Lappeenrannan kaupunki

Lapsivaikutusten ja muiden vaikutusten arviointi

Hyvinvoinnin ja sivistyksen toimialan palveluverkkoesitys

Saadut palautteet

Lukumäärä

Lasten ja nuorten yhteisöt sekä oppilaskunnat

12

Yhteisöt ja järjestöt

22

Henkilöstö

20

Yksityishenkilöt

69

Yhteensä

123

Asukkaat

Pulpin koulun lakkautuminen voi vaikuttaa alueen vetovoimaan. Pulpin lähikirjaston korvaa kirjastoauto, jonka reittejä kehitetään. Joutsenon kirjasto on 5 kilometrin päässä. Joutsenon kirjaston siirtyminen Joutsenon koululle tuo kirjastopalvelun aiempaa monipuolisempana lasten ja nuorten ulottuville, mutta vie sen hieman sivuun ydinkeskustasta, minkä iäkkäämmät, kävellen liikkuvat asiakkaat voivat kokea hankalana.

Varhaiskasvatuksen toimipisteiden muutoksien vaikutukset eivät merkittäviä. Alueen palveluverkko on tiivis.

Kirjaston siirtyminen Sammontaloon mahdollistaa palvelujen omatoimisen käytön sekä palvelujen kehittämisen.

Julkinen liikenne saatava toimivaksi Lappeelta Sammonlahden, Skinnarilan ja Uus-Lavolan alueille, kun lapsia ohjataan Lappeen päiväkotikouluun näiltä alueilta. Paljon autottomia perheitä. Vaikuttaa lasten hoitopäivän pituuteen, sekä varhaiskasvatukseen/esiopetukseen osallistumiseen, miten julkinen liikenne palvelee perheiden tarpeita.

Nuijamaan ja Simolan koulujen lakkautuminen voi vaikuttaa näiden asuinalueiden vetovoimaan. Vaikka oppilaat ovat kuljetusoppilaita, ratkaisu voi heikentää perheiden arjen sujuvuutta.

Koulu ei toimi enää asuinalueen kokoontumis- ja harrastuspaikkana.

Nuijamaan sivukirjaston korvaa kirjastoauto.

Alueen palveluverkko on edelleen tiivis. Kaukaan ja Lönnrotin peruskoulujen lakkautumisella voi olla vaikutusta alueen vetovoimaan. Itä-Suomen koulun lakkautuminen muuttaa oppilaiden vanhempien arkea, mikäli he ovat hoitaneet koulukuljetusjärjestelyt tähän asti. ISK on kustantanut koulumatkan kulut. Jatkossa oppilaat kulkevat lähikouluun itse tai ovat koulukuljetusten piirissä.

Varhaiskasvatuksen toimipisteiden muutosten vaikutukset eivät ole merkittäviä. Oleellista on pystyä tarjoamaan varhaiskasvatuspaikka lähialueelta viimeistään ensimmäisen kokonaisen toimintakauden alkaessa. Kuitenkin on huomattava, että Lönnrotin koulun lakkaaminen vaikuttaa Rakuunamäen päiväkodin esiopetusjärjestelyihin ja oppilaaksiottoalueita tulee suunnitella Kesämäen alueella uudelleen.

Lauritsalan kirjaston siirtyminen Lauritsalan koululle ei muuta sijaintia merkittävästi, mutta tuo sen aiempaa monipuolisempana palveluna lasten ja  nuorten ulottuville. Samalla kirjasto muuttuu esteettömäksi.  Pontuksen sivukirjaston korvaa kirjastoauto. Lauritsalan kirjasto on 3 kilometrin päässä Pontukselta.

Kaukaan koulun piha on toiminut lähiliikuntapaikkana. Kaukaan koulun lakkautuminen voi vaikuttaa lähiliikuntamahdollisuuteen. Liikuntaseurat ovat käyttäneet Kaukaan koulun liikuntasalia harrastuspaikkana. Kaukaan koulun lakkautuminen voi vaikuttaa harrastusten järjestämiseen.

Ympäristö

Pulpin alueen oppilaista puolet siirtyy koulukuljetusten piiriin. Samalla joukkoliikenneyhteyksiä kehitetään palvelemaan nykytilaa paremmin.

Ylläpidettävien tilojen määrä vähenee. Energiaa ja raaka-aineita säästyy, mikäli peruskorjattavaa ja ylläpidettävää tilaa on vähemmän.

Tilojen määrä vähentynyt jo aiempien päätösten myötä.

Energiaa ja raaka-aineita säästyy, mikäli peruskorjattavaa/rakennettavaa sekä ylläpidettävää tilaa on vähemmän.

Perusopetus-, esiopetus- ja varhaiskasvatuspalvelujen säilyminen 2020-luvun loppuun saakka Kourulassa edistää kestävää liikkumista sekä ehkäisee pienten lasten turhia saattokuljetuksia. Tämä edistää autoliikenteen sujuvuutta kaupungin vilkkaimmin liikennöidyllä väylällä keskustan ja Skinnarilan välillä.

Nuijamaan ja Simolan koulukuljetusten piirissä olevien osuus nousee 70 % -> 100 %.

Tilojen määrä vähenee. Energiaa ja raaka-aineita säästyy, mikäli rakennettavaa ja ylläpidettävää tilaa on vähemmän.

Tilojen määrä vähenee merkittävästi, mutta palveluverkko on kattava.

Energiaa ja raaka-aineita säästyy, mikäli peruskorjattavaa/rakennettavaa sekä ylläpidettävää tilaa on vähemmän.

Kaukaan koulun jatkokäytön järjestäminen aiheuttaa kuluja, sillä koulurakennus on suojeltu ja se on rakennettu koulukäyttöön.

Organisaatio ja henkilöstö

Henkilöstöä siirtyy suurempiin työyhteisöihin. Johtamisjärjestelyt ja työn organisointi muuttuvat heidän näkökulmastaan.

Henkilöstöä siirtyy suurempiin työyhteisöihin. Johtamisjärjestelyt ja työn organisointi muuttuvat heidän näkökulmastaan.

Perusopetuksen joustovaiheen ajalle Sammonlahden kouluun jää kaksi toimintayksikköä, jotka kuuluvat hallinnollisesti samaan kouluun (Kuusimäen toimintayksikkö vuosiluokat 1.-6. ja Sammontalon toimintayksikkö 1.-9.). Joustovaiheen ajalle myös Kuusimäen toimintayksikköön tulee turvata riittävät hallinto- ja tukipalvelut.

Kaksiopettajaiset koulut on koettu haavoittuviksi esimerkiksi sairastapausten ja muiden erikoistilanteiden kohdalla.

Henkilöstöä siirtyy suurempiin työyhteisöihin. Johtamisjärjestelyt ja työn organisointi muuttuvat heidän näkökulmastaan.

Osa opetushenkilöstöstä työskentelee mieluummin pienemmissä yksiköissä.

Henkilöstöä siirtyy suurempiin työyhteisöihin. Johtamisjärjestelyt ja työn organisointi muuttuvat heidän näkökulmastaan.

Muutosten määrä on merkittävä, mutta hallittu 2020-luvun ajan ja jatkuu lukioiden osalta vuoteen 2036 saakka.

Kimpisen yläkoululaisten määrän pieneneminen johtaa siihen että alustavan arvion mukaan 6-7 yläkoulun opettajaa tarvitsee virkasiirron. Määrässä huomioitu eläköitymiset.

Kaukaan koulu on keskikokoisena yksikkönä henkilöstön näkökulmasta sopivan kokoinen koulu. Osan henkilöstöstä voi olla haastavaa sopeutua suureen työyhteisöön.

Esitys- ja muutosvaihe kuormittaa henkilöstöä. Työterveyden tulee pystyä vastaamaan tilanteessa henkilöstön tarpeisiin (työnohjaus ym. palvelut).

Talous

Toiminta tehostuu, mutta ei riittävästi talouden näkökulmasta. Alueelle jää merkittävästi tyhjää tilaa jatkaviinkin yksiköihin. Joutsenon kirjaston kunnostaminen nykyisen kokoisena nostaisi vuokramenoja merkittävästi ja näkyy aineistohankinnoissa, henkilökunnan määrässä sekä kehittämismahdollisuuksissa.

Toiminta on tehokasta 2020-luvun ajan, mutta 2030-luvun osalta on ratkaistava kouluille muodostuvien vapaiden tilojen käyttö.

Sammontalon joustovaiheen jälkeen 2030-luvulla alueelle jää kaksi perusopetuksen yksikköä- Sammonlahden koulu ja Lappeen koulu. Sammonlahden koulu sijaitsee keskeisellä paikalla kaupunkirakenteessa. Mikäli 2030-luvulla on tarvetta kouluyksiköiden vähentämiseen, niin se tarkoittaa käytännössä Lappeen koulun palvelutarjonnan supistamista tai lakkauttamista.

Toiminta tehostuu. Jatkavien yksikköjen lapsimääräennusteiden perusteella jää erittäin suuri määrä tyhjää tilaa. Toiminnan lakatessa syntyy merkittävästi nykyistä suurempia kuljetuskustannuksia.

Alueen tilankäytön tehostaminen on ratkaiseva tekijä talouden näkökulmasta koko kaupungin tasolla. Suurimmat muutokset tapahtuva tällä alueella, koska lasten määrän muutos on suurinta kaupunkialueella Kesämäestä Lauritsalaan. Tilojen taloudellisesti kestävä käyttö pystytään toteuttamaan kohtuullisesti, jos ratkaisevat kohteet Kaukaan koulu, Kimpisen koulu, Itä-Suomen koulu ja lukio-opetus toteutuvat suunnitellusti. Lauritsalan kirjaston kunnostaminen nykyisen kokoisena nostaisi vuokramenoja merkittävästi ja näkyisi aineistohankinnoissa, henkilökunnan määrässä sekä kehittämismahdollisuuksissa.

Kaukaan koulun jatkokäytön järjestäminen aiheuttaa kuluja.

Lapsiin kohdistuvat vaikutukset (vaka-, perusopetus- ja lukioikäiset erikseen)

- lapsen oikeuksien toteutuminen

 - onko haitallisia seurauksia jollekin lapsiryhmälle

- millaisia vaikutuksia perheiden asumiseen ja talouteen

 - millaisia vaikutuksia lapsen kasvuun

Varhaiskasvatusikäisille ei muutoksia, pois lukien esiopetus, joka poistuu Pulpilta ja järjestetään Joutsenossa.

Pulpin alueen oppilaiden koulumatka pitenee keskimäärin suuruusluokkaan 3-5 kilometriä. Joutsenon alueella jatkossa kaikki oppilaat ovat uusissa tiloissa. Lasten kasvu- ja oppimispolku tapahtuu suurella osalla samassa pihapiirissä. Ryhmäkoot kouluissa tasoittuvat, jolloin voidaan tarjota kaikille kohtuullisen kokoiset opetusryhmät ja riittävä oppimisen tuki. Korvenkylän koulussa siirrytään suurelta osin yhdysluokkiin oppilasmäärän vähetessä. Harrastusmahdollisuudet keskittyvät kahden koulun ympäristöön. Tuen järjestelyt ovat paremmin toteutettavissa.

Nuorisotyön palvelut säilyvät Rientolassa, joka on alueen perinteinen kokoontumis- ja vapaa-ajan viettopaikka, nuorille helposti lähestyttävä matalan kynnyksen paikka. Nuorisotyön yhteistyö koulun kanssa jatkuu entiseen tapaan.

Joutsenon kirjaston siirtyminen koululle tuo kirjastopalvelut lasten ja nuorten ulottuville aiempaa paremmin sekä antaa mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle. Pulp liitetään kirjastoautoverkkoon, jotta palvelut ovat sielläkin saatavilla.

Saavutettavuus ja matkat palveluihin säilyvät pääosin

aiemmin päätetyllä tasolla Sammontalon käynnistymisen jälkeen. Perusopetuksen ryhmäkoko tasoittuu kaikilla lapsilla, voidaan tarjota kaikille kohtuullisenkokoiset opetusryhmät ja riittävä oppimisen tuki. Harrastus ja oheistoimintaa on tarjolla kaikille oppilaille koulun yhteydessä. Tukea on tarjolla kaikille nykyistä enemmän, kun asiantuntijoiden työaikaa ei kulu toimipisteestä toiseen siirtymiseen.

Nuorisotyön palvelut siirtyvät Sammontorilta osaksi Sammontaloa. Toiminnasta saattaa jäädä pois nuoria, jotka eivät koe koulumaista ympäristöä mielekkääksi vapaa-ajanviettopaikaksi.

Sammonlahden kirjaston siirtyminen koululle tuo kirjastopalvelut lasten ja nuorten ulottuville aiempaa paremmin sekä antaa mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle.

Varhaiskasvatusikäisille ei välittömästi muutoksia. Nuijamaan ja Simolan alueen kaikki oppilaat siirtyvät koulukuljetusten piiriin ja kulkevat Lauritsalan ja Kesämäen kouluihin. Matka-ajat pitenevät selvästi ja ovat erityisesti Nuijamaan muutamalla (lkm. 1-5) oppilaalla lähellä matka-aikojen ylärajaa. Pitkien matka-aikojen on arvioitu olevan yksi tekijä esimerkiksi vähäisempään harrastamiseen. Harrastusten yhdistämismahdollisuuksia koulupäivän välittömään yhteyteen pyritään kehittämään.

Suurempiin yksiköihin siirtyminen voi tarjota maaseutukoulujen oppilaille lisää virikkeitä (valinnaisaine- ja kerhotarjonta), uusia kaverisuhteita sekä mahdollistaa erityisen tuen saamisen jokaisena koulupäivänä.

Lähikirjastojen siirtäminen kouluille mahdollistaa niiden monipuolistuvan palvelutarjonnan käytön kuljetusoppilaille.

Oppilashuollon palveluiden saatavuus paranee.

Kasukkalan ja Myllymäen yläkouluikäisten koulu muuttuu Kesämäen kouluksi nykyisen Kimpisen sijaan.

Lähikoulun poistuminen Nuijamaalta aiheuttaa ja uuteen yksikköön siirtyminen saattaa olla osalle oppilaista kuormitustekijä. Koulun poistuminen vähentää Nuijamaan kylän vetovoimaa asuinpaikkana, mikä vähentää entisestään lasten lähikaveriverkostoa.

Huoltajien kanssa käydyissä keskusteluissa on esitetty mahdollisuutta jatkaa opiskelua maaseutukoulussa. Jos Simola lakkaa, voisi harkita mahdollisuutta tarjota halukkaille oppilaille koulupaikkaa Ylämaan koulusta.

