Etusivu PalvelutPäätöksenteko ja talousViestintäPuheetOrtodoksiset kirkkopäivät 29.8.2015, tervehdyspuhe, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva
Palvelut
Valitse taso
Puheita
29.8.2015 19:00

Ortodoksiset kirkkopäivät 29.8.2015, tervehdyspuhe, kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

Arvoisat ortodoksisten kirkkopäivien osanottajat
Lämpimästi tervetuloa Lappeenrantaan

Idän ja lännen rajalla sijaitseva Lappeenranta on vuosisatojen ajan ollut portti, jonka kautta niin kauppatavarat kuin vaikutteetkin ovat kulkeneet ilmansuunnasta toiseen. Rajakaupungin historiasta ja synnystä kertoo monin tavoin kulttuurien risteyskohdaksi muodostunut Lappeenrannan linnoitus, joka on nykyisin yhtälailla niin ruotsalaista, suomalaista kuin venäläistäkin kulttuuriperintöä.

Ortodoksisen seurakunnan läsnäolo kuuluu kaupunkimme syvimpään olemukseen aina 1740-luvulta lähtien, jolloin Vanha-Suomi liitettiin Venäjään. Lappeenrantaan muuttaneet venäläiset kauppiaat, muut uudisasukkaat ja sotilaat ovat tuoneet ortodoksisuuden mukanaan luterilaisen kirkon rinnalle, kaupunkimme erityispiirteeksi.

Ortodoksisuudesta ja venäläisasutuksesta ja samalla Lappeenrantaan asettuneen venäläisen kauppiassuvun historiasta kerrotaan mielenkiintoisella tavalla kaupunkimme keskustassa sijaitsevassa Wolkoffin talomuseossa. Museoesineiden kertomana välittyvät myös suvun yhteydet Lappeenrannan ortodoksiseen seurakuntaan.

Erityisesti pääsiäisenä ja jouluna talomuseo puetaan juhla-asuun. Jotkut vanhat lappeenrantalaiset muistavat vielä, kuinka jo edesmennyt agronomi Johannes Wolkoff kuljetti hevosreellä joulukuusia perheensä tiluksilta kaupunkiin, ja että komein kuusista tuotiin tänne linnoitukseen, Pokrovan kirkon pihalle.

Lappeenrannan ortodoksisella seurakunnalla on luterilaisten seurakuntien tavoin ollut tärkeä tehtävänsä historian käänteissä. Viime sotien jälkeen monet luovutun Karjalan evakkosuvut ovat löytäneet uuden kotiseudun Lappeenrannasta ja heidän joukossaan olleet ortodoksiperheet henkisen kodin Lappeenrannan ortodoksisesta seurakunnasta.

Tämän päivän Lappeenrannassa, noin 73 000 asukkaamme joukossa, suurin vieraskielisten ryhmä on liki kaksi ja puolituhatta venäjää äidinkielenään puhuvaa henkilöä. Huomattavan osan tästä joukosta muodostavat lapsiperheet.

Viime vuosina ortodoksinen seurakunta onkin saanut uusia jäseniä Lappeenrantaan muuttaneista venäläistaustaisista asukkaista.

Hyvät kuulijat

Monista rajaseudun vaiheisiin kuuluneista raskaista historian jaksoista huolimatta Lappeenrannan yhteydet Viipuriin ja Pietariin ovat olleet luonnollisia ja jokapäiväisiä kautta historian. Yhteydet Lappeenrannasta Manner-Eurooppaankin syntyivät juuri Viipurin ja Pietarin välityksellä. Samojen kanavien kautta Lappeenrantaan virtasi kulttuurivaikutteita sekä uusinta tietoa.

Mutta toinen maailmansota muutti tilanteen oleellisesti: kun rajapuomit sulkeutuivat, lähialueiden ihmisten kanssakäyminen typistyi ja talousalueemme kapeni. Toisaalta Lappeenrannan asema Suomen kaakkoisena rajakaupunkina vahvistui. Nykyisin niin maantie-, rautatie- kuin vesiliikenneyhteydetkin Suomen ja Venäjän välillä kulkevat pääsääntöisesti Lappeenrannan kautta.

Viime vuosikymmeninä olemme Lappeenrannassa määrätietoisesti elvyttäneet toisen maailmansodan aikana katkenneita suhteitamme sekä Viipuriin että Pietariin. Tarkoituksenamme on ennen kaikkea lisätä rajaseudun ihmisten välistä kanssakäymistä ja yhteisiä tapahtumia. Kun tunnemme toistemme tapoja ja kulttuuria, pystymme kehittämään kaupunkiimme suvaitsevaista ilmapiiriä, jossa kulttuurin kirjolla ja erilaisilla ihmisillä on mahdollisuus rakentaa tulevaisuuttaan.

