkaaseen leskeen Nadezda von Meckiin, josta tuli Tšaikovskin intohimoinen suojelija. Mesenaatti antoi runsaasti säveltäjälle taloudellista tukea ja yhtä innokkaasti Tšaikovski lähetteli kirjeitä rouvalle, joissa hän esitteli ja kehitteli näkemyksiään taiteesta ja elämästä sekä tunteistaan. Mesenaatti ja säveltäjä eivät kuitenkaan koskaan tavanneet henkilökohtaisesti toisiaan.  

Tšaikovski sävelsi torstai-illan konserttiamme tähdittävän sinfoniansa nro 5 e-molli op. 64 vuonna 1888. Sen ensiesitys oli Pietarissa 6. marraskuuta 1888. Ennen kuin Tšaikovski ryhtyi kirjoittamaan viidettä sinfoniaansa, hän valitti veljelleen, että hänen entinen luomisen palonsa tuntui heikentyneen.

Johdettuaan sinfoniansa ensiesityksen Tšaikovski kirjoitti suosijalleen, rouva Nadežda von Meckille:

”Siinä on jotakin luotaantyöntävää, vastenmielistä, jotakin sekavaa, epäaitoa, 'työn jälkeä', jonka yleisö vaistomaisesti huomaa. Oli selvän selvää, että suosionosoitukset oli tarkoitettu aikaisemmalle toiminnalleni ja että sinfonia ei lainkaan miellyttänyt kuulijoita. Tyytymättömyys vihlookin minua ankarasti. Olenko tosiaankin pelannut pelini loppuun? Viime yönä luin läpi meidän sinfoniamme (neljännen). Mikä ero! Miten mittaamattoman paljon parempi se onkaan. Surullista, kovin surullista!”

Tšaikovskin viides sinfonia on kuitenkin myöhemmin luettu yhdeksi hänen parhaista teoksistaan. Säveltäjä huomasi itsekin pian olleensa alun perin liian ankara viidettä sinfoniaansa kohtaan ja jo toisen esityskerran jälkeen hän kirjoitti: ”Pidän siitä nyt enemmän.”

Ystävyyden juhlaa

to 16.2. Lappeenranta-sali klo 19

Johtaa Erkki Lasonpalo
Solisti Bence Bogányi, fagotti

Ohjelma:
Jean Françaix: Fagottikonsertto
Paul Dukas: Noidan oppipoika, sov. Iain Farrington
Pjotr Tšaikovski: Sinfonia nro 5 e-molli, sov. George Morton

Liput 30 € / 21 €

Ystävänpäivän lipputarjous! Tuo ystävä konserttiin. Kaksi lippua hintaan 30 euroa.

Lisätiedot:

Intendentti – Lappeenrannan kaupunginorkesteri
Milko Vesalainen
puh. 040 547 8706
milko.vesalainen(at)lappeenranta.fi