Varhaiskasvatusikäisille ei muutoksia. Kuitenkin 5-6-vuotiaiden nivelvaihetta mietittävä, jos kaikissa yksiköissä ei tarjota esiopetusta.

Perusopetuksen osalta tapahtuu useita muutoksia koskien kaikkia kouluja, koska lasten määrä ei riitä kaikkien koulujen ylläpitoon. Kaukaan koulun alueelta oppilaat ohjautuvat ympäröiviin kouluihin. Lönnrotin koulun oppilaat siirtyvät Kesämäen kouluun. Itä-Suomen koulun oppilaat siirtyvät kieli- ja kulttuuripainotteisesta koulusta kaupungin eri kouluihin. Muutos on merkittävä ja sillä voi olla vaikutuksia oppilaisiin. Muutosvaihe turvataan riittävin resurssein ja huolellisella siirtymävaiheen suunnittelulla. Oppilaiden tutustuminen uuteen kouluun ja opetusryhmään järjestetään.

Lukiolaisten osalta opetus siirtyy Lyseon lukiorakennuksen ja Lönnrotin puukoulun ympäristöön. Opetustiloja täydennetään muun muassa kaupungintalon ja kirjaston tiloilla sekä ulkoisilta toimijoilta vuokratuilla tiloilla. Tiloista luovutaan asteittain kunnes oppilaat mahtuvat Lyseon lukiorakennuksen ja Lönnrotin koulun tiloihin. Järjestely muuttaa lukiolaisten arkea merkittävästi ja liikkuminen erilaisten tilojen välillä tulee todennäköisesti jokapäiväiseksi toiminnan alkuvuosina. Muutos totuttaa opiskelijoita opiskeluympäristön muutoksiin, mutta voi tuottaa alkuvaiheessa haasteita. Muutos vie pois mahdollisuuden vaihtaa lukiota. Joissakin tilanteissa yksittäisiä opiskelijasiirtoja on tehty esim. sillä perusteella, että opiskelija on ollut kiusattuna perusopetuksessa.

Jos Lönnrotin koulu lakkaa v. 2027 ja Lönnrotin tilat otetaan lukiolaisten käyttöön, tulee muutostöihin varata riittävästi aikaa.

Pikisaaren kärjestä on matkaa Kesämäen koululle 3,9 km, kun taas Kimpisen koulu on n. kilometrin lähempänä. Keskustan oppilaaksiottoaluetta tulee tarkastella yhtenä kokonaisuutena.

Myllymäen yläkouluikäisten koulu muuttuu Kesämäen kouluksi nykyisen Kimpisen sijaan.

Keskusta-alueella nuorisotyön tiloissa ei tapahdu muutosta, mikä on positiivinen asia, sillä keskustan alueella on syytä olla nuorien omalla reviirillä sijaitseva kaikille nuorille helposti lähestyttävä nuorisotila, jota ei mielletä kouluun liittyväksi.

Lauritsalan nuorisotyö on siirtynyt jo osaksi Lauritsalan koulua, joten sen suhteen ei tapahdu muutosta.

Lauritsalan kirjaston siirtyminen koululle tuo kirjastopalvelut lasten ja nuorten ulottuville aiempaa paremmin sekä antaa mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle. Pontus liitetään kirjastoautoverkkoon, jotta palvelut ovat sielläkin saatavilla

Kaukaan ja Lönnrotin koulut ovat keskikokoisena kouluina oppilaiden näkökulmasta sopivan kokoisia kouluja. Keskikokoisessa koulussa oppilaat ja henkilökunta tuntevat toinen toisensa.

Kaukaan ja Lönnrotin koulujen oppilaiden jakautuessa suurempiin läheisiin kouluihin on vaarana oppilaiden ystävyyssuhteiden katkeaminen ja muutostilanteesta johtuva henkinen lisäkuormitus.

Kaukaan ja Lönnrotin alueiden oppilaiden koulumatkat pitenevät ja koulumatkan turvallisuus heikkenee. Tämän seurauksena oppilaat saattavat kulkea useimmin kouluun autokyydillä. Tämä vähentää oppilaiden kokonaisliikuntamäärää.

Palvelujen

järjestäminen ja

tuotantotavat

InHouse -yhtiöiden toimintaa on sopeutettava vastaamaan muuttunutta palvelutarvetta. Saimaan tukipalvelut Oy:n tuottamat ruoka- ja siivouspalvelut sekä Meita Oy:n tuottamat ICT-palvelut ovat sopeutettavissa muuttuneeseen kysyntään.

Palvelutuotannosta poistuvien rakennusten kohdalla tunnistetaan merkittäviä haasteita, joita Lato Oy yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa pyrkii ratkomaan.

Ks. Joutseno

Ks. Joutseno

Ks. Joutseno

Yritysten

liiketoiminta-ympäristön vaikutukset

Kuljetuspalvelujen tarve kasvaa.

Käytöstä poistuvat koulut voivat toimia yritysten toimitiloina.

Ei muutosta

Kuljetuspalvelujen tarve kasvaa.

Käytöstä poistuvat koulut voivat toimia yritysten toimitiloina.

Käytöstä poistuvat koulut voivat toimia yritysten toimitiloina tai mahdollistaa tiivistämisrakentamista.

Alueella toteutettava oppilaitosrakentaminen tarjoaa työtä rakennusalalle.

Strategian näkökulma

-          Kouluihin jää vapaata kapasiteettia väestönkasvulle

-          Tiloja on käytössä oikea määrä ja uusia investointeja tehdään harkiten -> vaikuttaa energian ja raaka-aineiden käyttöön

-          Ratkaisulla pyritään varmistamaan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä -> ratkaisu on panostus koulutukseen ja hyvinvointiin

-          Ratkaisua on valmisteltu yhdessä ja eri osapuolia huomioiden

-          Lähikirjastojen palvelutarjonta koulujen yhteydessä moninaistuu ja yhteiskäytössä koulujen tilat avautuvat iltaisin ja viikonloppuisin kaupunkilaiseille, mikä tukee kaiken ikäisten kaupunkilaisten hyvinvointia. Lähikirjasto uusinajatellaan alueensa vetovoimaa lisääväksi kohtaamispaikaksi.

Lappee

348

228

21

225

ka. 28

Opetusryhmien koko nousee 20 oppilaasta noin 28-30 oppilaan ryhmiksi kaikilla. Merkitsisi kolmen luokanopettajan vähentämistä. Todennäköisesti tulisi tehdä yhdysluokkia. Jakotuntien käyttö kohdentuu käsityötunteihin, jotta ryhmäkoko pysyy turvallisena. Valinnaisaineiden järjestäminen erittäin hankalaa. Valinnaisainetarjotin suppea ja ryhmäkoot liian suuria. Ohjaajia ei voitaisi palkata.

Sammonlahti 1-6

466

397

20

375

30

Alakoulu tulisi muuttaa 3-sarjaisesta 2-sarjaiseksi. Yleisopetuksen opetusryhmän koko muuttuu 20 oppilaasta 30 oppilaan ryhmiksi vuosiluokilla 1.-6. Opetustiloihin ei mahduta. Merkitsisi 6 luokanopettajan viran vähentämistä. Lisäksi koulunkäynninohjaajia ei voida palkata lainkaan alakoulussa. Mikäli alakoulussa aiotaan kohdentaa yleisopetukseen jatkotunteja, niin tämä merkitsee esim. yhden erityisopettajan vakanssin vähentämistä.

Sammonlahti 7-9

369

347

20

336

28

Opetuksen järjestäminen olisi erittäin haasteellista.  Yläkoulun opetus täytyy järjestää nelisarjaisena, jolloin opetusryhmän keskikoko on 28 oppilasta. Opetustiloihin ei mahduta. Painotetut opintolinjat täytyisi lakkauttaa. Valinnaisaineiden opetus järjestettäisiin pääosin suurryhmissä (n. 30 oppilasta). Koulunkäynninohjaajia ei voitaisi palkata lainkaan. Lisäksi yksi erityisluokka (1 erityisluokanopettaja) sekä ½ erityisopettaja ja ½ erityisluokanopettaja tulisi vähentää. 18 oppilaan opetusryhmät pystytään turvaamaan vain 7.-luokkalaisten käsityön ja kotitalouden opetuksessa. Esim. FK:n ja BG-laborointitunnit toteutetaan 28 oppilaan ryhminä.

Kesämäki 1-6

368

386

22

245

30

Ryhmäkoko kasvaisi 30 oppilaaseen 3.-6.lk.  Alkuopetuksessakin ajauduttaneen 25 oppilaan luokkakokoon. Jakotunteja pystyisi olemaan melkein 30 oppilaan luokilla max. 1-2 h/vko. Ohjaajia ei olisi varaa palkata. Koulun opetustilojen käyttöaste laskee merkittävästi = tyhjää tilaa.

Kesämäki 7-9

440

576

20

403

28-30

Opetus järjestettäisiin neljäsarjaisena. Opetusryhmän keskikoko olisi n. 28-30 oppilasta. Valinnaisaineissa olisi sama oppilasmäärä, 28-30 oppilasta. Painotettu opetus olisi lakkautettava. Avustajia ei voitaisi palkata. Erityisluokkien määrää olisi vähennettävä vähintään yhdellä.

Lönnrot

149

poistuu

148

16-23

Yksisarjaisessa koulussa ryhmäkoko ei muutu kuin ainoastaan luokkia yhdistämällä, mutta silloin tulisi kuitenkin liian suuria, yli 30 oppilaan ryhmiä. Näin ollen yleisopetuksen ryhmiin ei riittäisi jakotunteja ja erityisen tuen ryhmissä ei olisi koulunkäynninohjaajia lainkaan.

Simola

29

poistuu

20

20

Opetusta olisi erittäin haasteellista järjestää näillä resursseilla. Koulussa olisi yksi luokka, jossa olisi kaikki 1.-6.-luokan oppilaat. Koulussa olisi vain yksi luokanopettaja. Erityisopettaja olisi koululla yhtenä päivänä viikossa 2 h

Voisalmi

224

212

21

176

25-26

Ohjaajia ei olisi. Jakotunnit olisi mahdollisia ainoastaan käsitöissä. Tukiopetustunteja olisi koko koulun käytössä vain 1h/viikko.

Ylämaa

53

20

20

20

20

Opetusta olisi erittäin haasteellista järjestää näillä resursseilla. Koulussa olisi yksi luokka, jossa olisi kaikki  1.-6.-luokan oppilaat. Erityisopettaja olisi koululla yhtenä päivänä viikossa 2h ajan. Myöskään ohjaaja ei voisi tällä resurssilla palkata.

Kimpinen 1-6

401

458

22

366

ka. 28

Ryhmäkoko kasvaisi käytännössä 30 oppilaaseen 3.-6.lk. Myös alkuopetuksessa ollaan yli 25 oppilaan luokkakoossa. Jakotunteja pystyisi olemaan lähes 30 oppilaan luokilla max. 1-2. Pelkästään käsitöihin pitää olla jakotunteja turvallisen oppimisympäristön takaamiseksi. Ohjaajia ei olisi mahdollista palkata ollenkaan. Turvallinen oppimisympäristö ja laadukasta opetusta ja oppimista olisi erittäin haasteellista saada toteutumaan.  Oppilaiden ja henkilökunnan jaksaminen olisi varmasti koetuksella.

Kimpinen 7-9

651

300

20

527

ka. 28

Tilanne muodostuisi erittäin haasteelliseksi: Kaksi yläkoulun vuosiluokkaa toteutuisi kuusisarjaisena /175 oppilasta=29/luokka. Yhden ikäluokan voi jakaa seitsemään rinnakkaisluokkaan, jolloin oppilasmäärä silloin 25/luokka. Käsityöt sekä fy-ke aineet on kuitenkin pakko pitää työturvallisuussyistä keskiarvoltaan 16 oppilaan ryhmissä. Yläkoulussa ei olisi erityisen tuen ryhmien lisäksi lainkaan koulunkäynninohjaajia. Valinnaisten aineiden ryhmät perusluokkien kokoiset eli 25-29 oppilasta. Ei mahdollista perustaa tukioppilasryhmiä, eikä tarjota B2-kieltä.Koko Kimpisen kouun 1-9 vuosiluokkien osalta erityisen tuen ryhmät vähentyisivät yhdellä, laaja-alaisia kaksi vähemmän nykytilaan verrattuna. Erityisen tuen toteuttaminen ei onnistu kuvatunlaisilla resursseilla.

Kasukkala

60

37

18-19

37

18-19

Muodostuisi kaksi yhdysluokan opetusryhmää, jossa oppilaita kolmelta eri vuosiluokalta ja joilla ei olisi lainkaan oman vuosiluokan mukaisia tunteja. Molemmissa opetusryhmissä eri vuosiluokille opetettaisiin samanaikaisesti vuosiluokalle määrätyn oppimäärän mukaisesti. Kahdella luokanopettajalla olisi opetettavana 24vvt, jotta resurssi kattaisi yhdysluokkahuojennuksen ja 1 tukiopetustunnin. Koulukäynninohjaajaa ei olisi ja laaja-alaisen erityisopettajan tunteihin (edes 1päivä/vko) ei resurssi riittäisi. Käsitöiden ja valinnaisaineiden opetus olisi käytännössä mahdotonta, samoin oppiaineiden, joita on ops:n mukaan vain esim. 6.luokalle, kuten ruotsi, ellei opeteta samanaikaisesti jonkin muun oppiaineen kanssa. Kuljetusvalvontaa ei pystytä järjestämään kuljetusoppilaille. Vaihtoehtoisesti yksi luokanopettaja ja yksi 1.-6. vuosiluokkien opetusryhmä, jossa koulunkäynninohjaaja ja laaja-alainen erityisopettaja 2 päivänä/vko (12vvt).

Kaukas

231

poistuu

140

ka. 24

Koulu toimisi yksisarjaisena. Mikäli ikäryhmät eivät ole samansuuruisia, voi ryhmäkoko kasvaa isoksi joillain luokka-asteilla. Ohjaajien palkkaamiseen ei riitä resurssia. Erityisopetukseen riittää resurssia 5h. Jakotunteja olisi mahdollista kohdentaa vain käsityön opetukseen.

Myllymäki

355

278

21

276

yli 25

Koulu olisi kaksisarjainen alakoulu. Tehostettua tukea voitaisiin toteuttaa vain luokanopettajan ja laaja-alaisen opettajan yhteistyöllä, erillistä tukiopetusresurssia ei olisi, ohjaajaresurssia olisi vain erityisen tuen pienryhmissä. Jakotunteja ei olisi lainkaan, käsityöopetuksen turvalliset ryhmäkoot voitaisiin toteuttaa vain joustavalla ryhmittelyllä. Oppimisympäristön turvallisuudesta huolehtiminen ja oppilaiden oikea-aikaisen ja riittävän tuen antaminen olisi mahdotonta. Henkilökunnan jaksaminen olisi äärimmäisellä koetuksella.