Tänään Lappeenranta on kansainvälinen yliopisto- ja matkailukaupunki, jonka voima kumpuaa puhtaasta ja kauniista järviluonnosta, vihreästä energiasta, kulttuuriperinteistä sekä karjalaisten ihmisten sosiaalisesta lahjakkuudesta ja innovatiivisuudesta.

Kun kiertelette kaupungilla, kiinnitätte varmasti huomiota keskikaupungin uudisrakentamiseen. Tuskin missään muualla Suomessa, pääkaupunkiseutua lukuun ottamatta, rakennetaan juuri nyt niin paljon kuin meillä. Kaiken tämän rakentamisen taustalla on, että Lappeenrannasta on kehittynyt kaakkoisen Suomen kaupallinen keskus, mutta myös rajaliikenteen odotetaan kasvavan. Vaikka Venäjän nykyinen tilanne hidastaa kehitystä, rajantakainen ostovoima säilyy, ja se on Lappeenrannan seudun ja koko maakunnan kannalta tärkeä tulevaisuuden tekijä.

Toisaalta, mikäli Lappeenrannan kansainvälisen lentokentän tulevaisuus saadaan turvattua, odotettavissa on myös, että matkailijamäärät Keski-Euroopasta ja muualtakin maailmasta tänne Kaakkois-Suomeen lisääntyvät.

Matkailuelinkeinon edistämisen rinnalla elinkeinostrategiamme kärkenä on edistää osaamisesta kumpuavaa yrittäjyyttä. Tämä tarkoittaa, että Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla tehdyt innovaatiot muutetaan liiketoiminnaksi ja kaupunki muokkaa kasvulle otollista maaperää, johon rohkea yrittäjyys kotiutuu.

Lappeenranta on edelleen myös metsäteollisuuspaikkakunta. Vaikka perinteiset teollisuuden työpaikat vähenevätkin, metsäteollisuuden uudet innovaatiot varmistavat teollisuuden työpaikkojen tulevaisuuden Lappeenrannassa.


Arvoisat läsnäolijat

Kirkkopäivienne teema ”Ihmisten kirkko” sopii todella hyvin Lappeenrannan karjalaiseen ilmapiiriin. Nykymaailman kiireisestä elämänmenosta huolimatta uskon, että lähimmäisenrakkaus on asukkaidemme näkyvimpiä luonteenpiirteitä.

Pidämme Lappeenrannassa tärkeänä, että samaan aikaan, kun sosiaali- ja terveydenhoidon palvelurakenteita uudistetaan, edistetään myös kansalaisjärjestöjen vapaaehtoistoimintaa ja luodaan ilmapiiriä, jossa naapuri auttaa naapuriaan ja nuoremmat vanhempiaan.

Vapaaehtoistoiminta on parhaimmillaan varsinkin silloin, kun tarvitaan rinnalla kulkijaa – lähimmäistä.

Apu on lopulta molemminpuolista eli auttaessaan saa itsekin apua, tuntee tekevänsä tärkeää työtä ja löytää ystäviä. Ikäihmisillä sekä sairauksia läpikäyneillä ihmisillä on elämänviisautta ja kokemusta jaettavanaan – hiljaista tietoa – jota emme voi oppia kirjoista tai oppitunneilta.

Arvoisat kirkkopäivien osanottajat

Tänä vuonna Lappeenrannan ortodoksisella kirkolla on merkkivuosi. Linnoituksessamme sijaitseva Pokrovan kirkko täyttää 230 vuotta ja on Suomen vanhin ortodoksinen kirkko. Onnittelen lämpimästi ortodoksista seurakuntaa tämän merkkivuoden johdosta.

Olen kuullut, kuinka lappeenrantalaisissa lapsiperheissä kirkkoanne kutsutaan linnoituksen siniseksi kirkoksi. Puolestaan Lappeenrannan luterilaisen seurakunnan punatiilikirkkoa kutsutaan punaiseksi ja Lappeen Marian kirkkoa keltaiseksi kirkoksi.

Mielestäni nämä lempinimet kertovat, kuinka jo pienillekin lapsille on tärkeää, että kirkko on lähellä ja nousee ympäröivästä maisemasta esille torneineen ja väreineen turvallisena ja suojelevana rakennuksena. Jumalanpalvelusten ulkopuolellakin moni poikkeaa mielellään kirkkoon hiljentymään ja mietiskelemään.

Toivotan teille kaikille mielenkiintoisia kirkkopäiviä ja voimaannuttavia yhdessäolon hetkiä Lappeenrannassa. Olette lämpimästi tervetulleita uudelleenkin.