Mopoilu on vastuun ja vapauden tasapainoa, joka vaatii aikuisten ymmärrystä ja tukea

Mopoilu ilmiöineen puhututtaa paljon myös Lappeenrannassa, usein kaupunginosakohtaisesti. Vaikka mopoilu on suurimmalle osalle mopoilijoista kausiluontoista, kesäaikaan painottuvaa liikkumista, mopoilukausi voi Suomessa olla peräti seitsemän kuukauden mittainen sääolosuhteista riippuen. Ajallisestikin tarkasteltuna mopoilu on siis keskeinen osa useiden nuorten liikkumista. 

Lappeenrannan kaupungin nuorisotoimenjohtaja Kimmo Hölkki tietää, kuinka merkityksellistä mopoilu on, ja toisaalta millaisia heijasteilmiöitä se tuottaa. 

– Nuoren elämässä mopoiluaika kokonaisuudessaan kestää lyhyen aikaa, parista kolmeen vuotta, ja tätä seuraa yleensä siirtymä muiden kulkupelien pariin. Yksilön näkökulmasta mopoilu on varsin lyhyt elämänvaihe, mutta koko muun yhteiskunnan kannalta pysyvä, jokavuotinen tilanne: vuosittain liikenteeseen tulee uusia nuoria, jotka ovat kokemattomuuttaan alttiita liikenteen vaaroille, ja joita meidän muiden liikenteessä toimivien tulee erityisesti huomioida. 

– Valitettavan usein mopot ovat kuitenkin huonokuntoisia ja viritettyjä, mikä lisää onnettomuusriskiä merkittävästi – vaikka yleisesti ottaen mopokortin vaatimukset ovatkin lisänneet nuorten taitoja hallita ajoneuvojaan, Hölkki toteaa. 

Nuoret mopoilijat ovat tosiaankin nuoria ihmisiä – lapsia – jotka opetellessaan liikennettä kiemuroineen opettelevat myös kaikkea muuta ihmiselämää omin tavoin ja omista lähtökohdistaan. Mopon ja sen ajo-oikeuden myötä nuoren hartioille laskeutuu merkittävä vastuu omasta ja muiden turvallisuudesta liikenteessä, ja se on kannettava iästä huolimatta. On kuitenkin tärkeä muistaa, että aikuisilla on sen sijaan vastuu nuorista. 

– Ensiarvoisen tärkeää olisikin, että huoltajat valvoisivat sitä, minkälaisilla mopoilla heidän nuorensa liikkuvat. Muilla mopot kulkee kovempaa on vakioväite, jonka huoltaja kuulee nuoreltaan. On vastuullista sitoutua siihen, että mopoa ei viritetä; se on turvallisuus- ja laillisuuskysymys. Kun me aikuiset pidämme johdonmukaisesti kiinni sääntöjen ja lakien noudattamisesta, se helpottaa myös huoltajien kokemaa, nuorilta tulevaa painetta viritysvaatimuksia kohtaan. 

Nuoren vastuuntunto ja toimijuus vahvistuu 

Mopon ajokortin hankkiminen vaatii vähintään 15 vuoden ikää, teoria- ja ajo-opetukseen osallistumista sekä teoria- ja ajo- tai käsittelykokeen hyväksyttyä läpäisemistä. Mahdollisuus mopoiluun on monelle nuorelle tärkeä itsenäistymisen askel sekä ennen kaikkea vapautta ja vastuuta korostava opinpaikka. Mopokortin suorittaneet nuoret pääsevät liikkumaan ensimmäistä kertaa itsenäisesti moottoriliikenteessä. 

– Mopon tai skootterin hankinnan myötä nuoren elämänpiiri laajenee merkittävästi: voi käydä tapaamassa kauempana asuvia kavereita, pääsee liikkumaan itsenäisesti kouluun sekä harrastuksiin. Tähän elämänvaiheeseen kuuluu muutenkin kavereiden kasvava rooli. Ajanvietto ystävien kanssa lisääntyy ja omat vanhemmat tuntuvat noloilta tyypeiltä. Tämä kaikki on aivan normaalia ja kuuluu kasvamiseen, Hölkki sanoo. 

– Mopoilun laajentaessa liikkumisen mahdollisuuksia, odotamme nuoren alkavan ottaa vastuuta omasta elämästään muiltakin osin; edellytämme nuorilta esimerkiksi opiskeluun ja elämänuraan liittyviä vastuunottoja ja valintoja. Mopo on varsin kallis hankinta ja siitä täytyy pitää huolta. Se vaatii kunnostusta ja huoltoa. Kaikki tämä maksaa rahaa; siksipä useimmat nuoret ratkovat tekniikkaan liittyviä pulmia itse ja kavereidensa kanssa. Tässä kohtaa nuori alkaa ottaa vastuuta omista asioistaan, huolehtimaan mopostaan, ja sitä kautta vastuunottamisen kyky kehittyy. Minäpystyvyyden tunne vahvistuu ja tämä heijastuu myönteisesti myös muuhun elämään, Hölkki kiteyttää. 

