Etusivu PalvelutOhjaus- ja asiantuntijaryhmä esittää, että Lappeenrannan monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin valmistelua jatkettaisiin avoimella kilpailutuksella
Ajankohtaista
17.9.2018 19:30

Ohjaus- ja asiantuntijaryhmä esittää, että Lappeenrannan monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin valmistelua jatkettaisiin avoimella kilpailutuksella

Ohjaus- ja asiantuntijaryhmä esitteli kaupunginvaltuustolle 17.9. (2018) valtuuston edellyttämät Lappeenrannan monitoimiareenan ja sisäliikuntahallin tarveselvitykset ja hankesuunnitelmat, jotka on laadittu päätöksentekoa varten ja jatkosuunnittelun lähtökohdaksi.
 Dia1 Lappeenkadun asemapiirrosluonnos_Ramboll_352x249.jpg
 Dia2 Areenan leikkaus ja julkisivuhahmotelma_Ramboll_352x249.jpg
Dia3 Lappeenkadun havainnekuvat_AIHIO arkkitehdit Oy_352x249.jpg
 Lappeenkadun havainnekuvat, AIHIO Arkkitehdit Oy
 
Dia4 Kisapuiston asemapiirrosluonnos_Ramboll_352x249.jpg
 
 Kisapuisto havainnekuva 1_352x249.jpg
 Kisapuisto havainnekuva 
 Kisapuisto havainnekuva 2_352x249.jpg
Dia2 Lappeenrannan sisäliikuntahalli (2)_Ramboll_332x249.jpg 
 Dia6 Sisäliikuntahallin leikkaus ja julkisivukaaviot_Ramboll_352x249.jpg
 
 
 

Monitoimiareenan selvitykset perustuvat kahteen sijaintipaikkaan ja niiden keskinäiseen vertailuun. Sijaintipaikat ovat: kaupungin keskustassa sijaitseva, osittain Lappeenkadun päälle ulottuva rakennuspaikka tai Kisapuiston urheilualueella sijaitseva, myöhemmässä tarkastelussa parhaiten soveltuva rakennuspaikka.

Sisäliikuntahalli toteutettaisiin omana erillisenä hankkeenaan. Sen sijoituspaikkavaihtoehtoina olisivat esimerkiksi Amiksen tekonurmikenttä, Harapaisen urheilualue, Kimpisen harjoitusnurmikenttä tai Opintien varikkoalue.

Selvityksessä todetaan, että mikäli hankesuunnitelmista päätetään siirtyä varsinaiseen toteutukseen, tulee kaupunginvaltuuston päättää, miten monitoimiareena ja sisäliikuntahalli voidaan sijoittaa kaupungin pitkän ajanjakson investointiohjelmaan ja miten niiden aiheuttamat käyttökustannukset katetaan.

Ohjaus- ja asiantuntijaryhmä toteaa, että investointi- ja käyttökustannuksien minimoimiseksi päätöksenteon pohjaksi olisi etsittävä uusia toteuttamistapoja, koska rakentaminen suoraan kaupungin taseeseen ei ole kummankaan hallihankkeen osalta perusteltua.

Ryhmä esittääkin, että valmistelua jatkettaisiin avoimella kilpailutuksella, jossa etsitään kiinnostuneita yhteistyötahoja molempiin hankkeisiin. Kilpailutuksessa tarjottaisiin yhteistyöhanketta areenan kahteen sijoituspaikkavaihtoehtoon ja erillisenä hankkeena sisäliikuntahalliin.

Avoimen kilpailutuksen perusteella saataisiin selville Lappeenranta-konsernille koituvat investointi- ja käyttökustannusten todelliset vuosikustannukset. Kilpailutuksen ja yhteistyötahojen kanssa tehdyn jatkovalmistelun jälkeen tiedettäisiin, millaisia toteuttamisratkaisut voisivat olla, mitä kustannuksia niistä aiheutuisi kaupunkikonsernille ja miten ne katettaisiin.

Selvityksessä todetaan, että monitoimiareenan Lappeenkatu-vaihtoehto loisi käyttäjille ja hallille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja parantaisi toiminnan taloudellisuutta. Lisäksi läheisyydessä on runsaasti kaupallisia palveluja, joille monitoimiareena toisi lisää asiakkaita. Sen sijaan Kisapuisto-vaihtoehto ei tarjoaisi liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia juurikaan nykyistä jäähallia enempää.

Kiinnostuneita investoijia on ollut yhteydessä ohjaus- ja asiantuntijaryhmään jo hankesuunnitelmatyön aikana. Kiinnostusta on osoitettu erityisesti monitoimiareenan jatkokehittelyyn. Ohjausryhmä arvelee, että sijoittajat olisivat kiinnostuneita myös sisäliikuntahallista.

Areenavaihtoehdoille kustannuseroja perustamis-, tontti- sekä liitännäiskustannuksista

Ohjausryhmän selvityksen mukaan varsinaisen monitoimiareenan rakentamiskustannukset eivät poikkea toisistaan rakennetaanpa se kumpaan paikkaan tahansa. Areenan rakentaminen maksaisi ohjausryhmän selvitysten perusteella noin 36,8 miljoonaa euroa rakennuspaikasta riippumatta.

