Etusivu PalvelutPäätöksenteko ja talousViestintäPuheetElinkeinoelämän joululounas 18.12.2017, kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan puhe
Valitse taso
Puheita
18.12.2017 13:00

Elinkeinoelämän joululounas 18.12.2017, kaupunginjohtaja Kimmo Jarvan puhe

Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi perinteiselle elinkeinoelämän joululounaalle

Vuoden viimeisen valtuustokokouksen, eli talousarviovaltuuston puheenvuoroissa nousi ilahduttavasti esille, että kaupunkimme vuoteen 2021 ulottuva talousarvio ja taloussuunnitelma sekä vuoteen 2033 ulottuva strategia ovat selkeitä ja johdonmukaisia.

Useista valtuutettujen puheenvuoroista oli muutenkin aistittavissa positiivinen vire, josta olin erittäin tyytyväinen.

Mikä siten tekee talousarviosta ja strategiasta entisiä paremman?

Uutta entiseen verrattuna on se, että strategiset kärjet on nyt kytketty talousarvioon. Näin elinvoimaisuuden vahvistamisesta tulee kaupungin kehittämistyössä entistä näkyvämpi piirre. Tuskin missään muualla Suomessa on tällaista mallia käytössä kuin nyt meillä.

Kehittämistyölle on viime valtuustokaudella hiotun strategian pohjalta määritelty kolme erillisohjelmaa: kasvua ja osaamista, puhdasta ja kestävää sekä sykettä ja säpinää.

Kiinnitin huomiota, että varsinkin sykettä ja säpinää -nimi on miellyttänyt ja otettu jo käyttöön.

Varmasti kaikki nämä kolme erillisohjelmaa kiinnostavat yrittäjiä ja hyödyttävät elinkeinoelämää.

Kasvua ja osaamista -ohjelmassa keskitytään nuorten työllistymisedellytysten parantamiseen ja osaamispohjaisten työpaikkojen luomiseen.

Puhdasta ja kestävää keskittyy energia-, ilmasto-, vesistö- ja kiertotalousasioihin, joiden yhteyteen myös toivomme innovaatioita ja uutta yrittäjyyttä.

Sykettä ja säpinää puolestaan aktivoi asukkaita liikkumaan ja harrastamaan sekä luo edellytyksiä vetovoimaisille tapahtumille. Tapahtumat puolestaan tuovat mukanaan asiakkaita ja palvelujen käyttäjiä.

Tapahtumia Lappeenrannassa järjestetään tasaisesti ympäri vuoden. Esimerkiksi kesäkauden, Suomen juhlavuoden ja joulunajan tapahtumatarjonta on ollut runsasta. Muun muassa liikuntatapahtumat ja teatteri tuovat kaupunkiimme yleisöä muualtakin Suomesta ja yöpyjät täyttävät mukavasti hotellejamme. Vuonna 2016 Lappeenrannan yöpymistilastot ylsivät ennätyslukemiin ja kuluneena vuonna luku oli sitäkin parempi.

Myös kaupunkiaukioidemme profiilin nosto on vienyt tapahtumatuotannon kehitystä eteenpäin.

Kaupunkien elinvoimaisuusvertailussa Lappeenrannan kaupunki oli nostanut sijoitustaan ja kiri yhdeksännelle sijalle. Tässä vertailussa mittareina käytettiin muun muassa väkiluvun kasvua ja yritysten perustamista.

Voimme Lappeenrannassa olla myös erittäin tyytyväisiä liikenneyhteyksiemme parantumisesta. Onhan hyvä saavutettavuus elinvoimaisen kaupungin tunnusmerkki.

Ennakkoluulottomasti ja määrätietoisesti olemme tehneet töitä kansainvälisten reittilentoyhteyksien avaamiseksi. Keväällä avautuva ilmasilta Lappeenrannasta Välimerelle palvelee laajalti kaakkoista Suomea ja Pietarin aluetta sekä tuo turisteja järviseudullemme.

Myös valtatie kuuden ja rataverkoston perusparannushankkeet edistävät saavutettavuuttamme. Ja niiden vaikutukset elinkeinoelämälle, työllisyydelle, työmatkaliikenteelle ja maakunnan sisäiselle liikenteelle ovat huomattavat. Tämänkaltaiset hankkeet antavat lisäksi yliopistolle ja yrityksille tilaisuuksia toteuttaa innovaatioita ja edistää esimerkiksi aurinkoenergian käyttöä.

Kanavatien tilanne on kuitenkin ongelmallinen. Venäjän päätös kieltää talvikauden linja-autoliikenne Kanavatiellä hankaloittaa matkailua puolin ja toisin. Meidän onkin entistä ponnekkaammin vaikutettava siihen, että uusi, tehokkaampi tieyhteys toteutettaisiin mahdollisimman pian.

Hyvät joululounasvieraat

Lappeenrannan kaupungin uudessa strategiassa hankinnat on nostettu erityisesti esille.

