Lappeenrannan kaupungin asuntopoliittisen ohjelman teemat ovat:

1. Tulevien vuosien asuntotuotanto
2. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja asuntorakentamisen painopistealueet
3. Sosiaalisesti kestävä asuminen
4. Asumisen laatu ja asumistyytyväisyys
5. Asumisen ekologisuus

Jokaisen teeman alla esitellään keskeisimmät lähtökohdat, tavoitteet ja toimenpiteet. Koska moni tavoite tai toimenpide sivuaa useampaa teemaa, on se pyritty esittelemään sen teeman alla, johon se oleellisimmin liittyy. Seuraavasti teemoittain on listattu keskeisimmät lähtökohdat, tavoitteet ja keskeisimmät toimenpiteet.

1. Tulevien vuosien asuntotuotanto 

Viime vuosina Lappeenrannan asuntotuotanto on ollut keskimäärin noin 350 asuntoa vuodessa. Yksinasuvien määrän kasvun lisäksi ikääntyminen ja asumisen kustannukset lisäävät kerrostaloasumisen sekä vuokra-asumisen suosiota. 

Tavoitteet:

• Tuleva asuntotuotanto sisältää monipuolisesti erilaisia talotyyppejä, eri kokoisia ja erilaisin omistussuhtein tuotettuja asuntoja eri puolilta kaupunkia, jotta erilaisille kotitalouksille on löydettävissä sopivat asunnot.
• Asuntotuotanto vastaa kysyntää.
• Lappeenrannan kaupunki on muuttovoittaja, asukasmäärä kasvaa (LPR strategia 2037).

Toimenpiteet:

• Rakennetaan vähintään 300 asuntoa vuosittain vuosina 2024–2030.
• Suurin osa asunnoista sijoitetaan keskustaan ja sen kehälle ja ovat pääosin kerrostaloissa.
• Pientalorakentamisen paikat etsitään olemassa olevan kaupunkirakenteen sisältä tai sen läheisyydestä.
• Mahdollistetaan monipuolinen tontti- ja asuntotarjonta.
• Kerrostalovaltaisilla alueilla monipuolistetaan talotyyppi- ja asuntojakaumaa lisäämällä pientaloja.
• Kohtuuhintaista/tuettua asumista pyritään sijoittamaan keskustaan, sen kehälle ja joukkoliikennevyöhykkeille, joilla sitä ei vielä ole.

2. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja asuntorakentamisen painopistealueet  

Kaupunkirakenteen tiivistäminen on Lappeenrannan kaupungin strategian keskeinen lähtökohta rakennuskannan ja asumisen kehittämiselle sekä kaavoitukselle. Tiivistyvä kaupunkirakenne eheyttää olemassa olevaa kaupunkia, on kustannustehokkaampaa, tukee elinvoiman kasvua ja parantaa palveluiden saavutettavuutta sekä käyttöastetta.  

Tavoitteet:

• Kaupunki kasvaa sisäänpäin, jolloin uudet tiivistettävät alueet ja rakentamisen paikat tulee löytää nykyisen kaupunkirakenteen sisältä tai välittömästä läheisyydestä (LPR strategia 2037).
• Asuinrakentamisessa otetaan huomioon joukkoliikennealueet, kestävä liikkuminen, asumisen sijainti suhteessa lähipalveluihin, työpaikkoihin ja virkistysalueisiin.
• Asuntorakentamisen painopisteenä on ensisijaisesti keskusta ja keskustan kehä, mutta myös keskeiset joukkoliikennevyöhykkeet sekä elinvoimaiset alue- ja paikalliskeskukset.
• Täydentämisrakentamiseen saatava mukaan kannustimin myös yksityiset kiinteistönomistajat.
• Tiivistyvä kaupunkirakenne huomioi myös viherympäristön sekä ulkoilu- ja harrastusmahdollisuudet.
• Alueiden omaleimaisuuden ja ominaispiirteiden säilyttäminen.

