Etusivu PalvelutPäätöksenteko ja talousViestintäPuheetKaupunginjohtaja Kimmo Jarva, Saimaa Lokaalin tervehdyspuhe, 27.8.2022
Valitse taso
Puheita
27.8.2022 17.07

Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva, Saimaa Lokaalin tervehdyspuhe, 27.8.2022

Saimaa Lokaali, 27.8.2022
Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva

 

Hyvät kylätoimijat ja -aktiivit sekä Suomen Kylät ry:n ja Etelä-Karjalan Kylät ry:n edustajat


Arvoisa yleisö

 

Lämpimästi tervetuloa Suomen ilmastopääkaupunki Lappeenrantaan ja tänne Rauhaan, Saimaan rannalle.

 

Tuntuu todella hienolta toivottaa teidät tervetulleeksi kaupunkiimme tässä yhteisessä tilassa. Vaikka kahden vuoden etätyöskentely on nostanut omatkin tietotekniset taidot uudelle tasolle, on paljon asioita, jotka välittyvät niin paremmin ja mukavammin, kun voi tavata näin ihan kasvotusten. Jokainen meistä on varmasti kaivannut yhdessäoloa ja yhteisiä elämyksiä, jollainen Saimaa Lokaali takuuvarmasti on.

 

Lappeenranta – ja koko itäraja – on ollut kansainvälisenkin kiinnostuksen kohteena maailmantilanteen vuoksi. On ollut mukava kertoa vieraille alueen turvallisuustilanteesta, mutta toivon, että heille on samalla välittynyt Lappeenrannasta sama kuva kuin meille asukkaillekin. Kuten te kylätoimijat tiedättekin, oma kotiseutu edustaa jokaiselle meistä pohjimmiltaan kauneutta, kotiseutuhenkeä ja historiaa, jonka osa jokainen on sekä ennen kaikkea turvallisuutta ja jatkuvuutta.

 

Kotiseutuhenkeen kuuluu saumattomasti yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuuden tunne, jota omien sukujuurien ja paikallisten perinteiden tunteminen edistää. Joukkoon kuulumisen kokemus rakentuu osin myös siitä, että saa itse olla mukana ideoimassa, kehittämässä ja toteuttamassa.

 

Talkooperinne on mielestäni Lappeenrannan kylien ehdoton vahvuus, ja meillä kaupungissa asuvilla onkin paljon ammennettavaa nimenomaan maaseudun talkoohengestä, josta taajamissa on osittain vieraannuttu.

 

Olemme kuitenkin kaupungissa jo pitempään herätelleet osallisuutta uudestaan henkiin. Se on kantava teema kaikessa kaupungin toiminnassa. Lappeenranta onkin yksi johtavista Suomen johtavista kaupungeista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteuttamisessa. Haluamme ja kutsumme yhteisten suunnittelupöytien ääreen asukkaita taustoihin ja ikään katsomatta.

 

Asukastoiminnassamme on edistetty osallistumis- ja vaikuttamis-mahdollisuuksia jo pitkään. Erityisesti juuri lähidemokratian ansiosta säilytämme aktiiviset kontaktit kylille, josta saamme arvokasta, paikallista tietoa päätöksentekoon. Tietoa kaupungille välittävät myös maaseutukylissämme vaikuttavat luottamushenkilöt.

 

Meille on ensiarvoisen tärkeää mahdollistaa, tukea ja luoda osallistumisen edellytyksiä, jotta asukkaat voivat yhdessä toteuttaa ideoitaan. Oma-aloitteisuus ruokkii yhteisöllisyyttä ja oman elinympäristön viihtyisyyttä.

Hyvänä esimerkkinä asukkaiden osallistamisesta ja yhteisestä asumisympäristön kehittämisestä ovat kaavoitusprosessit, jotka aloitetaan Lappeenrannassa niin, että asukkaat kertovat mitä kannattaisi kehittää ja säilyttää. Sitten kaavoittaja aloittaa työnsä ja suunnitelmia katsotaan vielä yhdessä läpi.

 

On tärkeää toimia yhdessä tuumin myös yli asuin- ja kylärajojen. Te kylätoimijat tiedätte, että hyvin toimiva kaupunkikokonaisuus muodostuu arvonsa tuntevista, identiteetiltään vahvoista alueista. Ja toisaalta tie on kaksisuuntainen: kun kaupunki kokonaisuutena menestyy, myös aluekeskukset ja maaseutu vahvistuvat.

 

Kaupunki tunnistaa elinvoimaisen maaseudun ja aktiivisten kylien merkityksen, ja tuemmekin pienillä avustuksilla maaseudun kehittämistä. Maaseutukylien ja niiden toiminnan kehittämiseksi on vuosittain haettavissa määrärahoja niin maaseutuohjelmassa kuin Leader-toiminnassakin. Kannustankin selvittämään mahdollisuutta erilaisiin tukiin.

Kehitysrahan ja hankkeiden kylkeen tarvitaan kuitenkin ennen kaikkea jo aiemmin esille nostamaani aitoa talkoohenkeä. Asuinympäristönsä eteen ja omien ideoidensa jalostamiseksi voi tehdä paljon yhdessä ja ilman rahaakin.