Tavoitteenamme on, että paikallisten hankintojen osuus säilyy korkealla ja on aikavälillä 2018−2022 vähintään 50 prosenttia kokonaishankinnoista, ja innovatiivisten hankintojen osuus vähintään viisi prosenttia tästä kokonaisuudesta.

Työtapoja kehitämme niin, että sekä tilaajien että tarjoajien hukkatyöaika vähenee minimiin. Mittarina käytämme entisestään parantuvaa asiakastyytyväisyyttä kaupungin palveluja ja elinkeinopolitiikkaa kohtaan.

Yhteistyössä Etelä-Karjalan yrittäjien ja Imatran kanssa Lappeenranta panostaa hankintaosaamisen kehittämiseen hankinta-asiamiespalvelun kautta niin kaupunkiorganisaation sisällä kuin myös yrityksissä.

Tänä syksynä toteutettu Lappeenrannan, Imatran ja Eksoten hankintapotentiaaliselvitys vuodelta 2016 kertoo, että Lappeenrannan kaupunkikonsernin hankinnat kohdistuivat 59 prosenttisesti Lappeenrantaan ja 61 prosenttisesti Etelä-Karjalan maakuntaan. Mukana luvuissa ovat sekä paikalliset yritykset että valtakunnalliset yritykset, joilla on toimipiste Lappeenrannassa.

Luvut ovat hyviä, mutta parantamisen varaa on vielä. Olemmekin edistäneet hankintojen paikallisuutta muun muassa kertomalla ajoissa tulevien hankintojen laatuvaatimuksista alueemme yrittäjille. Myös vuorovaikutusta kaupungin ja yrittäjien kesken on lisätty ja lisätään edelleen.

Elinkeinoelämää vahvistava vuorovaikutuksen lisääntyminen näkyy myös maakuntarajat ylittävänä yhteistyönä Saimaan alueen matkailumarkkinoinnissa.

Ostosmatkailun vilkastuminen yhtä hyvin kuin Lappeenrannan keskikaupungin ripeä kehittyminenkin vahvistavat uskoamme palvelutarjonnan monipuolistumiseen ja työtilaisuuksien lisääntymiseen.

Voimme täällä Etelä-Karjalassa olla ylpeitä myös siitä, että maakunnan keskuskaupunki Lappeenranta kuuluu maailman edelläkävijäkaupunkien joukkoon ilmastonmuutosta ehkäisevässä työssä.

Kun kokoamme näitä ennusmerkkejä yhteen, huomaamme, että tulevaisuutemme kokonaisnäkymät ovat lupaavia.

Myös työllisyys on paranemaan päin. Ilahduttavaa on erityisesti nuorisotyöttömyyden vähentyminen. Valitettavasti alueemme työllisyydessä on jonkin verran rakenteellisia ongelmia. Tarkoitan tällä sitä, että varsinkin ICT-alalla olisi työpaikkoja tarjolla, mutta osaajia puuttuu. Muilla teknisillä aloilla puolestaan on korkeasti koulutettuja insinöörejä työttömänä tai heitä hakeutuu muille aloille tai muualle Suomeen.

Myös koulutuksen suunnittelussa tarvitaan entistä enemmän yhteistyötä elinkeinoelämän sekä korkeakoulujen ja oppilaitosten välille. Kiitokset ICT-alan yrittäjille, jotka ovat aktiivisesti ja oma-aloitteisesti tuoneet esille, että maakuntaamme tarvittaisiin lisää ICT-alan koulutusta.

Uskon, että yrittäjät ovat myös maakunnallisten yrityspalvelujen kannattajia ja toivovat toteutukseen mukaan kaupunkien, kuntien, yrittäjien, korkeakoulujen ja oppilaitosten laajapohjaista edustusta.

Hyvät yhteistyökumppanit

Pari viikkoa sitten kerroimme Lappeenrannassa vierailleille Työ- ja elinkeinoministeriön edustajille alueemme kasvuun ja innovaatiotoimintaan liittyvistä toimenpiteistä. Saimme palautetta, että harvoin heille on esitetty näin monipuolista toimenpidesalkkua, jossa kaupunki, yritykset ja yliopisto tekevät yhteistyötä uusien kaupallisten ratkaisujen aikaansaamiseksi.

Voisimmeko tehdä yhteisen uudenvuoden lupauksen? Ehdotan, että ryhdytään yhteistuumin kertomaan kaupungistamme hyvää. Näin kiinnostus seutuamme kohtaan lisääntyy ja näin vahvistamme alueemme elinvoimaisuutta ja edistämme palvelujen ja tuotteiden markkinointia ja myyntiä.

Juuri me itse; yrittäjät, asukkaat, päättäjät ja virkamiehet, voimme laittaa liikkeelle positiivisuuden kierteen.

Kiitän kuluneen vuoden yhteistyöstä ja toivotan teille kaikille hyvää joulua ja menestystä tulevalle vuodelle.