Palvelut
Valitse taso
Töissä Lappeenrannalla - metsätalouspäällikkö Janne-Perttu Rantonen

Lappeenrannasta tulee yhä vihreämpi ja viihtyisämpi

Janne-Perttu Rantonen kehittää Lappeenrannan metsätalouspäällikkönä kaupungin viheralueita ja taajamametsiä niin, että kaikki nauttivat niistä aiempaakin enemmän. Hän pitää työnsä antamista haasteista ja siitä, miten asukkaiden ja sidosryhmien kanssa voi käydä keskusteluja lähiympäristön viihtyisyyden lisäämisestä.

Metsätalouspäällikön työhön kuuluu Lappeenrannan metsäomaisuuden hallintaan ja hoitoon liittyviä tehtäviä. Töitä on reilunpuoleisesti, sillä kaupunki omistaa kaikkiaan noin 4000 hehtaaria metsää, joita hoidetaan alue- ja metsätyyppikohtaisesti laadittujen suunnitelmien mukaan.

Rantonen löysi paikkansa Lappeenrannan metsätalouspäällikkönä opiskeltuaan metsäalaa kahdessa korkeakoulussa: Rovaniemellä sijaitsevassa Lapin ammattikorkeakoulussa sekä Itä-Suomen yliopistossa Joensuussa.

- Päädyin alalle oikeastaan seikkailuinnon johdattelemana, Rantonen naurahtaa.

- Muutin nimittäin aikoinaan Lappeenrannasta Rovaniemelle ajatuksenani lähteä Lappiin puuhailemaan jotain. Aloitettuani opintoni huomasin kuitenkin nopeasti innostuvani alasta valtavasti.

Kotikaupungin kehittäminen ja metsänhoito innostavat

Rantosta kiinnostavat metsänhoidon lisäksi yhteiskunnalliset asiat, siksi julkisen metsäomaisuuden hallinnan tehtävät sopivat hänelle erinomaisesti. Hän haluaa kehittää oman toimintansa myötä kotikaupunkiaan ja lisätä lappeenrantalaisten yhteistä hyvinvointia.janne perttu.jpg

- Se on minulle tärkeä motivaation lähde, Rantonen toteaa.

Rantonen pitää työnkuvassaan poikkeuksellisen innostavana sitä, miten hän voi yhdistää jo lapsesta asti luontoa ja metsää kohtaan kokemansa mielenkiinnon yhteisten asioiden ja ympäristön kehittämiseen.

- Minun on vaikea kuvitella metsäalalla toisia tehtäviä, jotka olisivat yhtä mieluisia. Kaupunkiympäristö luo dynaamiset ja monitahoiset toimintaedellytykset, joiden puitteissa on mahdollista hyödyntää omaa metsäalan osaamistaan ja viedä asioita parhailla mahdollisilla tavoilla eteenpäin.

Työ palkitsee tekijänsä

Haastava ja monipuolinen työ tekee jokaisesta työpäivästä kiinnostavan. Monitavoitteisuus sekä erilaisten mielipiteiden huomioiminen ja yhteisen sävelen etsiminen maittavat Rantoselle, sillä hän on luonteeltaan sovitteleva ja nauttii ihmisten kanssa keskustelemisesta.

- On erityisen palkitsevaa, kun tehdyistä töistä saa hyvää palautetta kaupunkilaisilta, Rantonen iloitsee.

Lappeenrannan viheralueita hoidettaessa tehdään ajoittain myös toimia, jotka heikentävät joidenkin asukkaiden mielestä hetkellisesti asuinympäristöjen viihtyisyyttä. Ne saattavat aiheuttaa joskus kritiikkiä ja herättää vastustusta kaupunkilaisten keskuudessa.

- Kaikkia ei voi ikävä kyllä aina miellyttää”, Rantonen pahoittelee.

