Logistiikan Vuoksi -hanke on edennyt loppusuoralle

Toukokuussa 2023 käynnistynyt Logistiikan Vuoksi -hanke syntyi tarpeesta kehittää Vuoksen vesistöalueen rahtiliikennettä. Nyt loppusuoralla oleva hanke on koonnut yhteen Vuoksen vesistöalueen kaupungit ja metsäteollisuusyritykset, jotka ovat sisävesikuljetusten pääkäyttäjiä ja yhteinen päämäärä on tuottanut hyviä tuloksia.

Hankkeen vetäjän Marja Eskmanin mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on vaikuttanut voimakkaasti sisävesiliikenteeseen, koska Saimaan kanavan kuljetusten päättyminen teki vesistöalueesta käytännössä suljetun. Meriyhteyden puuttuminen näkyy muun muassa laivakaluston heikkona saatavuutena ja jäänmurron rajoituksina.

– Tarve sisävesikuljetuksille on kuitenkin ilmeinen ja raakapuun kuljetukset ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Vuosien 2021–2023 välillä kuljetusmäärä on kohonnut noin 970 000 tonnista lähes 1,4 miljoonaan tonniin, Eskman sanoo.

– Määrä vastaa 28000 rekkalastillista. Noin 40 % puusta kuljetettiin uittamalla ja 60 % aluskuljetuksina Vuoksen vesistöalueen pohjoisosista pääosin Etelä-Karjalaan.

Hanke on saavuttanut konkreettisia tuloksia

Logistiikan Vuoksi -hankkeen aikana on pureuduttu selvityksissä esiin tulleisiin toimintaympäristön tarpeisiin. Varustamoiden henkilöstöpulaa on lähdetty helpottamaan Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä Ekamin järjestämällä ja merikapteeni Petri Luotion vetämällä Kotimaanliikenteen laivuri -koulutuksella.

– Marraskuussa alkanut koulutus toteutetaan hybridimallina, Eskman kertoo.

– Etäopetuksen lisäksi opiskelijat kokoontuvat yhteen neljänä viikonloppuna Savonlinnassa ja kahtena Kotkassa. Koulutuksen tarpeesta kertoo, että alkuperäistä opiskelijapaikkamäärää oli nostettava 25:stä 40:een.

Saimaan syväväylien satamilla ei ole myöskään ollut aiemmin käytössä digitaalista tilannekuvajärjestelmää, joka mahdollistaisi laivaliikenteen ajantasaisen seurannan, laiturivarausten ja palvelujen tilaamisen satamissa yhden järjestelmän kautta. Hankkeen aikana kartoitettiin mahdollisia järjestelmiä, joista lopulta päädyttiin valitsemaan laajalti merisatamissa käytössä oleva Fintrafficin Port Activity.

Aluskuljetusten kasvua rajoittaa saatavilla oleva laivakapasiteetti ja jääkaudeksi pysähtyvä liikennöinti. Eskmanin mukaan laivakaluston uudistaminen onkin yksi tärkeimmistä tavoitteista, johon pyritään aktiivisesti löytämään ratkaisua.

– Valtion määräaikainen investointi- ja innovaatio-ohjelma olisi toivottavaa teollisuuden logistista kilpailukykyä parantavien investointien käynnistämiseen.

Huoltovarmuus ja varautuminen entistä tärkeämpää myös sisävesillä

Vallitseva geopoliittinen tilanne on korostanut itäisen Suomen strategista merkitystä koko Euroopalle.  Vesistö pilkkoo alueen tehokkaasti, mikä on syytä ottaa huomioon myös huoltovarmuuden ja varautumisen näkökulmasta.

– Kaupunkien ja sidosryhmien tavoitteena on turvata pääväylien ja muiden merkittävien yhteyksien toimivuus ja vesistöjen ylitys koko Vuoksen vesistöalueella kaikissa olosuhteissa, Eskman sanoo.

– Myös sisävesikuljetusten toimivuuden takaaminen maantie- ja raidekuljetusten vaihtoehtona on entistä tärkeämpää niin teollisuuden kuin eri viranomaisten logistisiin tarpeisiin.

Tämä korostaa entisestään investointien tarpeellisuutta monipuoliseen moderniin laiva- ja jäänmurtokalustoon alueella.

Kehittämistyötä jatketaan entistä suuremmalla joukolla

Kainuun liiton rahoittama Logistiikan Vuoksi -hanke on päättymässä helmikuun lopussa, mutta kehittämistyötä on päätetty jatkaa hankkeen aikana rakentuneen laajan verkoston yhteistyöllä. Lappeenrannan, Joensuun, Kuopion, Savonlinnan ja Varkauden kaupunkien sekä Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n joukkoon ovat liittyneet Kiteen ja Nurmeksen kaupungit sekä Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon maakuntaliitot. Yhteistyötä tehdään tiiviisti myös Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen ja pelastuslaitosten kanssa.

– Yhteistyön tavoitteena on kehittää sisävesiliikennettä vastaamaan eri sidosryhmien tarpeita, Eskman tiivistää.

– Entistä laajempi sisävesien hyödyntäminen teollisuuden kuljetuksiin edistäisi päästövähennystavoitteiden saavuttamista ja toisi helpotusta korjausvelasta kärsivien maantie- ja raideyhteyksien ylläpitoon.

Osapuolet haluavat myös lisätä kansallisten ja EU-tason päättäjien tietoisuutta sisävesien merkityksestä ja teollisuuden logistisen toimintaympäristön parantamisen tärkeydestä Vuoksen vesistöalueen kaupunkien elinvoimalle.

– Ehkäpä saamme houkuteltua meppivieraita tutustumaan meille niin tärkeään Vuoksen vesistöalueeseen ja samalla luoda oikeaa tilannekuvaa TEN-T -verkoston ydinverkolla olevasta Saimaan syväväylästä ja kattavan verkolla olevista Joensuun ja Lappeenrannan sisävesisatamista.

 

Lisätietoja: 

Projektipäällikkö Marja Eskman  
Lappeenrannan kaupunki 
Puh. 040 768 3113 
marja.eskman@lappeenranta.fi