Lauritsala 1-6

346

323

19-22

225

ka. 25, mutta 2.-4. lk 35

Kokonaisoppilasmäärä olisi sellainen, että tasaisella jakaumalla oppilaita on 37-38/vuosiluokka-aste. Käytettävissä olevalla resurssilla olisi mahdollista perustaa 9 luokkaa. Tämä tarkoittaisi sitä, että kolme vuosiluokka-astetta (esim. 1., 5. ja 6. lk) voisivat olla kaksisarjaisia ja loput yksisarjaisia. Tällöin kaksisarjaisilla luokilla olisi n. 20 oppilasta/luokka ja yksisarjaisilla 35-37 oppilasta/luokka = ei mahdollinen. Toinen vaihtoehto on perustaa yksisarjaisuuden lisäksi kolme yhdysluokkaa (1.-2., 3.-4., 5.-6.), jolloin kaikilla luokilla (myös yhdysluokilla) olisi k.a. 25 op/luokka. Tiloihin mahtuu maksimissaan 25 oppilasta. Ohjaajia ei olisi ollenkaan. Jakotunteja olisi vain 3.-6. lk:n käsitöissä, joissa käsityön opetustiloihin ei mahdu kuin 16 oppilasta kerrallaan. Skenaariossa 1 oppilasmäärän keskiarvo on 19-22 riippuen siitä, halutaanko jakotunteja vai ei. Ohjaajia ei tuossakaan skenaariossa voida palkata ilman hankerahoitusta.

Lauritsala 7-9

362

376

20

300

ka. 26, mutta 9. lk 31

Opetuksen järjestäminen olisi erittäin haasteellista.  Yläkoulun opetus täytyisi järjestää nelisarjaisena ja 9. luokka kolmisarjaisena, jolloin opetusryhmän keskikoko yläkoulussa on 26 oppilasta, mutta 9. luokalla 31-32 oppilasta. Opetustiloihin ei mahduttaisi (luokissa aivan maksimissaan 25 oppilaspaikkaa/luokka). Painotetut opintolinjat täytyisi lakkauttaa. Valinnaisaineiden opetus järjestettäisiin pääosin suurryhmissä (n. 28-30 oppilasta), koska A2-kielelle menee yksi val-ryhmä. Vain kolme muuta valinnaisaineryhmää voidaan toteuttaa A2-kielen lisäksi. Valinnaisia kotitalous- ja käsityöryhmiä ei voida muodostaa ollenkaan (koska oppilasmäärä liian suuri niihin opetustiloihin). Koulunkäynninohjaajia ei voitaisi palkata ollenkaan, lukuun ottamatta erityisen tuen pienryhmiä. Lisäksi yksi erityisluokka (1 erityisluokanopettaja) tulisi vähentää. Opetustunteja ei olisi lähellekään opetusvelvollisuustuntimäärää ku/mu/kä/ko -aineenopettajille ja yläkoulun liikunnan opetus järjestettäisiin 24-32 oppilaan sekaryhmissä.

Nuijamaa

27

poistuu

17

17

Opetusta olisi erittäin haasteellista järjestää tällä resurssilla. Koulun henkilökunnasta olisi pitänyt päättää kahden henkilön työsuhde. Koulussa olisi yksi luokka, jossa olisi kaikki 1.-6.-luokan oppilaat. Koulussa olisi vain yksi luokanopettaja. Erityisopettaja olisi koululla yhtenä päivänä viikossa.

Pontus

299

183

20

181

30

Koulu muuttuisi yksisarjaiseksi ja luokkien oppilasmäärät kasvaisivat tai luokat olisivat yhdysluokkia. Luokanopettajien ja erityisopettajien määrä vähenisi huomattavasti. Luokanopettajia olisi 6 ja yksi laaja-alainen erityisopettaja.  Ohjaajien palkkaamiseen ei riittäisi resurssia, vakituiset koulunkäynninohjaajat jouduttaisiin vähentämään. Tuen järjestäminen oppilaille olisi todella vaikeaa. Mahdolliset jakotunnit olisi kohdistettava käsityön opetukseen, jotta ryhmäkoko käsityötiloissa säilyisi turvallisena.

Korvenkylä

98

61

20

60

30

Opetuksen järjestäminen erittäin haasteellista: Tunnit eivät riittäisi kolmeen yhdysluokkaan. Jotta tukea pystytään järjestämään, olisi tehtävä kaksi yhdysluokkaa. Laaja-alaisen erityisopettajan tuki yhteistyössä Joutsenon ja Pulpin koulun kanssa (tunteja 6vvt), ei koulunkäynninohjaajaa. Kieltenopetus yhteistyössä Joutsenon koulun kanssa ja toiselle luokanopettajalle lähiesihenkilön tehtävät.

Joutseno 1-6

398

341

22

262

ka. 26

Koulu muuttuu kaksisarjaiseksi ja luokkien oppilasmäärät kasvaisivat ja osa luokista olisi yhdysluokkia. Alaluokkien laaja-alaisella opettajalla (2 kpl) olisi n. 200 opp vastuullaan ja lisäksi toisella Korvenkylän oppilaat ja toisella Pulpin oppilaat. Työmäärä kasvaisi mahdottomaksi eikä kirjattuja tukia pystyttäisi toteuttamaan. Pienryhmien määrä vähenisi, joten luokkamuotoista erityisopetusta ei alueen oppilaille pystyttäisi riittävästi tarjoamaan. Koulunkäynninohjaajien vähenisi merkittävästi ja tuen muotona se olisi liian harvoille toteutettavissa. Käytössä olisi jakotunteja vain käsitöihin turvallisuuden takaamiseksi.

Joutseno 7-9

350

276

21

276

24 tai 30

Koulu muuttuu nelisarjaiseksi yläluokkien osalta. Luokkakoko ka. 24, mutta tuen kirjauksia ei pystytä toteuttamaan, sillä laaja-alaisia erityisopettajia ja koulunkäynninohjaajia ei pystytä työllistämään. Yläluokkien pienryhmä toimintaa joudutaan ajamaan alas ja erityisen tuen oppilaat olisi integroitava yleisopetuksen ryhmiin riittämättömällä tuella. Jotta tuki järjestyisi, on tehtävä yläluokista kolmisarjainen ja luokkakoko kasvaisi 30.

Pulp

133

poistuu

78

26

Opetuksen järjestäminen erittäin haasteellista: Koulussa olisi kolme yhdysluokkaa. Jakotuntien avulla saataisiin käsitöiden turvallisuus taattua. Luokanopettajat opettaisivat kaikki oppiaineet, kieltenopettajalle ei tunnit riitä, tunnit hoidettava yhteistyössä Joutsenon koulun kanssa. Laaja-alaisen erityisopettajan (yhteinen Joutsenon koulun kanssa) tuntimäärä koko koululle 6-8 vvt, ei koulunkäynninohjaajia. Tuen toteuttaminen olisi mahdotonta.

LAPSIVAIKUTUKSET                         

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapsen kasvun ja kehityksen

tukeminen

NYT: Vahvuutena pienen yksikön rauhallisuus ja mahdollisuus käydä koulu lähellä omaa asuinpaikkaa/kotia.

ESITYS: Vahvuutena opetuksen ja uuden koulurakennuksen mukanaan tuomat laatutekijät.

NYT: Haasteina henkilöstön vaihtuvuus, yhdysluokkaopetuksen haasteet ja riskit, jotka liittyvät nykyiseen koulurakennuksen kuntoon.

ESITYS: Haasteina pitenevien odotus- ja kuljetusaikojen lisäämä kuormitus lapsen koulupäivään sekä koulun vaihtumiseen liittyvä muutostilanne ja stressi siitä.

Lapsen ihmissuhteet

NYT: Lapsen ihmissuhteet ovat melko vakiintuneet, mikä luo turvaa.

ESITYS: Ryhmäytyminen ja moninaisempaan kouluyhteisöön suunnitellaan huolella ja lapsen toiveita kuullen prosessikuvauksen mukaisesti. Samanikäiset oppilaat pyritään sijoittamaan samalle luokalle. Mahdollisuus saada lisää samanikäisiä kavereita. Mahdollisuus monipuolisiin aikuissuhteisiin koulussa.

NYT: Yksikön pieni koko ei ole pelkästään vahvuus, aina henkilökemiat (lapsi-lapsi, lapsi-aikuinen, aikuinen-aikuinen) eivät välttämättä toimi ja samanikäisiä kavereita on rajoitetummin.

ESITYS: Osa ihmissuhteista muuttuu ja hyvin järjestettynäkin tilanne aiheuttaa lapsissa kuormitusta.

Opetuksen toteutus ja laatu, oppimisen tuki

NYT: Opetus yhdysluokkaopetuksena. Oppilaita/aikuinen vähän ja toiminta perustuu ensisijaisesti hyvään oppilastuntemukseen ja toissijaisesti syvällisiin opetustuokioihin.

ESITYS: Opetus vuosiluokittain muodostetuissa ryhmissä. Oppilaita/aikuinen enemmän, mutta toiminta perustuu enemmän laadukkaisiin opetustuokioihin. Mikäli palveluverkkoesityksen mukainen kokonaisratkaisu muodostuu, ryhmäkoot säilyvät keskimäärin suuruusluokassa 20-25. Opetusta toteuttaa ja koulua johtaa erikoistuneet ammattilaiset. Myös muiden, kuin luokanopettajan antamaa oppimisen tukea on päivittäin saatavilla.

NYT: Laaja-alainen erityisopettaja ja koulukuraattori käyvät koululla noin yhtenä päivänä viikossa. Opettajan huomio 2-4 vuosiluokan sisältöihin ja tarpeisiin. Oppilasmäärän laskiessa lähivuosina 20 oppilaan tuntumaan järjestettäisiin opetus todennäköisimmin yhdellä opettajalla, jolloin opetuksen toteutus, laadun takaaminen ja oppimisen tuen järjestäminen entistä haasteellisempaa.

ESITYS: Työrauhan, hyvän työskentelyilmapiirin ja yhteisen toimintakulttuurin luominen vaatii enemmän ponnistelua, mutta onnistuu erikoistuneiden ammattilaisten osaamisella. Mikäli palveluverkkoesityksen mukainen kokonaisratkaisu ei muodostu, nousee perusopetuksen ryhmäkoot keskimäärin suuruusluokkaan 25-30.

Lapsen liikkuminen, koulumatka

NYT: Koulumatka on pienin mahdollinen, mutta noin 70 % oppilaista on kuitenkin koulukyyditysten piirissä.

ESITYS: Koulumatkojen järjestämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota, mutta ne onnistuvat. Mahdollisuutta välittömästi koulupäivää ennen tai sen jälkeen tapahtuvaan kerho- ja harrastustoimintaan ja sen jälkeiseen koulukyytiin selvitetään.  

NYT: Koulukyydit toimivat nyt kohtuullisen hyvin. Tulevaisuudessa koulukyyditysoppilaiden matkustusajat kasvavat noin 0,5 h/päivä, sillä oppilasmäärien pienetessä keräilykyydit ajavat laajemman reitin.

ESITYS: Kaikki oppilaat koulukuljetusten piirissä ja koulumatkoihin käytettävä aika kasvaa 0,5-1 h/päivä nykytilaan verrattuna. Noin 3-5 oppilaan kohdalla 2,5 h/päivä -rajan alittaminen vaatii erityistä suunnittelua koulukyytien osalta.   

Lapsen terveys ja turvallisuus

NYT: Psyykkisen terveellisyyden ja turvallisuuden näkökulmat korostuvat vahvuuksina.

ESITYS: Yksilöllisen tottumisvaiheen jälkeen psyykkiset näkökulmat mahdollista saada samalle tasolle. Fyysisten, rakennuksiin liittyvien olosuhteiden näkökulmasta lasten tilanne paranee olennaisesti.  

NYT: Rakennuksen fyysisen terveellisyyden ja turvallisuuden riskit, jotka voivat realisoitua, korostuvat haasteina.

ESITYS: Muutos voi aiheuttaa stressiä lapsille ja tilannetta tulee seurata suunnitelmallisesti.

MUUT VAIKUTUKSET

VAHVUUDET

HAASTEET

Asukkaat (ikäryhmät, perhe)

NYT: Koululla iso merkitys asuinalueen julkisena palveluna sekä asuinalueen kokoontumis- ja harrastuspaikkana.

ESITYS: Alueen palveluita ei viedä kokonaan pois. Kirjastoauto korvaa kirjaston. Liikuntapaikkoja ylläpidetään. Liikuntasalia voi käyttää koulun loppumisen jälkeen, kunnes rakennuksen siirtyy uudelle omistajalle tai se puretaan.

NYT: Nykytilassa asuinalueen ihmismäärä on sellainen, että palveluiden käyttö on ollut melko vähäistä.

ESITYS: Koulu ja kirjasto eivät ei samalla tavalla voi toimia kokoontumis- ja harrastuspaikkana, vaikka liikuntapaikkojen ylläpito jatkuu. Ratkaisulla voi olla vaikutusta alueen vetovoimaan ja perheiden arjen sujuvuuteen.

Ympäristö 

NYT: Koulukyytien aiheuttama ympäristökuormitus on pienempi.

ESITYS: Tilojen määrä vähenee, joten raaka-aineita ja lämmitysenergiaa tarvitaan vähemmän erityisesti verrattuna tilanteeseen, jossa tilat korvataan uusilla, kuten tarve lähivuosina olisi.

NYT: Tilaa per oppilas on runsaasti, joten lämmitettäviä kuutioita on enemmän kuin tarvittaisiin. Rakennus tulisi uudistaa. Tähän tarvitaan raaka-aineita. Ympäristön kannalta ylimääräistä rakentamista kannattaisin välttää.

ESITYS: Koulukyytien aiheuttama ympäristökuormitus on suurempi. Kuljetettavia 1-6 -luokkien oppilaita on jatkossa kuitenkin varsin vähän, noin 20.

Organisaatio ja henkilöstö 

NYT: Kaksiopettajaiset koulut toimivat perustilanteessa kohtuullisesti.

ESITYS: Vakituisen henkilöstö työt jatkuvat uusissa yksiköissä. Ratkaisu parantaa henkilöstön työsuhteiden säilymisen mahdollisuuksia.

NYT: Kaksiopettajaiset koulun on koettu haavoittuviksi esimerkiksi sairastapausten ja muiden erikoistilanteiden kohdalla. Henkilöstön vaihtuvuus ja sijaisten rekrytointi ovat tuottaneet ajoittaisia haasteita.

