Etusivu PalvelutSaimaa-ilmiö puhaltaa Lappeenrantaan voimaa
Ajankohtaista
20.11.2020 14.04

Saimaa-ilmiö puhaltaa Lappeenrantaan voimaa

Lumovoimainen Itä-Suomi hakee Savonlinnan johdolla Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 2026. Puhutaan Saimaa-ilmiöstä.

Mutta mistä oikein on kyse?Mona Taipale pysty.jpg

Itä-Suomen yhteinen kulttuuripääkaupunkihanke on nimetty Saimaa-ilmiöksi. Mukana ovat kaikki Saimaan maakunnat eli Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo ja Pohjois-Savo keskuskaupunkeineen. Keskeisenä yhdistävänä teemana ja alueellisena rajauksena on Vuoksen vesistöalue, jolla on yhteinen historia ja vesistöön pohjautuva kulttuuri.

- Saimaa-ilmiö on myös laajempi muutosprosessi, jonka avulla vahvistetaan Itä-Suomen elinvoimaa ja luodaan alueelle hyvinvointia kulttuurin avulla, kertoo Saimaa-ilmiön Etelä-Karjalan aluekoordinaattori Mona Taipale.

Miten Saimaa-ilmiö näkyy Lappeenrannassa?

- Saimaa-ilmiö puhaltaa volyymia kaupungille ja laajemmin Etelä-Karjalaan. Se lisää luovien alojen ammattilaisten työskentelymahdollisuuksia ja alueelle suuntautuvia investointeja sekä tuo kansainvälistä näkyvyyttä, vierailijoita ja kontakteja, Taipale summaa.

Saimaa-ilmiön aallot lainehtivat myös matkailuun ja elinkeinoelämään. Kulttuuripääkaupunkihankkeilla on tutkitusti taloudellista vaikuttavuutta alueelle, esimerkiksi vuosi 2011 toi tuolloin Euroopan kulttuuripääkaupunkina toimineeseen Turkuun ja Varsinais-Suomeen noin 260 miljoonaa euroa.

Alueellista ja temaattista yhteistyötä

Saimaa-ilmiötä on valmisteltu jo vuodesta 2018. Lokakuussa 2020 tekijätiimi kasvoi kymmenenhenkiseksi. Tällöin myös lappeenrantalainen Taipale liittyi tiimiin mukaan. Projektijohtajana toimii lappeenrantalaisille tuttu Sari Kaasinen.

Taipale on Saimaa-ilmiön Etelä-Karjalan aluekoordinaattori. Mitä työnkuvaan kuuluu?

- Kuluneen 1,5 kuukauden aikana olen muun muassa tutustunut aiemmin tehtyyn valmistelutyöhön sekä tavannut kuntien avainhenkilöitä ja alueen kulttuuritoimijoita. Tammikuulle on suunnitteilla laajempi toimijatapaaminen, Taipale kertoo.

Alueellisen työnjaon lisäksi Saimaa-ilmiön tiimin jäsenet ovat saaneet vastuulleen temaattisia, ylimaakunnallisia kokonaisuuksia. Etelä-Karjalan aluekoordinaattorina Taipale vastaa paikallisten yhteyksien lisäksi hänelle nimetyistä kokonaisuuksista.

- Meillä kaikilla aluekoordinaattoreilla on erilaiset taustat ja vahvuudet ja teemme ylimaakunnallista yhteistyötä. Itse olen esimerkiksi Itä-Suomen museoiden ja lastenkulttuurikeskusten yhteyshenkilö, Taipale kertoo.

Taipaleella itsellä on vahva museotausta, kokemusta toimimisesta sosiaali- ja terveysalan ja taiteen ja kulttuurin yhdyspinnalla sekä osaamista lastenkulttuurista.

Kulttuuri nostaa matkailun lisäksi kotiseutuylpeyttä

Taipale toivoo, että Saimaa-ilmiöstä kasvaa Lappeenrannassa kaikkien juttu.

- Kun nostetaan paikallista osaamista ja kulttuurintekijöitä, se nostaa koko alueen omanarvontuntoa. Tätä kautta herää myös tarve ja ylpeys kertoa omasta kotiseudustaan muille, Taipale pohtii.

Se miten asukkaat kokevat alueen omakseen on tärkeää. Saimaa-ilmiön työtä tukee muun muassa juuri perustettu nuorten raati, joka pohtii ilmiön sisältöjä ja markkinointia nuorten näkökulmasta ja tuo esiin, mitä nuoret alueelle kaipaavat.

Yhtenä keskeisenä tehtävänään Taipale näkee eri alojen toimijoiden yhteen tuomisen.

Taipale piti puheenvuoron Saimaa-ilmiöstä marraskuun alussa Kulttuuritila Nuijamiehessä järjestetyssä Kulttuurifoorumissa. Taipale kertoo, että Kulttuurifoorumi on jo poikinut yhteydenottoja. Tämän lisäksi Saimaa-ilmiö jalkautuu lappeenrantalaisten keskuuteen Joulutorilla.

- Joulutorin yhteydessä Lappeenrantaan saapuu Saimaa-kaikille -kiertue. Kiertue tuo Lappeenrannan Joulutorille Saimaa-ilmiö kontin. Kontissa käydään keskusteluja ajankohtaisista kulttuuriasioista ja jaetaan ajatuksia Saimaa-ilmiöstä. Tarjolla on myös maistiaisia tulevasta taide- ja kulttuuritarjonnasta.

Tulevaisuus täynnä mahdollisuuksia

Huhtikuussa Saimaa-ilmiö -tiimi jättää toisen vaiheen hakemuksen Euroopan kulttuuripääkaupunkikisaan. Vuonna 2026 kaupunki valitaan Suomesta. Savonlinnan/Saimaa-ilmiön ohella tittelistä kisaavat Tampere ja Oulu. Kesäkuun alussa selviää, mikä kaupungeista on jatkossa.

- Saimaa-ilmiön suunnitelmissa on osaltaan nostaa alueen kaupunkeja valokeilaan myös vuosina 2022-2025. Lappeenrannan osalta keskeinen vuosi on 2024, jolloin kaupunki täyttää 375 vuotta, Taipale kertoo tulevaisuuden suunnitelmista.

Vaikka Saimaa-ilmiö ei menisi jatkoon, se vahvistaa jo nyt kaupunkien ja maakuntien välistä yhteistyötä ja toimintamalleja.

Saimaa-ilmiön vaikutukset ulottuvat myös ulkomaille ja ilmiö nostaa Saimaan alueen ja sen kulttuurin valokeilaan kansallisesti ja kansainvälisesti. Kansainvälinen yhteistyö ja kytkökset ovatkin tärkeä osa ilmiötä.

- Alueelle suuntautuvan kansainvälisen näkyvyyden ja vierailujen ohella pohdimme, mitä Saimaa-ilmiö voi viedä Eurooppaan? Samaistumispintaa samanlaiseen alueelliseen yhteistyöhön löytyy muualtakin Euroopasta, Taipale kertoo.

Taipale kannustaa Saimaa-ilmiöstä kiinnostuneita olemaan häneen yhteydessä.

- Ideat ja yhteistyökuviot ovat tervetulleita. Mukaan matkalle mahtuu vielä!

Lue lisää Saimaa-ilmiöstä: https://www.saimaailmio2026.fi/

Lisätiedot:
Mona Taipale
Saimaa-ilmiön aluekoordinaattori – Etelä-Karjala
050 4657574
mona.taipale@savonlinna.fi