Etusivu PalvelutPäätöksenteko ja talousViestintäPuheetSPR Kaakkois-Suomen piirin koordinoima Rasisminvastainen tilaisuus 19.3.2019, Avauspuheenvuoro, Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
Valitse taso
Puheita
19.3.2019 17:15

SPR Kaakkois-Suomen piirin koordinoima Rasisminvastainen tilaisuus 19.3.2019, Avauspuheenvuoro, Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi tähän Suomen Punaisen Ristin Kaakkois-Suomen piirin koordinoimaan Rasisminvastaiseen tilaisuuteen

Täällä rajaseudulla ja kauppateiden varrella vuorovaikutus toisten kansallisuuksien kanssa on ollut arkipäivää kautta kaupunkimme historian. Niin oman seutumme kuin lähialueidemmekin asukkaat ovat toimineet ja toimivat edelleenkin välittäjinä kulttuurien välillä. Lisäksi sodan jälkeen meille, kuten muuallekin Suomeen, virtasi kotinsa menettäneitä Karjalan evakoita, joiden tavat ja tottumukset poikkesivat monin tavoin kantaväestön tavoista. Sopeutumista ja suvaitsevaisuutta on tarvittu puolin ja toisin.

Myös nykyisin Lappeenranta on varsin kansainvälinen kaupunki. Kansainvälisyyttämme lisää rajan läheisyyden ohella yliopisto, jossa suomalaisten rinnalla opiskelee hyvin erilaisista kulttuuritaustoista saapuneita nuoria ja aikuisia. Etelä-Karjalan maakunnan ikärakenteen nuorentamiseksi on tärkeää, että maahanmuuttajat kokevat olevansa tervetulleita ja tasavertaisia kantaväestön kanssa. Haluamme myös edistää korkeakouluopiskelijoiden, niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin, työllistymistä paikallisiin yrityksiin.

Liki 73 000 asukkaan kaupungissamme vieraskielisiä asukkaita on kaikkiaan noin viisi ja puolituhatta ja meillä puhutaan yli 70 eri äidinkieltä. Tosin monet näistä kieliryhmistä ovat varsin pieniä. Suurin vieraskielisten ryhmä on venäjää äidinkielenään puhuvat, ja merkillepantavaa on, että huomattava osa venäjänkielisistä on lapsiperheitä.

Vaikka seutumme ilmapiiriin on juurtunutkin erilaisten kulttuurien kunnioitusta, asenneilmapiiriä on jatkuvasti kehitettävä eikä nykyisiä haasteita voi sellaisenaan verrata edellisten sukupolvien haasteisiin. Jo syrjinnän havaitseminen − esimerkiksi eri etnisten ryhmien välillä − vaatii tarkkanäköisyyttä.

Suuri osa syrjinnästä, huonosta kohtelusta ja ennakkoluuloista perustuu tietämättömyyteen. Mitä enemmän tunnemme toistemme tapoja ja kulttuurien erityispiirteitä, sitä enemmän osaamme arvostaa toisiamme. Yhteisymmärryksen syntyminen on molemminpuolinen asia. Myös muualta Suomeen tulleiden on tunnistettava suomalaisen kulttuurin arvot sekä kunnioitettava lakejamme ja kansalaisiamme.

Suvaitsevaisuuden ja keskinäisen ymmärryksen edellytyksenä on myös se, että ymmärrämme historiallisia syitä nykyisten olosuhteiden taustalla. Keskustelua vuorovaikutuksesta ja toinen toistemme kunnioittamisesta olisi hyvä käydä positiivisista lähtökohdista   ̶  yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa korostaen   ̶  eikä niinkään syyllistävästi rasismi edellä.


Hyvät kuulijat

Tasa-arvoisuutta ja suvaitsevaisuutta voimme edistää myös kehittämällä yhteiskunnallisia rakenteita. Kunnilla on tässä tärkeä roolinsa valtiovallan rinnalla.
Urani upeimpiin hetkiin kuuluu, kun itsenäisyyspäivän aattona vuonna 2016 vastaanotin lappeenrantalaisten lasten, opettajien sekä kasvatus- ja opetustoimen ja nuorisotoimen henkilöstön kanssa UNICEFin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen. Tunnustus myönnettiin Lappeenrannan kaupungille johdonmukaisesta työstä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tähän pitkäjänteiseen hyvinvointityöhön on Lappeenrannassa sitouduttu sekä päätöksenteossa että käytännön työssä. Jo vuosien ajan eri tahot ovat yhteistyössä keskenään rakentaneet tukiverkkoja sekä matalan kynnyksen palveluja ja kehittäneet ratkaisukeskeistä toimintakulttuuria. Varhaiskasvatuksesta alkaen edistämme suvaitsevaisuutta ja eri kulttuurien vuorovaikutusta.