ESITYS: Organisaatioihin ja henkilöstöön (johtamisjärjestelyt, työn organisointi) tulee muutoksia, jotka on suunniteltava huolella.

Henkilöstöä siirtyy suurempiin työyhteisöihin eikä tilanne miellytä kaikkia.

Talous

NYT: Koulutoiminnan järjestäminen Nuijamaalla on ollut perusteltua.

ESITYS: Palveluverkkoesityksessä arvioidaan toiminnan järjestämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Palveluverkkoesitys on eri näkökulmista koostettuihin tietoihin perustuva suunnitelma siitä, miten palvelut voidaan järjestää tulevaisuudessa taloudellisesti kestävällä tavalla. Toimintaa saadaan tehostettua siten, että toiminnan laatutaso (esim. ryhmäkoko) ei huonone.  

NYT: Jo nykytilanteessa koulun toimintaa merkittävästi subventoitu, jotta toimintaa voitu järjestää. Rakennus vaatii uudistamista. Investointia vaikea perustella. Oppilasmäärä laskee noin 20 oppilaan tuntumaan. Toiminnan järjestämiseen olisi subventoitava jatkossa entistä enemmän.

ESITYS: Ratkaisussa syntyy suurempia kuljetuskustannuksia. Ratkaisu tuo kuitenkin kokonaissäästöä. Talouden näkökulmasta keskeisin perustelu ratkaisulle on uuteen koulurakennukseen investoinnilta välttyminen.

Palvelujen  

järjestäminen ja  

tuotantotavat 

Aikaa muutoksiin sopeutumiseen on riittävästi.

InHouse -yhtiöiden toimintaa on sopeutettava vastaamaan muuttunutta palvelutarvetta. Saimaan tukipalvelut Oy:n tuottamat ruoka- ja siivouspalvelut sekä Meita Oy:n tuottamat ICT-palvelut ovat sopeutettavissa muuttuneeseen kysyntään.

Palvelutuotannosta poistuvien rakennusten kohdalla tunnistetaan merkittäviä haasteita, joita Lato Oy yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa pyrkii ratkomaan.

Yritysten  

liiketoimintaympäristön vaikutukset 

Kuljetuspalvelujen tarve kasvaa.

Käytöstä poistuvat koulut voivat toimia yritysten toimitiloina.

Strategian näkökulma 

Ratkaisulla pyritään varmistamaan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä -> ratkaisu on panostus koulutukseen ja hyvinvointiin

Tiloja on käytössä oikea määrä ja uusia investointeja tehdään harkiten -> vaikuttaa energian ja raaka-aineiden käyttöön

Ratkaisua on valmisteltu yhdessä ja eri osapuolia huomioiden

Palveluverkkoesitys voi perusteluista huolimatta vaikuttaa strategian vastaiselta esitykseltä.

LAPSIVAIKUTUKSET                         

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapsen kasvun ja kehityksen

tukeminen

NYT: Vahvuutena pienen yksikön rauhallisuus ja mahdollisuus käydä koulu lähellä omaa asuinpaikkaa/kotia.

ESITYS: Vahvuutena opetuksen ja uuden koulurakennuksen mukanaan tuomat laatutekijät.

NYT: Yhdysluokkaopetuksen haasteet ja riskit, jotka liittyvät nykyiseen koulurakennuksen kuntoon. Ajoittainen henkilöstön vaihtuvuus.

ESITYS: Haasteina pitenevien odotus- ja kuljetusaikojen lisäämä kuormitus lapsen koulupäivään sekä koulun vaihtumiseen liittyvä muutostilanne ja stressi siitä.

Lapsen ihmissuhteet

NYT: Lapsen ihmissuhteet ovat melko vakiintuneet, mikä luo turvaa.

ESITYS: Ryhmäytyminen ja moninaisempaan kouluyhteisöön suunnitellaan huolella ja lapsen toiveita kuullen prosessikuvauksen mukaisesti. Samanikäiset oppilaat pyritään sijoittamaan samalle luokalle. Mahdollisuus saada lisää samanikäisiä kavereita. Mahdollisuus monipuolisiin aikuissuhteisiin koulussa.

NYT: Yksikön pieni koko ei ole pelkästään vahvuus, aina henkilökemiat (lapsi-lapsi, lapsi-aikuinen, aikuinen-aikuinen) eivät välttämättä toimi ja samanikäisiä kavereita on rajoitetummin.

ESITYS: Osa ihmissuhteista muuttuu ja hyvin järjestettynäkin tilanne aiheuttaa lapsissa kuormitusta.

Opetuksen toteutus ja laatu, oppimisen tuki

NYT: Opetus yhdysluokkaopetuksena. Oppilaita/aikuinen vähän ja toiminta perustuu ensisijaisesti hyvään oppilastuntemukseen ja toissijaisesti syvällisiin opetustuokioihin.

ESITYS: Opetus vuosiluokittain muodostetuissa ryhmissä. Oppilaita/aikuinen enemmän, mutta toiminta perustuu enemmän laadukkaisiin opetustuokioihin. Mikäli palveluverkkoesityksen mukainen kokonaisratkaisu muodostuu, ryhmäkoot säilyvät keskimäärin suuruusluokassa 20-25. Opetusta toteuttaa ja koulua johtaa erikoistuneet ammattilaiset. Myös muiden, kuin luokanopettajan antamaa oppimisen tukea on päivittäin saatavilla.

NYT: Laaja-alainen erityisopettaja ja koulukuraattori käyvät koululla noin yhtenä päivänä viikossa. Opettajan huomio 2-4 vuosiluokan sisältöihin ja tarpeisiin. Oppilasmäärän laskiessa lähivuosina 20 oppilaan tuntumaan järjestettäisiin opetus todennäköisimmin yhdellä opettajalla, jolloin opetuksen toteutus, laadun takaaminen ja oppimisen tuen järjestäminen entistä haasteellisempaa.

ESITYS: Työrauhan, hyvän työskentelyilmapiirin ja yhteisen toimintakulttuurin luominen vaatii enemmän ponnistelua, mutta onnistuu erikoistuneiden ammattilaisten osaamisella. Mikäli palveluverkkoesityksen mukainen kokonaisratkaisu ei muodostu, nousee perusopetuksen ryhmäkoot keskimäärin suuruusluokkaan 25-30.

Lapsen liikkuminen, koulumatka

NYT: Koulumatka on pienin mahdollinen, mutta n. 70 % oppilaista on kuitenkin koulukyyditysten piirissä.

ESITYS: Koulumatkojen järjestämiseen kiinnitettävä erityistä huomiota, mutta ne onnistuvat. Mahdollisuutta välittömästi koulupäivää ennen tai sen jälkeen tapahtuvaan kerho- ja harrastustoimintaan ja sen jälkeiseen koulukyytiin selvitetään. 

NYT: Koulukyydit toimivat nyt kohtuullisen hyvin. Tulevaisuudessa koulukyyditysoppilaiden matkustusajat kasvavat noin 0,5 h/päivä, sillä oppilasmäärien pienetessä keräilykyydit ajavat laajemman reitin.

ESITYS: Kaikki oppilaat koulukuljetusten piirissä ja koulumatkoihin käytettävä aika kasvaa 0,5-1 h/päivä nykytilaan verrattuna. Noin 3-5 oppilaan kohdalla 2,5 h/päivä -rajan alittaminen vaatii erityistä suunnittelua koulukyytien osalta.  

Lapsen terveys ja turvallisuus

NYT: Psyykkisen terveellisyyden ja turvallisuuden näkökulmat korostuvat vahvuuksina.

ESITYS: Yksilöllisen tottumisvaiheen jälkeen psyykkiset näkökulmat mahdollista saada samalle tasolle. Fyysisten, rakennuksiin liittyvien olosuhteiden näkökulmasta lasten tilanne paranee olennaisesti. 

NYT: Rakennuksen fyysisen terveellisyyden ja turvallisuuden riskit, jotka voivat realisoitua, korostuvat haasteina.

ESITYS: Muutos voi aiheuttaa stressiä lapsille ja tilannetta tulee seurata suunnitelmallisesti.

MUUT VAIKUTUKSET

VAHVUUDET

HAASTEET

Asukkaat (ikäryhmät, perhe)

NYT: Koululla iso merkitys asuinalueen julkisena palveluna sekä asuinalueen kokoontumis- ja harrastuspaikkana.

ESITYS: Liikuntapaikkoja ylläpidetään.

NYT: Nykytilassa asuinalueen ihmismäärä on sellainen, että palveluiden käyttö on ollut melko vähäistä.

ESITYS: Koulu ei samalla tavalla voi toimia kokoontumis- ja harrastuspaikkana, vaikka liikuntapaikkojen ylläpito jatkuu. Ratkaisulla voi olla vaikutusta alueen vetovoimaan ja perheiden arjen sujuvuuteen.

Ympäristö 

NYT: Koulukyytien aiheuttama ympäristökuormitus on pienempi.

ESITYS: Tilojen määrä vähenee, joten raaka-aineita ja lämmitysenergiaa tarvitaan vähemmän erityisesti verrattuna tilanteeseen, jossa tilat korvataan uusilla, kuten tarve lähivuosina olisi.

NYT: Tilaa per oppilas on runsaasti, joten lämmitettäviä kuutioita on enemmän kuin tarvittaisiin. Rakennus tulisi uudistaa. Tähän tarvitaan raaka-aineita. Ympäristön kannalta ylimääräistä rakentamista kannattaisi välttää.

ESITYS: Koulukyytien aiheuttama ympäristökuormitus on suurempi. Kuljetettavia 1-6 -luokkien oppilaita on jatkossa kuitenkin varsin vähän, noin 20.

Organisaatio ja henkilöstö 

NYT: Kaksiopettajaiset koulut toimivat perustilanteessa kohtuullisesti.

ESITYS: Vakituisen henkilöstö työt jatkuvat uusissa yksiköissä. Ratkaisu parantaa henkilöstön työsuhteiden säilymisen mahdollisuuksia.

NYT: Kaksiopettajaiset koulun on koettu haavoittuviksi esimerkiksi sairastapausten ja muiden erikoistilanteiden kohdalla. Henkilöstön vaihtuvuus ja sijaisten rekrytointi ovat tuottaneet ajoittaisia haasteita.

ESITYS: Organisaatioihin ja henkilöstöön (johtamisjärjestelyt, työn organisointi) tulee muutoksia, jotka on suunniteltava huolella.

Henkilöstöä siirtyy suurempiin työyhteisöihin eikä tilanne miellytä kaikkia.

Talous

NYT: Koulutoiminnan järjestäminen Simolassa on ollut perusteltua.

ESITYS: Palveluverkkoesityksessä arvioidaan toiminnan järjestämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Palveluverkkoesitys on eri näkökulmista koostettuihin tietoihin perustuva suunnitelma siitä, miten palvelut voidaan järjestää tulevaisuudessa taloudellisesti kestävällä tavalla. Toimintaa saadaan tehostettua siten, että toiminnan laatutaso (esim. ryhmäkoko) ei huonone. 

NYT: Jo nykytilanteessa koulun toimintaa merkittävästi subventoitu, jotta toimintaa voitu järjestää. Rakennus vaatii uudistamista. Investointia vaikea perustella. Oppilasmäärä laskee noin 20 oppilaan tuntumaan. Toiminnan järjestämiseen olisi subventoitava jatkossa entistä enemmän.

ESITYS: Ratkaisussa syntyy suurempia kuljetuskustannuksia. Ratkaisu tuo kuitenkin kokonaissäästöä. Talouden näkökulmasta keskeisin perustelu ratkaisulle on uuteen koulurakennukseen investoinnilta välttyminen.

Palvelujen  

järjestäminen ja  

tuotantotavat 

Aikaa muutoksiin sopeutumiseen on riittävästi.

InHouse -yhtiöiden toimintaa on sopeutettava vastaamaan muuttunutta palvelutarvetta. Saimaan tukipalvelut Oy:n tuottamat ruoka- ja siivouspalvelut sekä Meita Oy:n tuottamat ICT-palvelut ovat sopeutettavissa muuttuneeseen kysyntään.

Palvelutuotannosta poistuvien rakennusten kohdalla tunnistetaan merkittäviä haasteita, joita Lato Oy yhdessä appeenrannan kaupungin kanssa pyrkii ratkomaan.

Yritysten  

liiketoimintaympäristön vaikutukset 

Kuljetuspalvelujen tarve kasvaa.

Käytöstä poistuvat koulut voivat toimia yritysten toimitiloina.

Strategian näkökulma 

Ratkaisulla pyritään varmistamaan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä -> ratkaisu on panostus koulutukseen ja hyvinvointiin

Tiloja on käytössä oikea määrä ja uusia investointeja tehdään harkiten -> vaikuttaa energian ja raaka-aineiden käyttöön

Ratkaisua on valmisteltu yhdessä ja eri osapuolia huomioiden

Palveluverkkoesitys voi perusteluista huolimatta vaikuttaa strategian vastaiselta esitykseltä.

LAPSIVAIKUTUKSET                         

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapsen kasvun ja kehityksen

tukeminen

NYT: Vahvuutena pienen yksikön rauhallisuus ja mahdollisuus käydä koulu lähellä omaa asuinpaikkaa/kotia.

ESITYS: Vahvuutena opetuksen ja uuden koulurakennuksen mukanaan tuomat laatutekijät.

NYT: Haasteet ja riskit, jotka liittyvät nykyiseen koulurakennuksen kuntoon.

ESITYS: Haasteina pitenevät koulumatkat ja koulumatkan turvallisuus Joutsenon kouluun, koulumatkojen lisäämä kuormitus lapsen koulupäivään sekä koulun vaihtumiseen liittyvä muutostilanne ja stressi siitä.

Lapsen ihmissuhteet

NYT: Lapsen ihmissuhteet ovat melko vakiintuneet, mikä luo turvaa.

ESITYS: Ryhmäytyminen ja moninaisempaan kouluyhteisöön suunnitellaan huolella ja lapsen toiveita kuullen prosessikuvauksen mukaisesti. Samanikäiset oppilaat pyritään sijoittamaan samalle luokalle. Mahdollisuus saada lisää samanikäisiä kavereita. Mahdollisuus monipuolisiin aikuissuhteisiin koulussa.

NYT: Yksikön pieni koko ei ole pelkästään vahvuus, vaihtoehtoja on vähemmän, henkilökemiat (lapsi-lapsi, lapsi-aikuinen, aikuinen-aikuinen) eivät aina välttämättä toimi ja samanikäisiä kavereita on rajoitetummin.