Toimenpiteet:

Kaupunkirakenteen tiivistäminen:

• Kaupungin kasvua ohjataan sisäänpäin.
• Kannustetaan kerrostaloyhtiöitä lisä- ja täydennysrakentamiseen keskustassa, keskustan kehällä, keskeisillä joukkoliikenteen vyöhykkeillä sekä elinvoimaisissa alue- ja paikalliskeskuksissa.
• Hankkeiden kehittämissopimukset ja tontinluovutusehdot tukevat täydennysrakentamista ja siihen kannustamista.
• Kaupunki käynnistää kaavamuutoksia omistamilleen rakennetuille asuinalueille, kun tonttien käyttötarkoitus muuttuu tai aluetehokkuutta halutaan nostaa.
• Pientalorakentamisen paikat etsitään pääosin olemassa olevan kaupunkirakenteen sisältä tai sen läheisyydestä.
• Asemakaavoituksessa huomioidaan laadukas viherympäristö, virkistysalueiden saavutettavuus ja yhtenäiset ulkoilureitit.

Keskusta ja keskustan kehä:

• Tuleva asuntorakentamisen painopiste on ensisijaisesti keskusta ja sen kehä, jossa tehostetaan maankäyttöä asemakaavoittamalla.
• Tiivistetään ydinkeskustaa yhteistyössä yksityisten maanomistajien kanssa.
• Kaupungilla on enemmän maaomaisuutta keskustan kehällä, mikä mahdollistaa yhtenäisempien aluekokonaisuuksien kehittämistä.
• Kaavoitetaan vuosittain 8 200 k-m² rakennusoikeutta asumiselle keskustaan ja sen kehälle.
• Pyritään mahdollistamaan kohtuuhintaisten kohteiden valmistumisen keskustaan tai sen kehälle vuoteen 2030 mennessä.

• Tarvittaessa asuntojakaumaa ja asuntojen kokoa sekä hallintamuotoja voidaan ohjata asemakaavoin, maankäyttösopimuksin ja tontinluovutusehdoin.

Aluekeskukset Sammonlahti, Lauritsala ja Joutseno sekä paikalliskeskukset Voisalmi ja Kourula:

• Nykyistä maankäyttöä tehostetaan kaavoittamalla, jotta asumisen määrä ja elinvoima lisääntyy.
• Alueen asuntotyyppijakaumaa ja asuntojen hallintamuotoja monipuolistetaan.
• Kerrostaloyhtiöitä kannustetaan lisä- ja täydennysrakentamiseen. Tutkimme kannustinjärjestelmän luomista.
• Kerrostaloyhtiöille laaditaan opas täydennys- ja lisärakentamisesta, ja hankkeiden kehittämissopimukset sekä tontinluovutusehdot toimivat kannustimina.
• Aluekeskusten asumisen kehittämiskorteilla pyritään löytämään keinoja aluekeskusten elinvoiman ja houkuttelevuuden lisäämiseksi.

Pientaloasuminen:

• Pientalotonttien täydennysrakentamispaikkoja kartoitetaan nykyisen kaupunkirakenteen sisältä yhdessä asukkaiden kanssa.
• Alue- ja paikalliskeskusten asuntokantaa monipuolistetaan kaavoittamalla uusia pientalotontteja.
• Kaupunkimaisten ja tiiviiden pientalotonttien luovutusta ja rakentamista edistetään.
• Olemassa olevilla pientaloalueilla kannustetaan tonttien jakamiseen tiedottamalla mahdollisuuksista.
• Haja-asutusalueiden ja vanhojen kuntakeskusten elinvoimaisuutta ylläpidetään mahdollistamalla täydentävä rakentaminen luvituksilla ja kaavoituksella.
• Paikalliset työpaikkakeskittymät huomioidaan asumisen kaavoituksessa.

Joukkoliikenne:

• Joukkoliikennettä ja palvelurakennetta tuetaan täydennysrakentamisella ja maankäytön tehostamisella.
• Tavoitteena on, että suurin osa kaupungin asukkaista sijoittuu joukkoliikenteen piiriin tulevaisuudessa.

3. Sosiaalisesti kestävä asuminen

Eri ihmisryhmien asumismahdollisuudet, -tarpeet ja –mieltymykset vaihtelevat paljon, minkä vuoksi asuntotuotannon tulee olla monipuolista. Alue on aina elinvoimaisempi, jos siellä toimii monia eri ihmisryhmiä. Toisaalta asuminen on myös kallistunut ja alueiden väliset erot keskimääräisessä neliöhinnoissa ja –vuokrissa ovat melko suuria.