Olemme Lappeenrannassa ylpeitä myös asukastoiminnastamme. Tunnustustakin olemme saaneet: Asukkaiden Lappeenranta -toiminta sai vuonna 2014 Kuntaliiton demokratiapalkinnon.

Käytännössä asukastoimintamme tarkoittaa, että kaupunki osallistaa asukkaita asioiden valmisteluun ja kaupungin kehittämiseen. Alueellisella asukastoiminnalla varmistamme, että eri kaupunginosien ääni kuuluu päätöksentekijöille. Myös maahanmuuttajilla on oma asukasraatinsa. Muita väyliä vuorovaikutukseen ovat esimerkiksi vanhus- ja vammaisneuvosto, esteettömyystyöryhmä sekä nuorisovaltuusto ja lasten parlamentti.

Hyvät läsnäolijat

Haluan korostaa, että olipa kyseessä asuinalue, työyhteisö tai lasten ja nuorten yhteisöt, kaikkien olisi tunnettava kuuluvansa joukkoon.

Yhteisöllisyys lisää myös turvallisuutta. Esimerkiksi asuinalueiden kehittämiseen kaupunki voi merkittävästi vaikuttaa kaavoituksella. Jos asuinalueella on omakotitaloja, rivitaloja, kerrostaloja, omistusasuntoja ja vuokra-asuntoja, on todennäköistä, että kaupunginosassa asuu eri-ikäisiä ja myös etniseltä taustaltaan erilaisia ihmisiä. Tällainen alue on monin verroin turvallisempi kuin eriytynyt asuinalue, joissa ongelmat ja niiden ratkaiseminen yksipuolistuvat.

Hyvässä ilmapiirissä erilaisuudesta tulee voimavara myös työyhteisöissä. Lappeenrannan kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmassa korostetaan, että vastuu tasa-arvoisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta kuuluu koko työyhteisölle.

Jo siinä vaiheessa, kun uusia työnhakijoita rekrytoidaan, on tärkeää kiinnittää huomiota kelpoisuuskriteereihin myös tasa-arvon näkökulmasta. Soisin myös, että työyhteisö olisi valmis opastamaan uusia työntekijöitään paitsi työtehtävissä,  myös työyhteisötaidoissa.

Maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen on kiinnitetty huomiota ja kaupunki on palkannut omaan toimintaansa muun muassa kulttuuritulkkeja. Kotoutumisen edistämisessä Liikunta yhdistää -hanke tekee arvokasta kotouttamistyötä, ja Me-talo on osoittautunut kohtauspaikaksi, jossa voi löytää ystäviä.

Kun varsinkin taloudellisesti tiukkoina aikoina riski nuorten syrjäytymisestä kasvaa, tukiverkkojen rakentaminen ja matalan kynnyksen palvelujen tarjoaminen on välttämätöntä, jotta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret löydettäisiin ajoissa. Tästä loistavana esimerkkinä on nuoria elämän pulmatilanteissa tukeva moniammatillinen Ohjaamo, jonka käytäntöjä juurrutetaan palvelutarjontaamme pysyviksi toimintatavoiksi.

Arvoisat läsnäolijat

Jos minun pitäisi kuvailla Lappeenrantaa yhdellä sanalla, valitsisin sanaksi sillanrakentaja. Puheliaat ja neuvokkaat karjalaiset ovat omiaan luomaan yhteistyötä ja uskon, että elämä ja selviytyminen rajaseudulla ovat vahvistaneet tätä ominaisuuta.

Myös Suomen Punainen Risti, kuten monet muutkin järjestöt ja yhdistykset, sekä Me-talo ovat sillanrakentajia ja kaupungin tärkeitä yhteistyökumppaneita. Rasisminvastainen tilaisuutemme on loistava esimerkki tapahtumasta, jota kaupunki tukee uuden kumppanuusmallinsa mukaisesti.

Lämmin kiitos teille, jotka olette mahdollistaneet tämän tapahtuman järjestämisen, ja kiitos kaikille teille, jotka olette tänään läsnä edistämässä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.