Lappeenrannan nuorisotoimi on aiemmin ylläpitänyt mopopajatoimintaa, jossa nuoret saivat mahdollisuuden huoltaa mopojaan kaupungin tiloissa nuorisotoimen työntekijän ohjauksessa. Parhaillaan etsitään tilaratkaisua, joka sallisi toiminnan uudelleen käynnistämisen. Nuorisotyöntekijät tapaavat arkityössään paikallisia nuoria eritoten nuorisotiloilla, ja tällöin mopoilun tiimoilta puhutaan varsinkin turvallisesta liikennekäyttäytymisestä. 

– Tämänkaltaisissa arjen kohtaamisissa lappeenrantalaisnuorten kanssa käymme keskustelua mopoilusta ja liikenneturvallisuudesta. Olemme nuorten asialla ja muistutamme ennen kaikkea ajoneuvon säilyttämisestä laillisena, Hölkki painottaa. 

Tosiaan, nuoruudelle tunnusomaista on kavereiden kanssa hengailu osana kasvamista. Hengailu sen sijaan tarvitsee tilaa, ja kelien salliessa mopoilijat tapaavat toisiaan ulkona kaupunkitilassa. 

– Nuoret kokoontuvat nuorten keskuudessa, eli asutuskeskuksissa, kadunkulmilla, koulujen pihoilla, puistoissa, parkkipaikoilla. Kuten tiedämme, mopoista lähtee myös ääntä. Mopojen äänet etenkin yöaikaan aiheuttavat ärtymystä muissa asukkaissa. Turhan takia rälläily ja häiriön aiheuttaminen ei ole hyväksyttävää – ja tämä on niin nuoren kuin huoltajankin vastuulla. Mopoilu jakaa mielipiteitä; yhtäältä asukkaat pitävät sitä myönteisenä, nuorten elämää rikastuttavana asiana, toisaalta häiritsevänä haittana. 

Spontaanin hengailun ja kokoontumisen lisäksi mopoilukulttuuriin liittyy myös laajempia tapaamisia, niin sanottuja mopomiittejä, joissa kaksipyöräisten omistajat kokoontuvat yhteen. Tällaiset tilaisuudet eivät ole ongelmattomia, ja Hölkki vetoaakin aiheen osalta sekä nuoriin että aikuisiin. 

– Isompien joukkojen kokoontuessa nousevat aina myös riskit, että jotakin ikävää sattuu. Näissä epävirallisissa tapahtumissa riskit ovat erityisen suuret, koska niissä keskeistä on moottoriajoneuvot ja niillä temppuilu. Toivoisin, että niitä ei järjestettäisi. Yhteiskunnan on mahdotonta taata ihmisten turvallisuutta tällaisissa kokoontumisissa. 

Osallisuuden tunne on ratkaiseva tekijä nuoren tulevaisuuden kannalta 

Siinä missä muutkin asukkaat, nuoret kuuluvat osaksi yhteisöä ja kaupunkikuvaa. Sosiaalisen kuuluvuuden tunteen lisäksi he saavat myös kirjaimellisesti kuulua kaupungissa. 

– Meillä ei ole Lappeenrannassa mitään erityistä huolta mopoiluun liittyen. Haluan kuitenkin muistuttaa meitä aikuisia siitä, että mopoilu on nuoruuden elämänvaiheessa suuri, myönteinen muutos ja mahdollisuus elämänpiirin laajenemiseen. Mopo itsessään on Suomen lakien mukainen ajopeli, jos käyttäjä sen itse sellaisena pitää. Sillä saa ajaa minä vuorokauden aikana tahansa. Kaikilla Suomen kansalaisilla on samat oikeudet olla, liikkua, kuulua ja näkyä julkisilla paikoilla, joissa sitä ei ole erityisesti lailla kielletty ja ilmoitettu. 

Aikuisen tehtävä on johtaa esimerkillä osoittaen kypsyyttä, kannustusta ja ymmärrystä. 

– Mopolla viheliäisesti päristelevä nuori saattoi vielä edelliskesänä leikkiä lapsen leikkejä, ja on nyt siirtynyt kohti aikuisen maailmaa. Hän ei kuitenkaan ole vielä aikuinen, ja on vasta opettelemassa yhteiselon pelisääntöjä. Häiritseviin asioihin, kuten mopon pärinään, puuttuessa ymmärtäväinen ja keskusteleva puhetapa tukee sitä, että nuori itsekin alkaa huomioida muita ja ympäristöään. 

– Koko yhteiskuntamme tolan kannalta on ratkaisevaa tavoitella sitä, että myös nuoret kokevat yhteisömme omakseen ulkopuolisuuden tunteen sijaan. Sillä, että nuori kokee olevansa häiriötekijä, on kauaskantoisesti kielteiset vaikutukset. Aikuisen tehtävä on tarjota lapsille ja nuorille turvallinen, hyväksyvä ympäristö ja ilmapiiri. Tarjotkaamme se myös mopoilijoille.

Kuva: Ville-Veikko Heinonen / Liikenneturva