ESITYS: Osa ihmissuhteista muuttuu ja hyvin järjestettynäkin tilanne aiheuttaa lapsissa kuormitusta.

Opetuksen toteutus ja laatu, oppimisen tuki

NYT: Opetus nyt pääosin vuosiluokittain, mutta lähitulevaisuudessa yhdysluokkaopetuksena, koska oppilasmäärä laskee melko nopeasti n. 80 oppilaaseen. Oppilaita/aikuinen kohtuullisen vähän ja toiminta perustuu ensisijaisesti hyvään oppilastuntemukseen ja toissijaisesti syvällisiin opetustuokioihin.

ESITYS: Opetus vuosiluokittain muodostetuissa ryhmissä. Oppilaita/aikuinen enemmän, mutta toiminta perustuu enemmän laadukkaisiin opetustuokioihin. Mikäli palveluverkkoesityksen mukainen kokonaisratkaisu muodostuu, ryhmäkoot säilyvät keskimäärin suuruusluokassa 20-25. Opetusta toteuttaa ja koulua johtaa erikoistuneet ammattilaiset. Myös muiden, kuin luokanopettajan antamaa oppimisen tukea on päivittäin saatavilla.

NYT: Nyt opetuksen toteutus, laatu ja oppimisen tuki kunnossa. Tulevaisuudessa Laaja-alainen erityisopettaja ja koulukuraattori koululla harvemmin, n. kahtena päivänä viikossa. Opettajan huomio tulevaisuudessa useamman vuosiluokan sisältöihin ja tarpeisiin. Oppilasmäärän laskiessa lähivuosina 80 oppilaan tuntumaan järjestettäisiin opetus todennäköisimmin 3-4 opettajalla, jolloin opetuksen toteutus, laadun takaaminen ja oppimisen tuen järjestäminen haasteellisempaa.

ESITYS: Työrauhan, hyvän työskentelyilmapiirin ja yhteisen toimintakulttuurin luominen vaatii enemmän ponnistelua, mutta onnistuu erikoistuneiden ammattilaisten osaamisella. Mikäli palveluverkkoesityksen mukainen kokonaisratkaisu ei muodostu, nousee perusopetuksen ryhmäkoot keskimäärin suuruusluokkaan 25-30.

Lapsen liikkuminen, koulumatka

NYT: Koulumatka on pienin mahdollinen, koulukyydityksen piirissä korkeintaan yksittäisiä oppilaita. Koulumatka on suurimmalla osalla turvallinen ja alle 3 km.

ESITYS: Suurimalla osalla koulumatka (3-5 km) on kuljettavissa pääosin lihasvoimin.   

NYT: Koulumatkan turvallisuus yksittäisillä oppilailla

ESITYS: Kuljetusoppilaiden määrä kasvaa merkittävästi. Koulureitin suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota ja muutoksia on todennäköisesti tehtävä.

Lapsen terveys ja turvallisuus

NYT: Psyykkisen terveellisyyden ja turvallisuuden näkökulmat korostuvat vahvuuksina.

ESITYS: Yksilöllisen tottumisvaiheen jälkeen psyykkiset näkökulmat mahdollista saada samalle tasolle. Fyysisten, rakennuksiin liittyvien olosuhteiden näkökulmasta lasten tilanne paranee olennaisesti. 

NYT: Rakennuksen fyysisen terveellisyyden ja turvallisuuden riskit, jotka voivat realisoitua, korostuvat haasteina.

ESITYS: Muutos voi aiheuttaa stressiä lapsille ja tilannetta tulee seurata suunnitelmallisesti.

MUUT VAIKUTUKSET

VAHVUUDET

HAASTEET

Asukkaat (ikäryhmät, perhe)

NYT: Koululla ja kirjastolla iso merkitys asuinalueen julkisena palveluna sekä asuinalueen kokoontumis- ja harrastuspaikkana.

ESITYS: Alueen palveluita ei viedä kokonaan pois. Kirjastoauto korvaa kirjaston. Liikuntapaikkoja ylläpidetään. Liikuntasalia voi käyttää koulun loppumisen jälkeen, kunnes rakennuksen siirtyy uudelle omistajalle tai se puretaan.

NYT: Nykytilassa asuinalueen ihmismäärä on sellainen, että palveluiden käyttö on ollut melko vähäistä.

ESITYS: Koulu ja kirjasto eivät ei samalla tavalla voi toimia kokoontumis- ja harrastuspaikkana, vaikka liikuntapaikkojen ylläpito jatkuu. Ratkaisulla voi olla vaikutusta alueen vetovoimaan ja perheiden arjen sujuvuuteen.

Ympäristö 

NYT: Koulukyytien aiheuttama ympäristökuormitus on pienempi.

ESITYS: Tilojen määrä vähenee, joten raaka-aineita ja lämmitysenergiaa tarvitaan vähemmän erityisesti verrattuna tilanteeseen, jossa tilat korvataan uusilla, kuten tarve lähivuosina olisi.

NYT: Tilaa per oppilas on runsaasti, joten lämmitettäviä kuutioita on enemmän kuin tarvittaisiin. Rakennus tulisi uudistaa. Tähän tarvitaan raaka-aineita. Ympäristön kannalta ylimääräistä rakentamista kannattaisin välttää.

ESITYS: Koulukyytien aiheuttama ympäristökuormitus on suurempi.

Organisaatio ja henkilöstö 

NYT: Yksisarjaiset koulut toimivat perustilanteessa kohtuullisesti. Koulu ei kuitenkaan ole jatkossa yksisarjainen.

ESITYS: Vakituisen henkilöstö työt jatkuvat uusissa yksiköissä. Ratkaisu parantaa henkilöstön työsuhteiden säilymisen mahdollisuuksia.

NYT: Yksisarjaisena toimiva, mutta pienenevän oppilasmäärän johdosta sopeuttaminen on välttämätöntä ja haasteellista. Oppilasikäluokkien koon vaihtelut suurehkoja, mikä haastaa organisointia.

ESITYS: Organisaatioihin ja henkilöstöön (johtamisjärjestelyt, työn organisointi) tulee muutoksia, jotka on suunniteltava huolella.

Henkilöstöä siirtyy suurempiin työyhteisöihin eikä tilanne miellytä kaikkia.

Talous

NYT: Koulutoiminnan järjestäminen Pulpilla on ollut perusteltua.

ESITYS: Palveluverkkoesityksessä arvioidaan toiminnan järjestämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Palveluverkkoesitys on eri näkökulmista koostettuihin tietoihin perustuva suunnitelma siitä, miten palvelut voidaan järjestää tulevaisuudessa taloudellisesti kestävällä tavalla. Toimintaa saadaan tehostettua siten, että toiminnan laatutaso (esim. ryhmäkoko) ei huonone. 

NYT: Jo nykytilanteessa koulun toimintaa subventoitu jonkin verran, jotta toimintaa voitu järjestää. Rakennus vaatii uudistamista. Investointia vaikea perustella. Oppilasmäärä laskee noin 80 oppilaan tuntumaan. Toiminnan järjestämiseen olisi subventoitava jatkossa entistä enemmän.

ESITYS: Ratkaisussa syntyy suurempia kuljetuskustannuksia. Ratkaisu tuo kuitenkin kokonaissäästöä. Talouden näkökulmasta keskeisin perustelu ratkaisulle on koulurakennukseen investoinnilta välttyminen.

Palvelujen  

järjestäminen ja  

tuotantotavat 

Aikaa muutoksiin sopeutumiseen on riittävästi.

InHouse -yhtiöiden toimintaa on sopeutettava vastaamaan muuttunutta palvelutarvetta. Saimaan tukipalvelut Oy:n tuottamat ruoka- ja siivouspalvelut sekä Meita Oy:n tuottamat ICT-palvelut ovat sopeutettavissa muuttuneeseen kysyntään.

Palvelutuotannosta poistuvien rakennusten kohdalla tunnistetaan merkittäviä haasteita, joita Lato Oy yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa pyrkii ratkomaan.

Yritysten  

liiketoimintaympäristön vaikutukset 

Kuljetuspalvelujen tarve kasvaa.

Käytöstä poistuvat koulut voivat toimia yritysten toimitiloina.

Strategian näkökulma 

Ratkaisulla pyritään varmistamaan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä -> ratkaisu on panostus koulutukseen ja hyvinvointiin

Tiloja on käytössä oikea määrä ja uusia investointeja tehdään harkiten -> vaikuttaa energian ja raaka-aineiden käyttöön

Ratkaisua on valmisteltu yhdessä ja eri osapuolia huomioiden

Palveluverkkoesitys voi perusteluista huolimatta vaikuttaa strategian vastaiselta esitykseltä.

LAPSIVAIKUTUKSET                         

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapsen kasvun ja kehityksen

tukeminen

NYT: Vahvuutena kohtuullisen pienen yksikön rauhallisuus ja mahdollisuus käydä koulu lähellä omaa asuinpaikkaa/kotia.

ESITYS: Vahvuutena opetuksen ja uuden koulurakennuksen mukanaan tuomat laatutekijät.

NYT: Haasteet ja riskit, jotka liittyvät nykyiseen koulurakennuksen kuntoon.

ESITYS: Haasteina pitenevät koulumatkat ja koulumatkan turvallisuus Lauritsalan kouluun, koulumatkojen lisäämä kuormitus lapsen koulupäivään sekä koulun vaihtumiseen liittyvä muutostilanne ja stressi siitä.

Lapsen ihmissuhteet

NYT: Lapsen ihmissuhteet ovat melko vakiintuneet, mikä luo turvaa.

ESITYS: Ryhmäytyminen ja moninaisempaan kouluyhteisöön suunnitellaan huolella ja lapsen toiveita kuullen prosessikuvauksen mukaisesti. Samanikäiset oppilaat pyritään sijoittamaan samalle luokalle. Mahdollisuus saada lisää samanikäisiä kavereita. Mahdollisuus monipuolisiin aikuissuhteisiin koulussa.

NYT: Yksikön pienempi koko ei ole pelkästään vahvuus, vaihtoehtoja on vähemmän, henkilökemiat (lapsi-lapsi, lapsi-aikuinen, aikuinen-aikuinen) eivät aina välttämättä toimi ja samanikäisiä kavereita on rajoitetummin.

ESITYS: Osa ihmissuhteista muuttuu ja hyvin järjestettynäkin tilanne aiheuttaa lapsissa kuormitusta.

Opetuksen toteutus ja laatu, oppimisen tuki

NYT: Opetus nyt pääosin vuosiluokittain, mutta lähitulevaisuudessa osittain yhdysluokkaopetuksena, koska oppilasmäärä laskee melko nopeasti n. 140 oppilaaseen.

ESITYS: Opetus vuosiluokittain muodostetuissa ryhmissä. Oppilaita/aikuinen enemmän, mutta toiminta perustuu enemmän laadukkaisiin opetustuokioihin. Mikäli palveluverkkoesityksen mukainen kokonaisratkaisu muodostuu, ryhmäkoot säilyvät keskimäärin suuruusluokassa 20-25. Opetusta toteuttaa ja koulua johtaa erikoistuneet ammattilaiset. Myös muiden, kuin luokanopettajan antamaa oppimisen tukea on päivittäin saatavilla.

NYT: Nyt opetuksen toteutus, laatu ja oppimisen tuki kunnossa. Tulevaisuudessa Laaja-alainen erityisopettaja ja koulukuraattori koululla harvemmin, n. kahtena päivänä viikossa. Opettajan huomio tulevaisuudessa useamman vuosiluokan sisältöihin ja tarpeisiin, mikäli tulee yhdysluokkia. Oppilasmäärän laskiessa lähivuosina 140 oppilaan tuntumaan järjestettäisiin opetus todennäköisimmin 6-7 opettajalla, jolloin opetuksen toteutus, laadun takaaminen ja oppimisen tuen järjestäminen haasteellisempaa sillä ryhmittelyvaihtoehtoja on vähemmän.

ESITYS: Työrauhan, hyvän työskentelyilmapiirin ja yhteisen toimintakulttuurin luominen vaatii enemmän ponnistelua, mutta onnistuu erikoistuneiden ammattilaisten osaamisella. Mikäli palveluverkkoesityksen mukainen kokonaisratkaisu ei muodostu, nousee perusopetuksen ryhmäkoot keskimäärin suuruusluokkaan 25-30.

Lapsen liikkuminen, koulumatka

NYT: Koulumatka on pienin mahdollinen, koulukyydityksen piirissä korkeintaan yksittäisiä oppilaita. Koulumatka on suurimmalla osalla turvallinen ja alle 3 km.

ESITYS: Suurimalla osalla koulumatka (n. 3 km) on kuljettavissa pääosin lihasvoimin. Kuljetusoppilaiden määrä ei kasva.  

NYT: Koulumatkan turvallisuus yksittäisillä oppilailla

ESITYS: Koulureitin suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota ja katuverkkoon liittyviä muutoksia on mahdollisesti tehtävä.

Lapsen terveys ja turvallisuus

NYT: Psyykkisen terveellisyyden ja turvallisuuden näkökulmat korostuvat vahvuuksina.

ESITYS: Yksilöllisen tottumisvaiheen jälkeen psyykkiset näkökulmat mahdollista saada samalle tasolle. Fyysisten, rakennuksiin liittyvien olosuhteiden näkökulmasta lasten tilanne paranee olennaisesti. 

NYT: Rakennuksen fyysisen terveellisyyden ja turvallisuuden riskit, jotka voivat realisoitua, korostuvat haasteina.

ESITYS: Muutos voi aiheuttaa stressiä lapsille ja tilannetta tulee seurata suunnitelmallisesti.

MUUT VAIKUTUKSET

VAHVUUDET

HAASTEET

Asukkaat (ikäryhmät, perhe)

NYT: Koululla iso merkitys asuinalueen julkisena palveluna sekä asuinalueen kokoontumis- ja harrastuspaikkana.

ESITYS: Liikuntapaikkoja ylläpidetään. Liikuntasalia voi käyttää koulun loppumisen jälkeen, kunnes rakennuksen siirtyy uudelle omistajalle tai se puretaan.

NYT: Nykytilassa asuinalueen ihmismäärä on sellainen, että palveluiden käyttö on ollut melko vähäistä.

ESITYS: Koulu ei samalla tavalla voi toimia kokoontumis- ja harrastuspaikkana, vaikka liikuntapaikkojen ylläpito jatkuu. Ratkaisulla voi olla vaikutusta alueen vetovoimaan ja perheiden arjen sujuvuuteen.

Ympäristö 

NYT: Rakennuksen tuotantokäytössä pitämiseen liittyvät korjaus- ja energiatarpeet ovat kohtuullisia.