Uskon, että täällä Lappeenrannassa – niin kylillä kuin kaupungissakin – ihmiset kokevat, että kestäviä menestystarinoita on mahdollista rakentaa niin pienessä kuin suuressakin mittakaavassa ja erityisesti yhteisvoimin.

 

 

Hyvä yleisö

 

Oman asuinympäristön arvostaminen on ensimmäinen askel kestävään kehitykseen. Ilmastonmuutoksen torjunnassa on oleellista, että niin asukkaat, organisaatiot, yhdistykset ja kylätoimijatkin sitoutuvat omassa arjessaan kestäviin toimintatapoihin ja ratkaisuihin. Tietynlaista talkoohenkeä siis tarvitaan – koko maapallon laajuudella ja sen puolesta.

Lappeenranta on toiminut pitkään luonnon hyvinvoinnin edistämisen ja kestävien ratkaisujen edelläkävijänä niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Olemme yksi Euroopan vihreimmistä kaupungeista, joka tekee pitkäjänteisesti monimuotoista työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Asukkaat, kaupunki, yritykset ja muut toimijat ovat yhteisvoimin kääntäneet puheet merkittäviksi ilmastoteoiksi.

 

Meidät tunnetaan vesistönsuojelusta, upeista luontokohteistamme, kunnianhimoisesta ilmastotyöstä, sitoutumisesta kiertotalouteen sekä lasten ja nuorten ympäristöopetuksesta, josta olen erityisen ylpeä. Kestävään ajatteluun kannustava ja haastava koulupolku alkaa jo varhaiskasvatuksesta ja sitä toteutetaan yhdessä LUT-yliopiston kanssa. Näin kasvatamme uusia osaajia ja ideoita maailmanlaajuisten kestävyyshaasteiden ratkaisemiseksi.

 

Kylillä ja maaseudullakin torjutaan aktiivisesti ilmastonmuutosta ja eletään kestävää elämää, vaikkakaan käsittääkseni aina siitä ei puhutakaan teemaan liittyvillä termeillä. Se on isossa kuvassa äärimmäisen tärkeää, sillä kuten varmasti tiedättekin, kolmasosa suomalaisista asuu maaseudulla.

 

Tuo sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä elämäntapa osoittaa puhdasta kiintymystä ja sitoutumista omaa asuinympäristöään kohtaan. Omasta asuinpaikasta pidetään huolta siivoamalla raitteja, keräämällä ja kierrättämällä jätteitä oikeaoppisesti sekä hoitamalla maaseutumaisemaa ja kitkemällä esimerkiksi haitallisia vieraslajikasveja. Nämä eivät ole erillisiä kestävän kehityksen toimenpiteitä, vaan tavallista elämää.

 

Kaupungit tarvitsevat siis vetoapua maaseudulta ilmastotyössäkin ja sama toisinpäin. Kaupungeissa tulisi kiinnittää huomiota maaseudun toiminnan edellytyksiin ja mahdollistaa siten eri asuinympäristöissä eläville mahdollisimman tasavertainen arki. Sujuvat tietoliikenneyhteydet ja tarkoituksenmukaiset tontti- ja asumisratkaisut tukisivat myös näin etätyön korostuessa muuttoliikennettä taajamista maaseudulle ja samalla kylien taloudellista kestävyyttä.

 

Ympäristön ja toistemme huomiointi ei ole koskaan hukkaan heitettyä työtä.

Arvoisa Saimaa lokaalin yleisö

 

Yhteistyö, suunnannäyttäminen ja oman kotiseudun arvostaminen ovat tänään vallitsevia teemoja täällä Rauhassakin.

 

Kiitän lämpimästi Etelä-Karjalan kylät ry:tä aktiivisesta ja ahkerasta työstänne maakuntamme kylien paikallisen kehittämisen eteen. Myös onnittelut ovat tänään paikallaan – Lappeenrannan kaupunki onnittelee Suomen kylät ry:tä 25-vuotisjuhlavuodesta. Se on merkkipaalu, josta voi olla ylpeä.

 

Kiitos yhdistyksille, Saimaa Lokaalin järjestäjille ja yhteistyötahoille sekä ennen kaikkea yleisölle, kun Lappeenranta on saanut isännöidä tapahtumaanne kautta aikain ensimmäistä kertaa. Vilkastutatte entisestään virkeää loppukesäämme.

Uskon, että karjalainen rempseytemme ja välittömyytemme viestittävät teille, että olette vieraanvaraisella seudulla, jossa kyliä ja kylähenkeä arvostetaan. Ja vaikka täällä Saimaan äärellä puhumme paljon, osaamme kuunnella ja arvostaa tänne saapuvien ihmisten mielipiteitä, joten palautteenne kaupungistamme on enemmän kuin tervetullutta.

 

Toivon, että olette päässeet nauttimaan mieleenpainuvista ja tulevaisuuteen toiveikkaasti tähyävistä keskusteluista ja työpajoista. Toivotan teille kaikille viihdyttävää ja palkitsemishetkienkin puolesta jännityksentäyteistä iltaa.