Tavoitteet:

• Ennaltaehkäistään segregaatiota kehittämällä kaupunkia tasapuolisesti.
• Turvataan kohtuuhintainen asuntotuotanto.
• Mahdollistetaan sekoittunut kaupunkirakenne siellä, missä se on luontevaa.
• Pyritään siihen, että kaikki asuinalueet ovat omaleimaisia, houkuttelevia, turvallisia ja viihtyisiä paikkoja asua.
• Kaupungissa on eri puolilla erilaisia asumismahdollisuuksia monissa eri hintaluokissa, hallintamuodoissa ja talotyypeissä.
• Huomioidaan yhdenvertaisuus, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet.
• Turvataan kaikille mahdollisuus nauttia virkistysalueista.

Toimenpiteet:

Ihmisryhmien keskittyminen ja sosioekonomiset erot:

• Kehitetään alue- ja paikalliskeskusten asuntokantaa ja toimintoja monipuolisiksi.
• Kaavoitetaan sekoittunutta ja monipuolista kaupunkirakennetta.
• Kannustamme monipuolistamaan asuinalueiden rakennus- ja asuntokantaa sekä omistusmuotoja. Kannustamme täydennysrakentamiseen huomioiden alueiden arvot, omaleimaisuus, asuntotarve ja -kysyntä.
• Etsitään ja kaavoitetaan omakoti- ja rivitalotontteja kerrostalovaltaisille aluekeskuksille.
• Seurataan säännöllisesti alueiden väestörakennetta ja sosioekonomisia mittareita.
• Mahdollistetaan ja kehitetään kannustimia kerrostaloyhtiöiden lisä- ja täydennysrakentamiseen, peruskorjauksiin ja esteettömyyskorjauksiin.
• Ratkaistaan kohtuuhintaisen asumisen järjestämisen haasteita.
• Kehitämme tyhjien asuntojen seurantaa.

Kohtuuhintaisen asumisen järjestäminen:

• Huolehditaan, että valtion tukema asuntotuotanto jakaantuu tasapainoisesti eri puolille kaupunkia hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palveluiden äärelle.
• Hillitään hintakehitystä turvaamalla riittävä tontti- ja asuntotarjonta asemakaavoittamalla.
• Tuetaan asemakaavoituksella Lappeenrannan Asuntopalvelun nykyisten kohteiden lisä- ja täydennysrakentamishankkeita.
• Selvitetään keinoja lisätä vuokra-asumista erityisesti keskustassa ja keskustan kehällä.
  • Kaavoitetaan vuokra-asumista mahdollistavia tontteja, joista vähintään yhden tulee olla kohtuuhintainen vuokrakohde vuoteen 2030 mennessä.
• Edistetään isompien tuettujen vuokra-asuntojen rakentamista eri puolille kaupunkia.
• Ohjataan tarvittaessa huoneistojakaumaa asemakaavamääräyksin.

Ikääntyneet:

• Kaavoitetaan monipuolisia, yhteisöllisiä ja esteettömiä asuntoja sekä asuinalueita lähelle palveluita.
• Mahdollistetaan ikääntyneiden erityisasumisen toteutuminen eri puolille kaupunkia.
• Seurataan ikääntyneiden ja heille suunnattujen asuntojen alueellista määrää, yli 80-vuotiaiden sijaintia elintarvikekauppoihin nähden sekä hissittömien kerrostalojen määrää.
• Kehitetään ikääntyneiden asumisen uusia konsepteja yhteistyössä paikallisten palvelutuottajien kanssa.
• Selvitetään mahdollisuutta suunnitella hyvinvointireitti keskustan eteläpuolelle.
• Kehitetään yhteistyötä kaupungin vanhus- ja vammaisneuvostojen, kansalaisjärjestöjen ja haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten kanssa.
• Kannustetaan vanhojen taloyhtiöiden yksityisiä omistajia esteettömyysparannuksiin.