ESITYS: Rakennus aluksi ylläpitotilassa, jolloin korjaus- ja energiatarve pienenee. Pidemmällä aikavälillä rakennus uudessa käyttötarkoituksessa, jolloin kaupungin näkökulmasta tilojen määrä vähenee.

NYT: Tilaa per oppilas on runsaasti, joten lämmitettäviä kuutioita on enemmän kuin tarvittaisiin. Rakennus tulisi uudistaa. Tähän tarvitaan raaka-aineita. Ympäristön kannalta ylimääräistä rakentamista kannattaisin välttää.

ESITYS: Suojelurakennus, jonka ylläpitolämmitykseen ja kunnossapitoon vaaditaan edelleen resursseja. Ratkaisu on ympäristön kannalta neutraali: Rakennusta ei tarvita koulukäytössä, mutta jatkokäyttöön jalostaminen vaatii rakentamista.

Organisaatio ja henkilöstö 

NYT: Pienemmät 1,5-2 sarjaiset koulut toimivat perustilanteessa kohtuullisesti. Koulu on jatkossa yksisarjainen.

ESITYS: Vakituisen henkilöstö työt jatkuvat uusissa yksiköissä. Ratkaisu parantaa henkilöstön työsuhteiden säilymisen mahdollisuuksia.

NYT: Nykyisin toimiva, mutta pienenevän oppilasmäärän johdosta sopeuttaminen on välttämätöntä ja haasteellista. Oppilasikäluokkien koon vaihtelut suurehkoja, mikä haastaa organisointia.

ESITYS: Organisaatioihin ja henkilöstöön (johtamisjärjestelyt, työn organisointi) tulee muutoksia, jotka on suunniteltava huolella.

Henkilöstöä siirtyy suurempiin työyhteisöihin eikä tilanne miellytä kaikkia.

Talous

NYT: Koulutoiminnan järjestäminen Kaukaan koulussa on ollut perusteltua.

ESITYS: Palveluverkkoesityksessä arvioidaan toiminnan järjestämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Palveluverkkoesitys on eri näkökulmista koostettuihin tietoihin perustuva suunnitelma siitä, miten palvelut voidaan järjestää tulevaisuudessa taloudellisesti kestävällä tavalla. Toimintaa saadaan tehostettua siten, että toiminnan laatutaso (esim. ryhmäkoko) ei huonone. 

NYT: Rakennus vaatii uudistamista. Investointia vaikea perustella, koska koko rakennus tulee peruskorjata ja oppilaita ei ole koko rakennukseen. Oppilasmäärä laskee noin 140 oppilaan tuntumaan. Toiminnan järjestämistä olisi subventoitava jatkossa.

ESITYS: Ratkaisu tuo kuitenkin kokonaissäästöä. Talouden näkökulmasta keskeisin perustelu ratkaisulle on koulurakennukseen investoinnilta välttyminen kaupungin toimesta.

Palvelujen  

järjestäminen ja  

tuotantotavat 

Aikaa muutoksiin sopeutumiseen on riittävästi.

InHouse -yhtiöiden toimintaa on sopeutettava vastaamaan muuttunutta palvelutarvetta. Saimaan tukipalvelut Oy:n tuottamat ruoka- ja siivouspalvelut sekä Meita Oy:n tuottamat ICT-palvelut ovat sopeutettavissa muuttuneeseen kysyntään.

Palvelutuotannosta poistuvien rakennusten kohdalla tunnistetaan merkittäviä haasteita, joita Lato Oy yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa pyrkii ratkomaan.

Yritysten  

liiketoimintaympäristön vaikutukset 

Käytöstä poistuvat koulut voivat toimia yritysten toimitiloina.

Strategian näkökulma 

Ratkaisulla pyritään varmistamaan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä -> ratkaisu on panostus koulutukseen ja hyvinvointiin

Tiloja on käytössä oikea määrä ja uusia investointeja tehdään harkiten -> vaikuttaa energian ja raaka-aineiden käyttöön

Ratkaisua on valmisteltu yhdessä ja eri osapuolia huomioiden

Palveluverkkoesitys voi perusteluista huolimatta vaikuttaa strategian vastaiselta esitykseltä.

LAPSIVAIKUTUKSET                         

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapsen kasvun ja kehityksen

tukeminen

NYT: Vahvuutena pienemmän yksikön rauhallisuus ja mahdollisuus käydä koulu lähellä omaa asuinpaikkaa/kotia.

ESITYS: Vahvuutena opetuksen ja suuremman kouluyksikön mukanaan tuomat laatutekijät.

NYT: Nykytilassa ei merkittäviä haasteita. Haasteet ja riskit liittyvät palveluverkon kokonaisuuteen ja tilanteeseen, jossa esityksen mukaisia ratkaisuja ei tehdä -> ryhmäkoot kasvavat kaikissa kouluissa.

ESITYS: Haasteina pitenevät koulumatkat ja koulumatkan turvallisuus Kesämäen, Kimpisen ja Voisalmen kouluun, koulumatkojen lisäämä kuormitus lapsen koulupäivään sekä koulun vaihtumiseen liittyvä muutostilanne ja stressi siitä.

Lapsen ihmissuhteet

NYT: Lapsen ihmissuhteet ovat melko vakiintuneet, mikä luo turvaa.

ESITYS: Ryhmäytyminen ja moninaisempaan kouluyhteisöön suunnitellaan huolella ja lapsen toiveita kuullen prosessikuvauksen mukaisesti. Samanikäiset oppilaat pyritään sijoittamaan samalle luokalle. Mahdollisuus saada lisää samanikäisiä kavereita. Mahdollisuus monipuolisiin aikuissuhteisiin koulussa.

NYT: Yksikön pienempi koko ei ole pelkästään vahvuus, vaihtoehtoja on vähemmän, henkilökemiat (lapsi-lapsi, lapsi-aikuinen, aikuinen-aikuinen) eivät aina välttämättä toimi ja samanikäisiä kavereita on rajoitetummin.

ESITYS: Osa ihmissuhteista muuttuu ja hyvin järjestettynäkin tilanne aiheuttaa lapsissa kuormitusta.

Opetuksen toteutus ja laatu, oppimisen tuki

NYT: Opetus nyt pääosin vuosiluokittain, mutta lähitulevaisuudessa yhdysluokkaopetuksena, koska opetusresurssi voi laskea ilman palveluverkkoesityksen mukaista päätöstä.

ESITYS: Opetus vuosiluokittain muodostetuissa ryhmissä. Mikäli palveluverkkoesityksen mukainen kokonaisratkaisu muodostuu, ryhmäkoot säilyvät keskimäärin suuruusluokassa 20-25. Opetusta toteuttaa ja koulua johtaa erikoistuneet ammattilaiset. Myös muiden, kuin luokanopettajan antamaa oppimisen tukea on päivittäin saatavilla.

NYT: Nyt opetuksen toteutus, laatu ja oppimisen tuki kunnossa. Mikäli resurssitasoa ei onnistuta säilyttämään, tulevaisuudessa laaja-alainen erityisopettaja ja koulukuraattori koululla harvemmin, n. kahtena päivänä viikossa ja opettajan huomio tulevaisuudessa useamman vuosiluokan sisältöihin ja tarpeisiin muodostettavien yhdysluokkien johdosta, jolloin opetuksen toteutus, laadun takaaminen ja oppimisen tuen järjestäminen haasteellisempaa.

ESITYS: Työrauhan, hyvän työskentelyilmapiirin ja yhteisen toimintakulttuurin luominen vaatii enemmän ponnistelua, mutta onnistuu erikoistuneiden ammattilaisten osaamisella. Mikäli palveluverkkoesityksen mukainen kokonaisratkaisu ei muodostu, nousee perusopetuksen ryhmäkoot keskimäärin suuruusluokkaan 25-30.

Lapsen liikkuminen, koulumatka

NYT: Koulumatka on pienin mahdollinen, koulukyydityksen piirissä korkeintaan yksittäisiä oppilaita. Koulumatka on suurimmalla osalla turvallinen ja alle 3 km.

ESITYS: Suurimalla osalla koulumatka (1-5 km) on kuljettavissa pääosin lihasvoimin.  

NYT: Koulumatkan turvallisuus yksittäisillä oppilailla

ESITYS: Koulureitin suunnitteluun on kiinnitettävä erityistä huomiota ja muutoksia on todennäköisesti tehtävä.

Lapsen terveys ja turvallisuus

NYT: Psyykkisen terveellisyyden ja turvallisuuden näkökulmat korostuvat vahvuuksina.

ESITYS: Yksilöllisen tottumisvaiheen jälkeen psyykkiset näkökulmat mahdollista saada samalle tasolle. Fyysisten, rakennuksiin liittyvien olosuhteiden näkökulmasta lasten tilanne paranee olennaisesti. 

NYT: Nykytila ok, haasteet liittyvät tilanteeseen, jossa resurssitaso ei säily nykyisellään.

ESITYS: Muutos voi aiheuttaa stressiä lapsille ja tilannetta tulee seurata suunnitelmallisesti.

MUUT VAIKUTUKSET

VAHVUUDET

HAASTEET

Asukkaat (ikäryhmät, perhe)

NYT: Koululla merkitys lähipalveluna sekä kokoontumis- ja harrastuspaikkana.

ESITYS: Keskusta-alueen palvelut edelleen lähellä. Rakennus säilyy. Liikuntapaikkoja ylläpidetään.

NYT: -

ESITYS: Tietyillä asuinalueilla ratkaisulla voi olla vaikutusta alueen vetovoimaan ja perheiden arjen sujuvuuteen.

Ympäristö 

NYT: Omatoimisten koulukyytien aiheuttama ympäristökuormitus on pienempi.

ESITYS: Tilojen kokonaismäärä vähenee, joten raaka-aineita ja lämmitysenergiaa tarvitaan vähemmän erityisesti verrattuna tilanteeseen, jossa tilat Kimpisessä korvataan uusilla, kuten tarve lähivuosina olisi.

NYT: -

ESITYS: Omatoimisten koulukyytien aiheuttama ympäristökuormitus voi olla suurempi.

Organisaatio ja henkilöstö 

NYT: Yksisarjaiset koulut toimivat perustilanteessa kohtuullisesti. Koulu ei kuitenkaan ole jatkossa kokonaan yksisarjainen.

ESITYS: Vakituisen henkilöstö työt jatkuvat uusissa yksiköissä. Ratkaisu parantaa henkilöstön työsuhteiden säilymisen mahdollisuuksia.

NYT: Yksisarjaisena toimiva, mutta pienenevän resurssimäärän johdosta sopeuttaminen on välttämätöntä ja haasteellista ilman palveluverkkoesityksen mukaista päätöstä. Oppilasikäluokkien koon vaihtelut suurehkoja, mikä haastaa organisointia.

ESITYS: Organisaatioihin ja henkilöstöön (johtamisjärjestelyt, työn organisointi) tulee muutoksia, jotka on suunniteltava huolella.

Henkilöstöä siirtyy suurempiin työyhteisöihin eikä tilanne miellytä kaikkia.

Talous

NYT: Koulutoiminnan järjestäminen Lönnrotissa on ollut perusteltua.

ESITYS: Palveluverkkoesityksessä arvioidaan toiminnan järjestämismahdollisuuksia tulevaisuudessa. Palveluverkkoesitys on eri näkökulmista koostettuihin tietoihin perustuva suunnitelma siitä, miten palvelut voidaan järjestää tulevaisuudessa taloudellisesti kestävällä tavalla. Toimintaa saadaan tehostettua siten, että toiminnan laatutaso (esim. ryhmäkoko) ei huonone. 

NYT: Jo nykytilanteessa koulun toimintaa subventoitu jonkin verran, jotta toimintaa voitu järjestää eli yksisarjainen koulu ei ole täysin ”omavarainen”.

ESITYS: Ratkaisu tuo kokonaissäästöä. Talouden näkökulmasta keskeisin perustelu ratkaisulle on Kimpisen koulurakennukseen liittyvän investoinnin pienentämispotentiaali.

Palvelujen  

järjestäminen ja  

tuotantotavat 

Aikaa muutoksiin sopeutumiseen on riittävästi.

InHouse -yhtiöiden toimintaa on sopeutettava vastaamaan muuttunutta palvelutarvetta. Saimaan tukipalvelut Oy:n tuottamat ruoka- ja siivouspalvelut sekä Meita Oy:n tuottamat ICT-palvelut ovat sopeutettavissa muuttuneeseen kysyntään.

Palvelutuotannosta poistuvien rakennusten kohdalla tunnistetaan merkittäviä haasteita, joita Lato Oy yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa pyrkii ratkomaan.

Yritysten  

liiketoimintaympäristön vaikutukset 

Kuljetuspalvelujen tarve kasvaa.

Käytöstä poistuvat koulut voivat toimia yritysten toimitiloina.

Strategian näkökulma 

Ratkaisulla pyritään varmistamaan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä -> ratkaisu on panostus koulutukseen ja hyvinvointiin

Tiloja on käytössä oikea määrä ja uusia investointeja tehdään harkiten -> vaikuttaa energian ja raaka-aineiden käyttöön

Ratkaisua on valmisteltu yhdessä ja eri osapuolia huomioiden

Palveluverkkoesitys voi perusteluista huolimatta vaikuttaa strategian vastaiselta esitykseltä.

LAPSIVAIKUTUKSET                         

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapsen kasvun ja kehityksen

tukeminen

NYT: Erityistehtävän pohjalta toimiva keskikokoinen koulu, jolla on oma toimintakulttuuri. Vetovoimainen erityisesti venäjänkielisille oppilaille.

ESITYS: Lähikoulu integroi erityisesti eri kulttuureista tulevat lapset parhaiten.

NYT: Nykytilassa ei merkittäviä haasteita. Haasteet ja riskit liittyvät kaikkien lappeenrantalaisten lasten asemaan resurssien vähetessä.

ESITYS: Koulun vaihtumiseen liittyvä muutostilanne ja stressi siitä. Kielen opiskelumahdollisuudet eivät yhtä hyvät.

Lapsen ihmissuhteet

NYT: Lapsen ihmissuhteet ovat melko vakiintuneet

ESITYS: Ryhmäytyminen ja siirtyminen uuteen kouluyhteisöön suunnitellaan huolella ja lapsen toiveita kuullen prosessikuvauksen mukaisesti. Samanikäiset oppilaat pyritään sijoittamaan samalle luokalle. Mahdollisuus saada lisää samanikäisiä kavereita.

NYT: Yksikön pieni koko ei ole pelkästään vahvuus, vaihtoehtoja on vähemmän, henkilökemiat (lapsi-lapsi, lapsi-aikuinen, aikuinen-aikuinen) eivät aina välttämättä toimi ja samanikäisiä kavereita on rajoitetummin.

