Etusivu PalvelutKansanmusiikki kohtaa klassisen Lappeenrannan kaupunginorkesterin uudessa konsertissa
Ajankohtaista
17.5.2021 13.17

Kansanmusiikki kohtaa klassisen Lappeenrannan kaupunginorkesterin uudessa konsertissa

Katso konsertti TÄSTÄ.

Tämä kylä-harjoitukset kuva.jpgTämä kylä – This Village – Saimaa ilmiö 2026
Lappeenrannan kaupunginorkesteri
ke 5.5.2021 Lappeenranta-Sali
Johtaa Vytautas Lukočius
Solisti Sari Kaasinen

Ernst John Moeran (1894–1950): Lonely waters
Jean Sibelius
(1865–1957): Suite mignonne op. 98a
säv.&san. Sari Kaasinen: Mielessäni, sov. Ari Varpula
säv. Sari Kaasinen: Niin korkea oli taivas, san. liisa Akimoff, sov. Ari Varpula
Peter Warlock
(1894–1930): An Old song for small orchestra
Jean Sibelius
(1865–1957): Valse triste op. 44
säv.&san. Sari Kaasinen: Miiloini, sov. Seppo Korhonen
säv.&san. Sari Kaasinen: Tämä kylä. sov. Ari Varpula

Kansanmusiikki on vaikuttanut eri tavoin klassiseen musiikkiin, sen säveltäjiin ja tyyleihin kautta sen historian. Yhtäältä elävä ympäröivä elämä, laulu ja soittaminen ovat olleet lähtökohtia humaanin ihmisen inhimillisessä kanssakäymisessä varsinkin silloin, kun sanat eivät ole riittäneet ilmaisemaan tunteita.

Inspiraatio Irlannin maisemista

Ensimmäisessä maailmansodassa haavoittuneen Ernst John Moeranin musiikkiin vaikutti erityisesti irlantilaisten kansalaulujen musiikillinen melodiakerronta. Se muuntui hänen romanttis-uusklassisessa kielessään uudenlaiseksi kansallisromantiikaksi. Vuonna 1931 sävelletty Lonely Waters kuvaa luonnonkauniin irlantilaisen maiseman, vesien ja puiden hetkittäisiä vaikutteita säveltäjään.

Moeranilla oli yhdessä säveltäjä Peter Warlock´in kanssa mökki Irlannin erämaassa, jossa molemmat inspiroituvat luonnosta ja saivat vaikutteita musiikkiinsa. Warlockin An old song (Vanha laulu) on vuodelta 1917 ja sen kaihomielisessä ilmapiirissä soi yhtäältä hiljaisuuden kunnioitus kuin luonnon ja kelttiläisen kansanmusiikin vaikutteet.

Sibeliukselle puhui hiljaisuus

Jean Sibeliuksen musiikissa erityisesti lintujen kuten kurkien ja joutsenten sekä kansanmusiikin vaikutus on selvästi kuuluvaa. Sibeliukselle erityisesti hiljaisuus puhui. Suite mignonne on vuodelta 1921 ja maailmankuulu Valse triste puolestaan vuodelta 1903.

”Tämä kylä” elää Etelä-Karjalassa

Sari Kaasinen kuva harjoituksista.jpgMonipuolinen laulaja Sari Kaasinen on myös kanteleensoittaja ja kansanmusiikkialan vaikuttaja. Kaasinen kirjoittaa laulujensa synnystä seuraavaa: 

Tämä kylä on syntynyt oman kylän paremmuudesta ja toisen kylän huonoudesta. Näitä ilotteluja on laulettu pilke silmäkulmassa, kun nuoret ovat kohdanneet toisiansa kylillä. Kappale syntyi arvostuksesta omille maille – nyt se on alkanut elää täällä Etelä-Karjalassa.

Primitsussa perinteisen tsastuska-laulun tyyppisessä rallatuksessa pojat saavat kyytiä. Kappale syntyi vielä niinä tyttöaikoina, jolloin laulettiin "korkeelta ja kovvoo". Uhoa ja itsetuntoa löytyi, sillä sitä nuorilla riitti ainakin ennen! Sanat ovat keräilty eri rekilaulusäkeistä sieltä ja täältä sekä omasta päästä. 

Mielessäni kappale syntyi Suomen euroviisukarsintaan vuonna 1998, jossa se sijoittui kolmanneksi. Melodiassa yhdistyy perinne ja tämä päivä, pelimannipoljento sekä reggaerytmit. 

Miiloini on puolestaan herkkä kaipauslaulu, jossa oma miiloi on matkan päällä ja laulajalla on kova ikävä lintuistaan.

1. Kuva: Tämä kylä-harjoitukset
2. Kuva: Sari Kaasinen

Lisätiedot:

Milko Vesalainen
Intendentti, Lappeenrannan kaupunginorkesteri
040 547 8706
milko.vesalainen@lappeenranta.fi