Kaikille avoin Kalevalan päivän ilta järjestetään Helkiö-salissa pe 28.2. klo 18
Kalevalan päivää juhlitaan Lappeenrannan musiikkiopiston Helkiö-salissa perjantaina 28.2.2025 klo 18. Maksuttomassa ja kaikille avoimessa tilaisuudessa esiintyvät muun muassa Kansanmusiikkiyhtye Kipinä, baritoni Aku Rantama, Nuorisoseura Rajan Nuoret sekä pianisti Tatu Erkkilä.
Joutsenon ja Lappeenrannan Kalevalaiset ry:n Päivi Lahtinen kertoo, että korkealaatuisen ja monipuolisen ohjelman esiintyjät on valittu huolella.
Kalevalaisten Naisten Liitto, Kaikkien Kalevalaisten yhdistysten kattojärjestö, täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Liiton juhlavuoden teema on Louhen metsä, mikä kuuluu myös Lappeenrannan Kalevalan illan ohjelmassa.
– Suomen Metsämuseo Luston tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva kertoo meille juhlapuheessa metsän monipuolisesta merkityksestä ja metsän yhteydestä suomalaiseen kansanperinteeseen.
– Voimme jokainen tarttua Kalevalaan ja löytää sieltä merkkejä muinaisten suomalaisten luontosuhteesta, Lahtinen jatkaa.
Tässä nykyisessä monikulttuurisessa yhteiskunnassa omien suomalaisten juurien tunteminen on tärkeää. Kalevala vei meidät aikoinaan sivistyskansojen joukkoon. Lönnrotin kokoama kansalliseepos on kielemme ja kulttuurimme kehityksen kannalta merkittävä teos.
Lahtinen korostaa, että suomalainen kulttuuri on juhlansa ansainnut ja kannustaa lappeenrantalaisia osallistumaan Kalevalan päivän iltaan.
– Juhlan tarkoitus on tuoda kaiken ulkomaisen viihteen keskellä esiin omaa, suomalaista kulttuuria, joka tulee ilmi niin runoilijoiden teksteissä kuin säveltäjien melodioissa.
– Vinkkinä vielä, että kansallispuvun voi halutessaan etsiä kaapin kätköistä ja tuulettaa sitä. Sydämellisesti tervetuloa Kalevalan päivän iltaan!
Kello 16 vierailu Juho ja Maria Lallukan hautamuistomerkillä
Kalevalan päivän juhlallisuudet alkavat klo 16 yhteisellä kunniakäynnillä kulttuurivaikuttajien Juho ja Maria Lallukan hautamuistomerkillä. Vuonna 1986 Viipurista Lappeenrantaan siirretty hautamuistomerkki sijaitsee vanhan hautausmaan pohjoisreunalla. Kunniakäynnillä halutaan muistaa Lallukoitten tekemää merkittävää työtä suomalaisen kulttuurin hyväksi.
Kalevalan päivän ilta -juhlan järjestää Joutsenon ja Lappeenrannan Kalevalaiset ry yhteistyössä Lappeenrannan kaupungin kanssa.
Lisätiedot:
Päivi Lahtinen, Joutsenon ja Lappeenrannan Kalevalaiset ry
paivis.lavikainen@gmail.com
Karri Heino, tapahtumatuottaja, Lappeenrannan kaupunki
Puh. 040 637 1779, karri.heino@lappeenranta.fi
OHJELMA
TERVETULOASANAT
Joutsenon ja Lappeenrannan Kalevalaiset
Päivi Lahtinen
SOI SOREASTI VIULU
Anna Hietaranta, viulu
Tatu Erkkilä, piano
Agnes Tschetschulin: Berceuse
Toivo Kuula: Scherzino
RUNOLAULU VIE
Kansanmusiikkiyhtye Kipinä
trad: Etähäl on miu emoni
Kyllönen / Saveljev: Järvirannas
trad: Mänin metsähän kesällä
Maijanen / trad: Miu ismaro isoni
NYTPÄ LAULULLE RUPEAN
Aku Rantama, baritoni
Tatu Erkkilä, piano
Ilmari Hannikainen/ Eino Leino: Rauha
Jean Sibelius/ Paul Adolf: Laulu ristilukista
Oskar Merikanto/ Mikko Uotinen: Laatokka
Oskar Merikanto/ Aulikki Eerola: Tule Kanssani
Oskar Merikanto/ Eino Leino: Omenankukat
Oskar Merikanto/ J.H. Erkko: Merellä
MERKITYKSELLINEN METSÄ
Reetta Karhunkorva, tutkimuspäällikkö
Suomen Metsämuseo Lusto
KARJALAISTA MENOA
Nuorisoseura Rajan Nuoret
Kansantanssiyhtye Kimara, Kimurantti ja Kirjavat
Ohjaus: Merja Skyttä
KARJALAISTEN LAULU
Yhteislaulu
Kansanmusiikkiyhtye Kipinä
Kansanmusiikkiyhtye Kipinä on lappeenrantalainen naistrio, joka on toiminut jo yli kymmenen vuoden ajan. Yhtye esittää pääosin itse tekemiään lauluja arkisesta elämästä. Kalevalan päivän illan ohjelmisto on koottu runolauluista. Kipinässä esiintyvät kolme naista: Emmi Maijanen, Eija Hakala ja Maria Olkku.
