Etusivu PalvelutLappeenrannan lentomatkustajien arvioidaan tuovan yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon jo vuonna 2021
Ajankohtaista
15.5.2019 11:27

Lappeenrannan lentomatkustajien arvioidaan tuovan yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon jo vuonna 2021

Kuva_ net _Lappeenrannan lentokentältä 2018_Minna Kivistö.jpg

Taloustutkimus Oy:n tekemän tutkimuksen mukaan lentomatkustajien arvioidaan jo vuonna 2021 tuovan yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot vuodessa Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon. Tutkimus Lappeenrannan lentoliikenteen matkailutulovaikutuksista julkaistiin 15.5. (2019).

Myyntiin tulevien lentojen perusteella Lappeenrannan lentokentän matkustajamäärät kasvavat merkittävästi 2020-luvun alussa. Yhteenlaskettu matkustajamäärä nousee kuluvan vuoden 74 000 matkustajasta ainakin 150 000 matkustajaan vuonna 2021. Lappeenrantaan laskeutuvien reittilentokoneiden määrä kasvaa 400 koneeseen vuodessa.

Matkustajamäärien nousun on laskettu tapahtuvan nykyisillä tai julkistetuilla Ryanairin reiteillä eli Ateenan, Thessalonikin, Berliinin, Bergamon ja Budapestin reiteillä. Venäläisten osuuden matkustajista arvioidaan vuonna 2021 olevan yli 40 prosenttia, eurooppalaisten vajaa kolmannes ja suomalaisten neljännes.

Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Pasi Holm pitää Lappeenrannan lentoliikenteen menestystä keskeisenä edellytyksensä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson sekä laajemminkin Järvi-Suomen matkailutulojen kasvamiselle.

− Mikäli varsinkin Euroopasta saapuvien matkailijoiden määrä lisääntyy odotetusti, lentomatkustajien arvioidaan jo vuonna 2021 tuovan vuodessa yhteensä lähes 30 miljoonan euron matkailijatulot Etelä-Karjalaan, Etelä-Savoon ja Kymenlaaksoon. Jos mukaan lasketaan kerrannaisvaikutukset, lentokenttä luo työtä ja toimeentuloa yhteensä 42 miljoonalla eurolla, Holm laskee.

Mikäli ulkomaisten matkailijoiden matkailutulo jakautuu Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Kymenlaakson kesken kuten nykyisin, Etelä-Karjalaan arvioidaan jäävän 39 prosenttia (11,5 miljoonaa euroa), Etelä-Savoon 45 prosenttia (13,3 miljoonaa euroa) ja Kymenlaaksoon 16 prosenttia (4,8 miljoonaa euroa) tuloista.

Pasi Holmin mukaan lentomatkustajien tuoma matkailutulo muodostuu 81 prosenttisesti yöpyvien eurooppalaisten matkailijoiden rahankäytöstä. Lukuun ei sisälly venäläisiä matkailijoita. Eurooppalaisten arvioidaan yöpyvän Suomessa keskimäärin seitsemän vuorokautta. Osa yöpyy neljä vuorokautta ja osa kahdesta kolmeen viikkoa. Nykyinen matkailutulo yöpyvää matkailijaa kohti vuorokaudessa on noin 165 euroa.

− Oleellinen kohderyhmä matkailutulojen kasvattamisen näkökulmasta ovatkin juuri eurooppalaiset, Suomessa yöpyvät matkailijat. Alueen matkailuklusterin entistä toimivammalla yhteistyöllä ja uusien matkailuelämysten tuotteistamisella pystyttäisiin tarjoamaan nykyistä monipuolisempia matkailupalveluja. Näin matkailijoille tarjoutuisi enemmän tilaisuuksia ostaa palveluja ja elämyksiä ja heillä olisi hyvä syy tulla Saimaalle uudelleenkin sekä kertoa myönteisistä kokemuksistaan kotimaassaan.

Pasi Holmin mukaan toinen keskeinen matkailun kehittämiskohde on kannustaa venäläisiä läpikulkumatkailijoita yöpymään Lappeenrannassa tai lähialueilla meno- ja tulomatkansa yhteydessä. Suomalaisten ja venäläisten läpikulkumatkailijoiden osuuden arvioidaan olevan lähes puolet kaikista matkailijoista.

Taloustutkimus on tehnyt tutkimuksen Lappeenrannan lentoasema säätiön toimeksiannosta. Selvitys perustuu olemassa olevan matkailuun liittyvän tutkimus- ja selvitystiedon analysointiin ja jalostamiseen.

Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Pasi Holm, Taloustutkimus Oy
puh. 050 374 7462
etunimi.sukunimi(at)taloustutkimus.fi

Toimitusjohtaja Markus Lankinen, Lappeenrannan lentoasema säätiö sr.
puh. 040 701 7328
etunimi.sukunimi(at)lappeenranta.fi


Liitteet