Lapsiperheet:

• Kaavoitetaan monipuolisesti erilaisia asumisen tontteja perheasumista varten eri puolille kaupunkia, erityisesti palveluiden ja koulujen läheisyyteen.
• Mahdollistetaan asemakaavoin uusien perhevuokra-asuntojen rakentaminen keskustaan ja sen kehälle.
• Tarjotaan houkuttelevia omakotitontteja eri puolilta kaupunkia ja kehitetään pientaloasumisen muotoja.
• Seurataan lasten ja nuorten määrän kehitystä sekä selvitetään heidän asumistoiveitaan.
• Edistetään pienmittakaavaisten talotyyppien rakentamista erityisesti kerrostalovaltaisissa aluekeskuksissa.
• Mahdollistetaan nykyisten pientalotonttien jakaminen palveluiden läheisyydessä, mikäli täydennysrakentamisen reunaehdot täyttyvät.
• Mahdollistetaan asemakaavoin ja monipuolisin käyttötarkoitusmerkinnöin myös lasten ja nuorten erityisasumisen sijoittuminen eri puolille kaupunkia.

Opiskelijat:

• Kaavoituksella tuetaan uusien opiskelija-asuntokohteiden toteuttamista sekä nykyisten kohteiden täydennys- ja lisärakentamista.
• Seurataan opiskelija-asumismuotojen kehitystä.
• Selvitetään tarkemmin valmistuvien opiskelijoiden asumispreferenssejä sekä mahdollisuuksia opintojen järjestämiseksi keskustassa.
• Opiskelija-asumista sijoitetaan jatkossa ensisijaisesti keskustaan sekä opiskelupaikkojen läheisyyteen.

Maahanmuuttajat:

• Kaavoituksella ja tontinluovutuksella mahdollistetaan kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen tarjonta eri puolilla kaupunkia sekä lähellä valmistavan opetuksen paikkoja.
• Seurataan vieraskielisten määrän kehitystä ja kaupungin nettomaahanmuuttoa.
• Osallistetaan maahanmuuttajia ja huomioidaan eri kulttuurit kaupungin toiminnassa ja tapahtumissa.

Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat:

• Tehdään yhteistyötä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi.
• Perustetaan kaupungin ja hyvinvointialueen eri vastuualueista koostuva yhteistyöryhmä, joka ratkoo palveluverkon tarpeita ja ajankohtaisia aiheita.
• Kaavoitetaan tarvittaessa mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumiseen sopivia tontteja hyvien liikenneyhteyksien läheltä.

Kehitysvammaiset ja vammautuneet:

• Suunnitellaan uudet asuinalueet mahdollisimman esteettömiksi ja parannetaan olemassa olevien alueiden esteettömyyttä.
• Hyödynnetään esteettömyysselvityksissä kokemusasiantuntijoita ja tehdään yhteistyötä vammaisneuvoston kanssa.
• Pyritään siihen, että mahdollisimman monet voivat asua omassa kodissaan toimintakunnostaan riippumatta.
• Tehdään yhteistyötä Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kanssa ja kaavoitetaan tarvittaessa hyvinvointialueelle ja sen asukkaille sopivia tontteja.

4. Asumisen laatu ja asumistyytyväisyys 

Laadukkaan asumisen perusvaatimuksina voidaan pitää monipuolista asuntotarjontaa, joka vastaa asukkaiden tarpeisiin ja toiveisiin, hyvää ja järkevää asuntosuunnittelua, viihtyisää kaupunkiympäristöä ja toimivia palveluita. 

Tavoitteet: 

• Asumista järjestetään monipuolisesti: ihmisten erilaiset asumisen tarpeet ja asumispreferenssit otetaan huomioon.
• Asukkaat ovat yleisesti tyytyväisiä asumiseensa kaikilla asuinalueilla.
• Houkuttelevien asuintonttien löytäminen eri käyttötarkoituksiin nykyisen rakenteen sisältä/läheisyydestä.
• Arjen sujuvuus mahdollistetaan lähipalveluiden saavutettavuudella, jalankulku- ja pyöräily-yhteyksillä sekä toimivalla joukkoliikenteellä.
• Kartoitetaan rannanläheisen rakentamisen mahdollisuudet nykyisen kaupunkirakenteen läheisyydestä.
• Asuinalueet ovat omaleimaisia ja niiden erityispiirteet otetaan huomioon.