Aku Rantama
Baritoni Aku Rantama on suorittanut laulutaiteen maisterin tutkinnon Sibelius Akatemiassa, jossa hänen opettajiaan ovat olleet mm. Hannu Niemelä ja Petteri Salomaa. Rantama eteni vuoden 2025 Lappeenrannan valtakunnallisissa laulukilpailuissa välieriin saakka. Aku Rantama ja pianisti Tatu Erkkilä ovat tunteneet toisensa lapsuudesta lähtien ja laulaneet Cantores Minores-poikakuorossa.
Tatu Erkkilä
Kalevalan päivän ilta -tapahtuman pianisti on Tatu Erkkilä. Hän on helsinkiläinen kuoronjohtaja, kapellimestari ja pianisti. Hän työskentelee tällä hetkellä Polyteknikkojen kuoron taiteellisena johtajana, apulaiskuoromestarina Suomen Kansallisoopperassa sekä monipuolisesti freelance-muusikkona.
Reetta Karhunkorva
FM Reetta Karhunkorva työskentelee tutkimuspäällikkönä Punkaharjulla Suomen Metsämuseo Lustossa, joka on valtakunnallisen metsäkulttuurin vastuumuseo. Hän on ollut pitkään kiinnostunut metsäsuhteista ja metsän kulttuurisista merkityksistä. Metsäsuhde on yksilön, yhteisön ja luonnon vuorovaikutusta. Parhaillaan Karhunkorva tekee työn ohessa väitöstutkimusta metsänomistajien metsäsuhteista Itä-Suomen yliopistossa.
Metsään liittyvä kiinnostus on lähtöisin lapsuudesta. Karhunkorva on kotoisin metsän keskeltä ja kasvanut metsäammattilais- ja metsänomistajaperheessä. Lapsuudessa niin metsänistutus kuin marjastus tulivat tutuiksi, mutta metsä oli myös retki- ja leikkipaikka. Metsän monet henkiset ulottuvuudet puolestaan avautuivat taiteilijaisoäidin kautta. Kansanperinteen metsästä Karhunkorva kiinnostui nuorena perinteentutkimuksen opiskelijana.
Anna Hietaranta
Anna Hietaranta on Lappeenrannan Musiikkiopiston omia kasvatteja. Hän aloitti viulunsoitonopiskelun kuusivuotiaana. Kalevalan päivän ilta -juhlassa Hietaranta soittaa meille monelle entuudestaan tuntemattoman suomalaiseen naissäveltäjän Agnes Tschetschulin Berceusen eli kehtolaulun, joka on yksi hänen suosituimmista sävellyksistään erityisesti Keski-Euroopassa.
Kansantanssijat
Nuorisoseura Rajan Nuorten kansantanssijat tuovat juhlaan kansantanssin riemua. Maailmalla eri festivaaleilla voitokkaita tanssijoita ohjaa Merja Skyttä.
Agnes Tschetschulin
Agnes Tschetschulin oli suomalainen viulisti, säveltäjä ja musiikkipedagogi. Hän syntyi helsinkiläiseen kauppiasperheeseen 1859. Tschetschulin opiskeli viulunsoittoa 1882–1885 vastaperustetussa Helsingin musiikkiopistossa. Opiskelutoverinaan hänellä oli muun muassa Jean Sibelius. Tschetschulin oli Helsingin Musiikkiopiston alkuvuosien tähtioppilas ja hän esitti opiston konserteissa niin viulu- kuin pianotaituruuttaan sekä omia sävellyksiään. Tschetschulin jatkoi musiikkiopintojaan vielä kuuden vuoden ajan Berliinin musiikkikorkeakoulussa ja suoritti vuonna 1891 Berliinissä ja Helsingissä ensikonserttinsa, joissa soitti omia sävellyksiään.
Suosittujen viulukappeleidensa takia Agnes Tschetschulin oli 1800-luvulla yksi eniten ulkomailla soitettuja suomalaissäveltäjiä. Hänellä on erityinen asema Suomen musiikin historiassa Helsingin Musiikkiopiston (sittemmin Taideyliopiston Sibelius-Akatemia) ensimmäisenä sävellysoppilaana, jonka sävellyksiä kuultiin opiston konsertissa. Varsinaisen uransa hän teki ulkomailla mm. Lontoossa. Tyyliltään Tschetschulinin sävellykset edustavat kansainvälistä uusromantiikkaa, jota luonnehtivat laulavat melodiat, taiturilliset tehokeinot ja tunnelmallisuus.
Berceuse eli kehtolaulu on sävelletty 1888. Se on omistettu viuluvirtuoosi Marie Soldatille.
Soldat ja Tschetschulinin perustivat 1887 maailman ensimmäisen ammattimaisesti toimineen naisjousikvartetin.
Lappeenrannan Kalevalaiset Naiset ry
Lappeenrannan Kalevalaiset Naiset ry, on perustettu 1954 ja on siitä lähtien ollut vireästi toimiva kulttuuriyhdistys kaupungissa. Yhdistys ryhtyi kaupungin toimeksiannosta järjestämään Kalevalan päivän juhlaa 80-luvulla. Aluksi juhla järjestettiin Lappeenranta-salissa, ja sittemmin siirryttiin musiikkiopistolle. Kunniakäynti kulttuurimesenaattien, Juho ja Maria Lallukan hautamuistomerkillä tuli Kalevalan päivän ohjelmaan vasta myöhemmin, kun kaupunginjohtaja Kölhi sai hankituksi hautamuistomerkin Viipurista Lappeenrantaan. Kun Joutsenon kunta liitettiin osaksi Lappeenrantaa, katsottiin aiheelliseksi yhdistää Joutsenon ja Lappeenrannan yhdistykset ja näin syntyi Joutsenon ja Lappeenrannan Kalevalaiset ry.