Kustannuseroa sijaintipaikkojen välille syntyisi perustamis-, tontti- sekä liitännäiskustannuksista, kuten liikenneinfrastruktuurin rakentamisesta. Lappeenkadun vaihtoehdossa kokonaistoteutus (vähennettynä valtionavulla ja muilla tuloilla) olisi noin 49, 8 miljoonaa euroa ja Kisapuisto-vaihtoehdossa 42,4 miljoona euroa. Valtionapua on mahdollista saada 750 000 euroa.

Osa liitännäisurakoista saattaa olla sellaisia, jotka olisi tehtävä jollain aikavälillä joka tapauksessa, mutta areenan vuoksi niiden rakentaminen aikaistuisi.

Lappeenkatu-vaihtoehdossa areenan eteläpuolelle voisi rakentaa liike-, toimisto ja asunrakennuksia sekä länsipuolelle asuinrakennuksia. Mutkakadun ajoyhteys säilyisi kuitenkin niin, että sitä muutettaisiin areenan edellyttämällä tavalla. Areenan yhteyteen olisi mahdollista rakentaa pysäköintitiloja keskustan nykyisiä pysäköintitiloja täydentämään. Esitetyt Lappeenkatu-vaihtoehdon kustannukset eivät sisällä lisärakennusoikeuden ja pysäköintilaitoksen rakentamiskustannuksia.

Kisapuisto-vaihtoehdossa nykyiset pysäköintitilat riittäisivät, mutta nykyisen pääjäähallin alue varattaisiin kuitenkin muun muassa pysäköinnille.

Jos monitoimiareena toteutettaisiin perinteisellä investointien toteutustavalla suoraan kaupungin taseeseen, pääomakustannus olisi keskimäärin noin 1,65 miljoonaa euroa vuodessa 30 vuoden poistoajalla. Vuotuiset kustannukset olisivat kaupungille omistamastaan ja ylläpitämästään areenasta noin 4,1 miljoonaa euroa vuodessa.

Hankesuunnitteluun on kuulunut selvittää yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston kanssa muun muassa energiatehokkuutta lisääviä toimenpiteitä. Ratkaisujen selvittämistä tehostetaan, mikäli hanke etenee.

Sisäliikuntahallin oheisinvestoinnit vaihtelevat sijaintipaikan mukaan

Sisäliikuntahallin toteutuskustannus vähennettynä tuloilla (valtionapu) olisi toteutettuna 8,1 miljoonaa euroa. Myös tähän hankkeeseen on mahdollista saada valtionapua 750 000 euroa.

Jos sisäliikuntahalli toteutettaisiin perinteisellä investointien toteutustavalla suoraan kaupungin taseeseen, pääomakustannus olisi keskimäärin noin 0,50 miljoonaa euroa vuodessa 20 vuoden poistoajalla. Vuotuiset kustannukset olisivat kaupungille omistamastaan ja ylläpitämästään sisäliikuntahallista vuodessa noin 1,14 miljoona euroa, joka olisi uusi lisäkulu toimialan talousarviossa.

Sisäliikuntahallin oheisinvestointikustannukset eli muun muassa tarvittavien pysäköinti- ja liikennejärjestelyjen kustannukset ovat erilaiset eri sijaintipaikoissa. Ne voidaan selvittää tarkemmin sen jälkeen, kun sijaintipaikka tai vaihtoehtoiset sijaintipaikat on valittu jatkoselvittelyyn. Sisäliikuntahallin sijaintipaikka tulisi päättää hallin investointipäätöksen yhteydessä.

Sisäliikuntahalli soveltuu ennen kaikkea yleisurheilulle, mutta tilan muunneltavuuden ansiosta myös esimerkiksi pesäpallolle, jalkapallolle, koululiikunnalle, urheiluakatemialle sekä muulle sisäliikunnalle. Myös erilaisia näyttelyitä, messuja, kokouksia ja juhlia voitaisiin järjestää muunneltavassa laajassa sisätilassa.

Ohjausryhmän mukaan sisäliikuntahalli tulisi sijoittaa kaupungin omistuksessa ja hallinnassa olevalle keskeiselle paikalle, jotta se olisi helposti saavutettavissa eri kulkuvälinein ja jotta se palvelisi mahdollisimman hyvin muun muassa koulujen, urheiluakatemian ja seurojen sisäliikuntatarpeita.

Oheisaineisto tarveselvityksistä ja hankesuunnitelmista tämän tiedotteen liitteenä. Lappeenkadun havainnekuvat Aihio Arkkitehdit Oy, muut kuvat Ramboll Oy ellei kuvassa toisin mainita.

Lisätietoja:

Markus Iitiä, Lappeenrannan Toimitilat Oy:n hallituksen jäsen, ohjaus- ja asiantuntijaryhmän puheenjohtaja,
puh. 041 456 1191
markus.iitia(at)me.com

Kaupunginsihteeri Juha Willberg,
puh. 040 501 1561,
juha.willberg(at)lappeenranta.fi

Liikuntapaikkarakentamisen projektijohtaja Ilkka Oksman,
puh. 0400 753 504,
ilkka.oksman(at)lappeenranta.fi

Liitteet