ESITYS: Osa ihmissuhteista muuttuu ja hyvin järjestettynäkin tilanne aiheuttaa lapsissa kuormitusta.

Opetuksen toteutus ja laatu, oppimisen tuki

NYT:

ESITYS: Oppilaita on aiemminkin siirtynyt Itä-Suomen kouluista kaupungin kouluihin, joten tilanne ei ole uusi. Siirtyvien oppilaiden vastaanotto uuteen opetusryhmään onnistuu. Kielen opiskelumahdollisuudet lähikouluissa paranevat.

NYT:

ESITYS: Mikäli Itä-Suomen koulun toiminta loppuu ja oppilaat siirtyvät Lappeenrannan kaupungin ylläpitämiin kouluihin, opetustoimi sekä koulut valmistelevat suunnitelmat oppilaiden opetusjärjestelyistä. Opetuksen järjestämisessä huomioidaan, että oppilaat ovat opiskelleet englantia ja ruotsia Itä-Suomen koulun tuntijaon mukaisesti. Oppilaille järjestetään tarpeen mukaisesti tukiopetusta. Itä-Suomen koulusta on aiemminkin siirtynyt oppilaita kaupungin kouluihin ja heidän opetuksensa järjestäminen tuntijakoerot huomioiden on onnistunut.

Lappeenrannan kaupunki järjestää venäjän kielen opetusta tällä hetkellä A2-oppimäärän (valinnainen, pitkä oppimäärä) mukaisesti. Lisäksi venäjää äidinkielenä puhuville oppilaille järjestetään venäjä äidinkielenä opetusta. Kaupungin tavoitteena on järjestää mahdollisesti lakkautuvan Itä-Suomen koulun oppilaille venäjää vähintään mainittujen oppimäärien mukaisesti. Kun oppilaiden sijoittuminen eri kouluihin on tiedossa, tarkastellaan oppilaiden venäjän kielen osaamisen tasoa ja selvitetään, onko mahdollista eriyttää opetusta heidän laajempaa osaamistasoaan vastaavasti tai tarjota esimerkiksi valinnaisena aineena mahdollisuus laajemman oppimäärän opiskeluun.

Lapsen liikkuminen, koulumatka

NYT: Osalla koulu on kävely-/pyörämatkan etäisyydellä.

ESITYS: Lähikouluun siirtymisen myötä koulumatka lyhenee suurella osalla. Kaupunki järjestää tarvittaessa koulukuljetuksen.

Moni lapsi voi siirtyä autokuljetuksesta kävelyyn tai pyöräilyyn. Uusi koulumatka vaatii totuttelua.

NYT: Osalla matka ei toteudu lihasvoimin. Huoltajat vastaavat koulumatkan järjestelyistä

ESITYS:

Lapsen terveys ja turvallisuus

NYT:

ESITYS: Tottumisvaiheen jälkeen stressitekijät vähenevät, lapsi tottuu uuteen ympäristöön, joka on fyysisesti ja psyykkisesti yhtä turvallinen.

NYT:

ESITYS: Muutostilanne voi aiheuttaa stressiä.

MUUT VAIKUTUKSET

VAHVUUDET

HAASTEET

Asukkaat (ikäryhmät, perhe)

Tottumis- ja sopeutumisvaiheen jälkeen toiminta ja arki jatkuu lähikoulussa, jonka käytänteet toimivat yhtä hyvin kuin nyt. Tilat säilyvät julkisina rakennuksina ja niiden iltakäyttö onnistuu samalla tavalla.

Muutostilanne voi aiheuttaa stressiä.

Ympäristö 

Oppilaiden koulukyydit ja siitä muodostuva ympäristökuormitus pienenee lähikouluun siirtyvillä. Kimpiseen tarvitsee rakentaa noin 1000 m2 vähemmän. Myös muut koulurakennukset tehokkaammassa käytössä.

Organisaatio ja henkilöstö 

Lappeenrannan kaupungin henkilöstötarve pysyy samana

Talous

Merkittävä vaikutus opetuksen järjestämisen laadun ja talouden turvaamiseksi.

Oppilasmäärien väheneminen vaikuttaa kaikkiin yksiköihin riippumatta opetuksen järjestäjästä. Mikäli tilanteeseen ei varauduta, voi muutoksella olla vaikutuksia opetuksen laatuun.

Palvelujen  

järjestäminen ja  

tuotantotavat 

Aikaa muutoksiin sopeutumiseen on riittävästi.

Yritysten  

liiketoimintaympäristön vaikutukset 

Ennallaan

Ennallaan

Strategian näkökulma 

Ratkaisulla pyritään varmistamaan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä -> ratkaisu on panostus koulutukseen ja hyvinvointiin

Tiloja on käytössä oikea määrä ja uusia investointeja tehdään harkiten -> vaikuttaa energian ja raaka-aineiden käyttöön

Ratkaisua on valmisteltu yhdessä ja eri osapuolia huomioiden

Muutos voidaan tulkita strategian vastaiseksi toimenpiteeksi

LAPSIVAIKUTUKSET                         

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapsen kasvun ja kehityksen

tukeminen

NYT: Toimiva suuri yksikkö

ESITYS: Edelleen hyvin toimivat käytänteet. Palveluverkkoesityksellä pyritään turvaamaan opetusresurssien säilymistä nykytasolla.

NYT: Opetusresurssin sopeutustarve

Lapsen ihmissuhteet

NYT: Toimii hyvin

ESITYS: Ei muutosta

NYT:

ESITYS: Mikäli Kaukaalta ja Lönnrotista tulee uusia oppilaita, heidän sopeutumisen varmistaminen.

Opetuksen toteutus ja laatu, oppimisen tuki

NYT:

ESITYS: Pitkällä aikavälillä taloudelliset edellytykset kestävämmällä pohjalla

NYT: Sopeutuspaineita

ESITYS: Mikäli Kaukaalta ja Lönnrotista tulee uusia oppilaita, heidän koulumatka kasvaa ja on 1-3 km.

Lapsen liikkuminen, koulumatka

Ei muutoksia

NYT:

ESITYS: Mikäli Kaukaalta ja Lönnrotista tulee uusia oppilaita, heidän koulumatka kasvaa ja on 1-3 km.

Lapsen terveys ja turvallisuus

NYT: Pohjolankatu 23 odottaa peruskorjausta

ESITYS: Pohjolankatu 23 -tiloihin liittyvä riski poistuu

NYT: Pohjolankatu 23 -tiloihin liittyvä riski

ESITYS:

LAPSIVAIKUTUKSET                         

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapsen kasvun ja kehityksen

tukeminen

NYT: Tällä hetkellä kurssitarjonta laajaa

ESITYS: Kurssitarjonta säilyy nykytasolla

NYT: Kurssitarjonnan sopeutustarve

ESITYS: Suuremman yksikön mahdollisesti aiheuttama kuormitus

Lapsen ihmissuhteet

NYT: Opiskelijatuntemus ja yhteisöllisyys, mahdollisuus valita kumpaan lukioon mennä

ESITYS: Vertailu ja vastakkainasettelu menettää merkityksensä

NYT:

ESITYS: Tiettyjä tilanteita (esim. kiusaamistilanteet) ei voida ratkaista lukiota vaihtamalla.

Opetuksen toteutus ja laatu, oppimisen tuki

NYT: Nykytila ok

ESITYS: Pitkällä aikavälillä taloudelliset edellytykset kestävämmällä pohjalla

NYT: Sopeutuspaineita

ESITYS: Toiminta organisointi mietittävä huolellisesti

Lapsen liikkuminen, koulumatka

NYT:

ESITYS: Koulupäivän aikaisia siirtymiä on noin 8 ryhmällä/päivä (n. 20% opiskelijoista eli keskimäärin yksi siirtymä viikossa, huom! jaksotus) 4. ja 5. periodeissa ei välttämättä ole siirtymiä.

NYT:

ESITYS: Idästä ja etelästä saapuvilla matka pitenee hieman. Koulupäivään liittyy maltillinen määrä siirtymiä.

Lapsen terveys ja turvallisuus

Suurimpana haasteena henkinen kuormitus ja lukiolaisten jaksamisesta huolehtiminen molemmissa tapauksissa.

VAIKUTUKSET

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapset

NYT: Kirjaston tilat palvelevat siellä asioivia lapsia ja perheitä hyvin, mutta ne eivät ole saavutettavat ja esteettömät

ESITYS: Koulun yhteydessä oleva kirjasto tulee konseptina yhä useammalle tutuksi. Lukuinto voi kasvaa. Palvelutarjoama voi monipuolistua.

NYT: Iso osa lapsista ja perheistä ei käytä kirjaston palveluita ja sen tarjoamat palvelut eivät ole tuttuja. Lasten lukutaito heikkenee.

ESITYS:

Muut asukkaat (ikäryhmät, perhe)

NYT: Kirjasto on pidetty ja sen tilat palvelevat hyvin siellä käyvää asiakaskuntaa koko päivän ajan, mutta tilat eivät ole saavutettavat ja esteettömät.

ESITYS: Kirjaston asiakaskunta voi osittain muuttua. Lasten ja perheiden näkökulmasta tilanne voi parantua.

NYT: Kirjaston tilat ovat osittain esteelliset.

ESITYS: Ikäihmisten ja huonommin liikkuvien osalta välimatka voi heikentää saavutettavuutta, mitä taas voidaan auttaa toimivilla liikennejärjestelyillä sekä omilla laitteilla kotoa käsin käytettävillä, laajenevilla digitaalisilla palveluilla. Toisaalta uudet tilat ovat tilat esteettömät. Kaikki eivät viihdy kouluympäristössä toimivassa kirjastossa. Mahdolliset kirjaston käytettävyyteen aamupäivisin liittyvät hankaluudet ratkotaan.

Ympäristö 

NYT: Kirjasto voi toimia ennallaan vielä muutamia vuosia ilman raskaampia korjaustoimenpiteitä, jolloin energiaa ja raaka-aineita olisi sidottava rakennukseen merkittävästi.

ESITYS: Kirjasto muuttaa jo rakennettuun ja energiatehokkaaseen ympäristöön, eikä vanhaa rakennusta peruskorjata nykyiseen käyttötarkoitukseensa.

NYT: Rakennus peruskorjattava noin 5 vuoden aikajänteellä, jolloin muodostuu ympäristökuormitusta.

ESITYS: Nykyinen kirjastorakennus peruskorjataan uuteen käyttötarkoitukseensa, jolloin sen tulevaisuus on todennäköisesti kestävämmällä pohjalla.

Organisaatio ja henkilöstö 

NYT: Toimii

ESITYS: Saadaan toimimaan.

NYT: Toimii, mutta ilman palveluverkkoon tehtäviä muutoksia kustannusvaikutuksia on haettava henkilöstöstä.

ESITYS: Saadaan toimimaan, mutta vaatii henkilöstöltä muutoskyvykkyyttä.

Talous

NYT: Toimii

ESITYS: Vahvistaa toimintaedellytyksiä

NYT: Tarpeeseen nähden suuret tilat haastaa taloutta.

ESITYS: Rakennuksen jatkokäyttöön liittyy aikaviivettä ja onnistumisriskiä.

Palvelujen  

järjestäminen ja  

tuotantotavat 

NYT: Toimii, mutta taloudellinen paine merkittävä ja tilat esteelliset

ESITYS: Taloudellinen paine pienempi, muutokset uhka ja mahdollisuus.

NYT: Taloudellinen ja rakennukseen liittyvä paine kasvaa.

ESITYS: Taloudellinen paine pienempi, muutokset uhka ja mahdollisuus.

Yritysten  

liiketoimintaympäristön vaikutukset 

NYT:

ESITYS: Kirjastorakennuksen vapautuminen kirjastokäytöstä voi mahdollistaa uutta toimintaa.

NYT:

ESITYS: InHouse -yhtiöiden toimintaa on sopeutettava vastaamaan muuttunutta palvelutarvetta. Saimaan tukipalvelut Oy:n tuottamat ruoka- ja siivouspalvelut sekä Meita Oy:n tuottamat ICT-palvelut ovat sopeutettavissa muuttuneeseen kysyntään.

Rakennuksen kohdalla tunnistetaan haasteita, joita Lato Oy yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa pyrkii ratkomaan.

Strategian näkökulma 

NYT: Toteutuu

ESITYS: Toteutuu edelleen. Ratkaisulla pyritään varmistamaan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä -> ratkaisu on panostus koulutukseen ja hyvinvointiin

Ratkaisua on valmisteltu yhdessä ja eri osapuolia huomioiden.

Lähikirjastojen palvelutarjonta koulujen yhteydessä moninaistuu ja yhteiskäytössä koulujen tilat avautuvat iltaisin ja viikonloppuisin kaupunkilaisille, mikä tukee kaiken ikäisten kaupunkilaisten hyvinvointia. Lähikirjastot uusinajatellaan alueensa vetovoimaa lisääväksi kohtaamispaikaksi.

NYT:

ESITYS: Ratkaisuun liittyy asioita, jotka eivät samalla tavalla palvele kaikkia käyttäjäryhmiä ja on tulkittavissa heikennyksiksi/haitallisiksi Lappeenrannan kaupungin julkisuuskuvalle. Suunnittelun edetessä mahdollisimman monta asiaa näistä ratkaistaan.

VAIKUTUKSET

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapset

NYT: Kirjaston tilat palvelevat siellä asioivia lapsia ja perheitä hyvin.

ESITYS: Koulun yhteydessä oleva kirjasto tulee konseptina yhä useammalle tutuksi. Lukuinto voi kasvaa. Palvelutarjoama voi monipuolistua.

NYT: Iso osa lapsista ja perheistä ei käytä kirjaston palveluita ja sen tarjoamat palvelut eivät ole tuttuja. Lasten lukutaito heikkenee. Koulun ja päiväkodin käyttöä hankaloittaa välimatka.

ESITYS: -

Muut asukkaat (ikäryhmät, perhe)

NYT: Kirjasto on pidetty ja sen tilat palvelevat hyvin siellä käyvää asiakaskuntaa koko päivän ajan.

ESITYS: Kirjaston asiakaskunta voi osittain muuttua. Lasten ja perheiden näkökulmasta tilanne voi parantua. Eri asukasryhmien yhteisöllisyys ja vuorovaikutus voi kasvaa, kun he kohtaavat toisiaan aiempaa enemmän.

NYT: Perheille kirjastoon poikkeaminen ei ole yhtä luontevaa, kuin jos se olisi lähellä muita perheiden käyttämiä julkisia palveluja.