Toimenpiteet:

Monipuolinen asuntokanta ja asumistyytyväisyys:

• Huomioidaan asuinalueiden vahvuudet ja erityispiirteet alueiden kehittämisessä, kaavoituksessa ja aluesuunnittelussa.
• Osallistetaan asukkaita kaupunkisuunnitteluun mahdollisimman paljon ja aikaisessa vaiheessa.
• Käytetään asemakaavoissa laatuun tähtääviä määräyksiä, kuten julkisivumateriaaleihin ja rakennuksen sijaintiin liittyviä ohjeita.
• Vaikutetaan toimivuuteen ja laatuun rakentamistapaohjeiden avulla.
• Kaupunkikuvatyöryhmä varmistaa kaupunkikuvallisen laadun.
• Kaavoitetaan lisää asumista olemassa olevien palveluiden ja kestävien liikuntamuotojen läheisyyteen.
• Järjestetään säännöllisesti tontinluovutus-, konsepti- ja suunnittelukilpailuja, joissa tavoitellaan asumisen laatua, innovaatioita ja asuntokannan monipuolistamista.
• Turvataan viheryhteydet ja -verkostot yleiskaavoituksella.
• Parannetaan pyöräilyn ja jalankulun edellytyksiä huomioimalla toimivuus ja esteettömyys.
• Kehitetään keinoja tyhjien, vajaakäyttöisten tai käyttämättömien kiinteistöjen hyötykäyttöön saamiseksi.

Rantarakentaminen:

• Kartoitetaan mahdollisia paikkoja rantarakentamiseen. Keskustan ja sen kehän rannat säilytetään yleisessä käytössä.
• Tutkitaan asemakaavoituksen keinoin Suur-Sammonlahden lähiökehittämishankkeessa tunnistettuja mahdollisia rantarakentamisen paikkoja.
• Huolehditaan keskustaajaman alueella rantaraitin kehittämismahdollisuuksista.

Haja-asutus:

• Huomioidaan myös haja-asutusalueiden kehittämistarpeet ja turvataan asuminen myös maaseudulla.
• Yleiskaavoilla ohjataan ja kannustetaan rakentamaan haja-asutusalueilla kyläkeskuksien läheisyyteen.

5. Asumisen ekologisuus 

Suurimmat päästöjen lähteet Lappeenrannassa ovat tieliikenne ja rakennusten lämmitys. Rakentaminen, rakennusten lämmittäminen sekä sähkön käyttö aiheuttavat yli 30 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä ja rakennuksissa käytetään lähes 40 % kokonaisenergiankulutuksesta. Päivittäinen liikenne ja sen tuottamat päästöt ovat sitä vähäisempiä mitä tiiviimpi ja sekoittuneempi yhdyskuntarakenne on. 

Tavoitteet: 

• Mahdollistetaan energiaviisas asumisen suunnittelu.
• Huomioidaan ekologisuus sekä suunnittelussa että rakentamisessa mahdollistamalla olemassa olevien resurssien tehokas käyttö, viheralueverkoston sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen ja suosimalla vähähiilisiä rakennusmateriaaleja.
• Yksityiset kiinteistönomistajat tulee saada mukaan ilmastotalkoisiin ja “Kaupunki kasvaa sisäänpäin” -teemaan.

Toimenpiteet:

• Pitäydytään olemassa olevassa kaupunkirakenteessa, sen täydentämisessä ja tehokkaammassa käytössä.
• Kaavoitetaan monipuolisia asumismahdollisuuksia, joissa asukkailla on mahdollisuus ekologiseen elämäntapaan.
• Kaupunkia ympäröivä luonto jätetään pääosin rakentamattomaksi.
• Huolehditaan kaavoituksessa kaupungin hiilinieluista ja pyritään säilyttämään mahdollisimman paljon metsäalueita sekä puustoa.
• Nostetaan materiaali- ja ekologiset arvot kulttuuriarvojen rinnalle suojelussa.
• Ekologisista ratkaisuista ja vähähiilisestä rakentamisesta määrätään tarvittaessa asemakaavamääräyksillä, tontinluovutusehdoilla, tontinluovutuskilpailuilla tai rakennusjärjestyksellä.
• Kaavamääräyksillä voidaan vaikuttaa esimerkiksi alueiden viherryttämiseen ja lajien säilymiseen.
• Tuetaan uusiutuvien energiamuotojen rakentamista kaupungissa kaavoittamalla ja luvittamalla.
• Kehitetään keinoja selvittää eri maankäyttösuunnitelmien ilmastovaikutuksia ja laaditaan erillinen ilmastovaikutusten arviointi osana kaavoitusprosessia. Lisäksi kehitämme ekologisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyviä kaavamääräyksiä, kuten viherkerrointa.