ESITYS: Ikäihmisten ja huonommin liikkuvien osalta saavutettavuus voi heikentyä, mikä turvataan toimivilla liikennejärjestelyillä. Lisäksi käytettävissä ovat omilla laitteilla kotoa käsin käytettävät, laajenevat digitaaliset palvelut. Kaikki eivät viihdy kouluympäristössä toimivassa kirjastossa. Mahdolliset kirjaston käytettävyyteen aamupäivisin liittyvät hankaluudet ratkotaan suunnittelun edetessä.

Ympäristö 

NYT: Kirjasto voi toimia ennallaan vielä muutamia vuosia ilman raskaampia korjaustoimenpiteitä, jolloin energiaa ja raaka-aineita olisi sidottava rakennukseen merkittävästi.

ESITYS: Kirjasto muuttaa jo rakennettuun ja energiatehokkaaseen ympäristöön, eikä vanhaa rakennusta peruskorjata nykyiseen käyttötarkoitukseensa.

NYT: Rakennus peruskorjattava noin 5 vuoden aikajänteellä, jolloin muodostuu ympäristökuormitusta.

ESITYS: Nykyisen kirjastorakennuksen jatkokäyttö ja ympäristövaikutukset määräytyvät realisointiprosessissa.

Organisaatio ja henkilöstö 

NYT: Toimii

ESITYS: Saadaan toimimaan.

NYT: Toimii, mutta ilman palveluverkkoon tehtäviä muutoksia kustannusvaikutuksia on haettava henkilöstöstä.

ESITYS: Saadaan toimimaan, mutta vaatii henkilöstöltä muutoskyvykkyyttä.

Talous

NYT: Toimii

ESITYS: Vahvistaa toimintaedellytyksiä

NYT: Tarpeeseen nähden suuret tilat haastaa taloutta.

ESITYS: Rakennuksen jatkokäyttöön liittyy aikaviivettä ja onnistumisriskiä.

Palvelujen  

järjestäminen ja  

tuotantotavat 

NYT: Toimii, mutta taloudellinen paine merkittävä.

ESITYS: Taloudellinen paine pienempi, muutokset uhka ja mahdollisuus.

NYT: Taloudellinen paine suuri.

ESITYS: Taloudellinen paine pienempi, muutokset uhka ja mahdollisuus.

Yritysten  

liiketoimintaympäristön vaikutukset 

NYT:

ESITYS: Kirjastorakennuksen vapautuminen kirjastokäytöstä voi mahdollistaa uutta toimintaa.

NYT:

ESITYS: InHouse -yhtiöiden toimintaa on sopeutettava vastaamaan muuttunutta palvelutarvetta. Saimaan tukipalvelut Oy:n tuottamat ruoka- ja siivouspalvelut sekä Meita Oy:n tuottamat ICT-palvelut ovat sopeutettavissa muuttuneeseen kysyntään.

Rakennuksen kohdalla tunnistetaan haasteita, joita Lato Oy yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa pyrkii ratkomaan.

Strategian näkökulma 

NYT: Toteutuu

ESITYS: Toteutuu edelleen. Ratkaisulla pyritään varmistamaan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä -> ratkaisu on panostus koulutukseen ja hyvinvointiin

Ratkaisua on valmisteltu yhdessä ja eri osapuolia huomioiden.

Lähikirjastojen palvelutarjonta koulujen yhteydessä moninaistuu ja yhteiskäytössä koulujen tilat avautuvat iltaisin ja viikonloppuisin kaupunkilaisille, mikä tukee kaiken ikäisten kaupunkilaisten hyvinvointia. Lähikirjastopalvelu uusinajatellaan alueensa vetovoimaa lisääväksi kohtaamispaikaksi.

NYT:

ESITYS: Ratkaisuun liittyy asioita, jotka eivät samalla tavalla palvele kaikkia käyttäjäryhmiä ja on tulkittavissa heikennyksiksi/haitallisiksi Lappeenrannan kaupungin julkisuuskuvalle. Suunnittelun edetessä mahdollisimman monta asiaa näistä ratkaistaan.

VAIKUTUKSET

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapset

NYT: Kirjastojen tilat palvelevat siellä asioivia lapsia ja perheitä hyvin, mutta ne eivät ole saavutettavat ja esteettömät

ESITYS: Poistuva kirjastopalvelu korvautuu kirjastoautoilla, jossa voidaan käydä koulupäivän aikana.

NYT: Iso osa lapsista ja perheistä ei käytä kirjastojen palveluita ja sen tarjoamat palvelut eivät ole tuttuja. Lasten lukutaito heikkenee.

ESITYS: Kirjaston käyttötilaisuudet vähenevät koulupäivän aikana ja yhteydessä.

Muut asukkaat (ikäryhmät, perhe)

NYT: Kirjastot ovat olleet niitä käyttävien tiedossa ja suosiossa, mutta käyttäjäkunta ei ole ollut kovin suuri.

ESITYS: Kirjaston asiakaskunta voi osittain muuttua. Lasten ja perheiden näkökulmasta tilanne voi jopa parantua, kun edelleen toimivien lähikirjastojen palvelut monipuolistuvat. Nuijamaan ja Pulpin kirjastot ovat olleet hyvin rajoitetusti auki ja Pontuksen käyttö on painottunut omatoimisuuteen, joten nykyaikainen kirjasto palvelujen kokonaisuutena ei aiemmin ole välttämättä tullut asiakkaille tutuksi. Kirjastoauto tarjoaa jatkossakin kirjaston peruspalvelun myös näissä kaupunginosissa.

NYT: Kirjastojen tilat ovat esteelliset.

ESITYS: Ikäihmisten ja huonommin liikkuvien osalta välimatka voi heikentää saavutettavuutta, mitä voidaan auttaa toimivilla liikennejärjestelyillä ja kirjastoautopalveluilla sekä omilla laitteilla kotoa käsin käytettävillä, laajenevilla digitaalisilla palveluilla.

Ympäristö 

NYT: Pulpin ja Nuijamaan lähikirjastojen tilat ovat toimintaan pidemmän päälle vanhentuneina sopimattomia ja myös ympäristöä rasittavia. Pontuksella tilalle on muuta käyttöä.

ESITYS: Pulpin ja Nuijamaan kirjastojen rakennusten korjaus- ja energiatarve pienenee sekä Pontuksella tiloissa voidaan tuottaa muita palveluja, jolloin rakennusten korjaus- ja energiatarve pienenee toisaalla. Kaupungin näkökulmasta tilojen määrä vähenee.

NYT: Pulpin ja Nuijamaan kirjastojen tilat edellyttäisivät peruskorjausta, jos toiminta jatkuisi pidempään.

ESITYS: Kirjastoauton toiminnan sekä kirjastokäyntien tuottama ympäristökuormitus saattaa kasvaa.

Organisaatio ja henkilöstö 

NYT: Toimii

ESITYS: Saadaan toimimaan.

NYT: Toimii, mutta ilman palveluverkkoon tehtäviä muutoksia kustannusvaikutuksia on haettava henkilöstöstä.

ESITYS: Saadaan toimimaan, mutta vaatii henkilöstöltä muutoskyvykkyyttä.

Talous

NYT: Toimii

ESITYS: Vahvistaa toimintaedellytyksiä

NYT: Tarpeeseen nähden moninainen lähikirjastoverkko ja erityisesti sen vähän käytetyt kirjastot haastavat taloutta.

ESITYS:  -

Palvelujen  

järjestäminen ja  

tuotantotavat 

NYT: Toimii, mutta taloudellinen paine merkittävä ja tilat esteelliset

ESITYS: Taloudellinen paine pienempi, muutokset uhka ja mahdollisuus.

NYT: Taloudellinen ja rakennukseen liittyvä paine kasvaa.

ESITYS: Taloudellinen paine pienempi, muutokset uhka ja mahdollisuus.

Yritysten  

liiketoimintaympäristön vaikutukset 

NYT:

ESITYS: Kirjastotilojen vapautuminen kirjastokäytöstä voi mahdollistaa uutta toimintaa.

NYT:

ESITYS: InHouse -yhtiöiden toimintaa on sopeutettava vastaamaan muuttunutta palvelutarvetta. Saimaan tukipalvelut Oy:n tuottamat ruoka- ja siivouspalvelut sekä Meita Oy:n tuottamat ICT-palvelut ovat sopeutettavissa muuttuneeseen kysyntään.

Pulpin rakennuksen kohdalla tunnistetaan haasteita, joita Lato Oy yhdessä Lappeenrannan kaupungin kanssa pyrkii ratkomaan.

Strategian näkökulma 

NYT: Toteutuu

ESITYS: Toteutuu edelleen. Ratkaisulla pyritään varmistamaan tulevaisuuden toimintaedellytyksiä -> ratkaisu on panostus koulutukseen ja hyvinvointiin

Ratkaisua on valmisteltu yhdessä ja eri osapuolia huomioiden.

Lähikirjastojen palvelutarjonta koulujen yhteydessä moninaistuu ja yhteiskäytössä koulujen tilat avautuvat iltaisin ja viikonloppuisin kaupunkilaisille, mikä tukee kaiken ikäisten kaupunkilaisten hyvinvointia. Lähikirjastot uusinajatellaan alueensa vetovoimaa lisääväksi kohtaamispaikaksi.

NYT:

ESITYS: Ratkaisuun liittyy asioita, jotka eivät samalla tavalla palvele kaikkia käyttäjäryhmiä ja on tulkittavissa heikennyksiksi/haitallisiksi Lappeenrannan kaupungin julkisuuskuvalle. Suunnittelun edetessä mahdollisimman monta asiaa näistä ratkaistaan.

LAPSIVAIKUTUKSET                         

VAHVUUDET

HAASTEET

Lapsen kasvun ja kehityksen

tukeminen

NYT: Toimii hyvin. Toimintakauden aikana lapsiryhmissä on luontaisia muutoksia.

ESITYS: Päiväkodin vaihto toteutuu toimintakauden vaihtuessa. Siirtymä valmistellaan huolellisesti.

NYT: Toimii hyvin

ESITYS: Lapset siirtyvät toimiviin päiväkoteihin. Yksilöllisen tottumisvaihe muutoksessa huomioitava.

Lapsen ihmissuhteet

NYT: Toimii hyvin

ESITYS: Tuttuja lapsia ja aikuisia siirtyy mukana.

NYT:

ESITYS: Uusia lapsia ja aikuisia, aiempaa suurempi yksikkö.

Toiminnan toteutus ja laatu, oppimisen tuki

NYT: Toimii tällä hetkellä

ESITYS: Pitkällä aikavälillä taloudelliset edellytykset kestävämmällä pohjalla. Pariryhmätyöskentelyn edut korostuvat, eli suuremmissa yksiköissä toimintaa on mahdollista suunnitella toisen samanikäisten lasten ryhmän kanssa. Toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa voidaan hyödyntää paremmin henkilöstön erityisosaamista.

NYT: Sopeutuspaineita

ESITYS: -

Lapsen liikkuminen, päiväkotimatka

NYT: Päiväkoti omalla asuinalueella, mahdollisuus kävellä tai pyöräillä.

ESITYS: Päiväkoti mahdollisesti kauempana, mutta silti varsin lähellä.

NYT:

ESITYS: Päiväkodin sijainti mahdollisesti epäedullinen suhteessa perheen asiointisuuntiin.

Lapsen terveys ja turvallisuus

NYT: Tilanne hyvä, pl. tiloihin liittyvä riski.

ESITYS: Tilariski poistuu

NYT: Tilariski Karhuvuori ja Uus-Lavolan päiväkoti

ESITYS: Tilariski poistuu

Pieni koulu (kyläkoulut, pienet alakoulut) 

Iso koulu (2- tai useampi rinnakkaisluokka/ vuosiluokka) 

Rakennus 

Pääasiassa pieni, vähemmän erikoisluokkatiloja. 

Isompi, enemmän erikoisluokkatiloja esim. musiikki. Opetustilat ryhmitelty usein pienempiin kokonaisuuksiin, ”soluihin”, joissa esim. 1–2-vuosiluokkien opetusryhmät opiskelevat.  

Piha 

Koko ja varustus vaihtelee, usein tilava oppilasmäärään nähden. Saattoliikennettä pieni määrä. 

Varustus hyvä, usein myös lähiliikuntapaikka. Paljon käyttäjiä, joten välituntien ajankohdat suunniteltu. Enemmän saattoliikennettä, mikä on huomioitu lähialueen suunnittelussa. 

Lähiympäristö 

Usein luontoa ympärillä. 

Ympärillä luontoa tai taajama tai kaupungin keskusta. 

Opetusvälineet ja oppimateriaalit 

Perusvälineet saatavilla. 

Perusvälineiden lisäksi enemmän erikoisvälineistöä esim. kuvataide, robotiikka jne.  

Opetusryhmät 

Usein yhdysluokkia, koko vaihtelee. 

Pääasiassa yksi ikäluokka opetusryhmässä. Ryhmäkoko tasainen (noin 20). 

Tukiopetus 

On mahdollista. 

On mahdollista joustavammin. 

Osa-aikainen erityisopetus 

Laaja-alainen erityisopettaja osa-aikaisesti koululla. 

Laaja-alainen erityisopettaja koko ajan koululla, mahdollisuus käyttää joustavammin.  

Kokoaikainen erityisopetus pienryhmässä 

Harvoin mahdollista lähikoulussa.  

On mahdollista lähikoulussa lähes aina kaikissa isoissa kouluissa. 

A2-kielen opetus 

Joissain kouluissa etäyhteydellä mahdollista.  

Ryhmät muodostuvat todennäköisemmin.  

Valinnaisten aineiden opetus 

Valikoima suppeampi.  

Valikoima laajempi.  

Koulun kerhotoiminta 

Valikoima suppeampi.  

Valikoima laajempi.  

Harrastustoiminta koulupäivän jälkeen 

Valikoima suppeampi.  

Valikoima laajempi.  

Opettajat 

Luokanopettajat, joilla tietyt erikoistumisaineet.  

Opettajilla yhteensä enemmän erikoistumisaineita, joita voidaan hyödyntää. Myös aineenopettajia erityisesti yhtenäiskouluissa.  

Koulunkäynninohjaajat 

Yksittäisiä koulunkäynninohjaajia.  

Kouluissa enemmän, joustavammin käytettävissä.  

Oppilashuollon henkilöstö 

Vierailee koululla tiettyinä ajankohtina.  

Enemmän läsnä koulussa. 

Iltapäivätoiminta 

Ei järjestetä. 

Järjestetään. 

Esiopetus samassa koulussa 

Joissain 

Kaikissa 

7–9-luokkien opetus samassa koulussa 

Ei järjestetä. 

Yhtenäiskouluissa