- Näissä tapauksissa on pystyttävä perustelemaan tehdyt ratkaisut niin itselleen kuin muille ja pyrittävä viestimään siitä, että tehdyt toimet tulevat parantamaan asioita laajemmin tarkasteltuna.

Hyvinvointivaikutukset ovatkin usein välillisiä, eivätkä näy kaupunkilaisille heti. Viheralueilla tehdyt toimet saattavat esimerkiksi tuoda kuntaorganisaatiolle lisää rahaa, jota voidaan käyttää jatkossa hyvinvointipalveluiden järjestämiseen tai muiden koko yhteisöä hyödyttävien hankkeiden toteuttamiseen.

- Koen, että minulla on velvollisuus ja vastuu hoitaa asiat hyvin, Rantonen toteaa.

-Se kannustaa minua päivittäin tekemään tätä työtä parhaan taitoni mukaan.

Puistot ja taajamametsät ovat kokonaisuus, joka tarjoaa kaikille jotain

Metsätalouspäällikön työt hoituvat tiiviissä yhteistyössä kaupunginpuutarhurin kanssa. Aina rajanveto näiden kahden ammattilaisen toimialueen välillä ei ole tarkasti määriteltävissä, etenkään niissä tapauksissa, joissa rakennettu ympäristö sulautuu yhteen metsäisempien alueiden kanssa. Hyvän yhteistyön myötä asiat saadaan kuitenkin sujuvasti mallilleen.

-Puistojen ja metsien hoitotavoitteet poikkeavat toisistaan etenkin palvelutason osalta, Rantonen kuvailee.

-Se tulee hyvin ilmi siinä, miten taajamametsissä hoidon tarve on puistoja vähäisempi. Niissä tehdyissä toimissa huomioidaan huomattavassa määrin luonnon monimuotoisuus ja viherympäristöjen kokonaisvaltainen hyvinvointi.

Rantonen tietää, että jokaisella meistä on oma tapamme kokea viherympäristöt. Yhdet liikkuvat mieluiten luonnontilaisissa metsissä ja toiset taas viihtyvät paremmin puistomaisessa miljöössä. Tämä aiheuttaa ajoittain ristiriitoja, sillä joidenkin mielestä puistoja pitäisi hoitaa vähemmän, kun toiset sen sijaan näkevät taajamametsien kaipaavan enemmän työtä ja puistomaisempaa ilmettä.

- Asia ei ole kuitenkaan välttämättä täysin mustavalkoinen, Rantonen arvioi.

- Usein viheralueilta toivotaan sekä puistomaisuutta että luonnontilaisuutta. Siksi me pyrimmekin tarjoamaan koko palettia.

Vaikka viheralueet herättävät ihmisissä monenlaisia, joskus toisistaan eroavia mielipiteitä, ei se ole Rantosen mielestä huono asia – päinvastoin. Osoittaahan ihmisten halukkuus ilmaista joskus intohimoisestikin tahtonsa viherympäristöjen suhteen sen, että asia on heille tärkeä. Se tekee metsätalouspäällikön työstä merkityksellistä.

Asioita kehitetään monista lähteistä kartutetun tiedon avulla

Lappeenranta tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa viherympäristöjen hoitamiseen ja kehittämiseen liittyvissä asioissa. Toisten tekemiä ratkaisuja ja niistä syntyneitä toimia seurataan valppaasti, tavoitteena ottaa oppia muiden kokemuksista. Rantonen kokee vuorovaikutuksen erittäin mielenkiintoiseksi ja hyödylliseksi.

- Se yllättää ajoittain, miten eri tavoin asioita hoidetaan, vaikka ongelmat ja kysymykset ovat pitkälti samanlaisia.

Metsätalouspäällikön työssä seurataan paljon myös metsätalousalaa käsittelevää tutkimusta ja perehdytään sen tuottamaan tietoon. Etenkin ilmastoasiat ovat ajankohtaisia ja hyvinkin keskeisesti alaan liittyviä. Lappeenrannassa onkin laadittu ilmasto-ohjelma, joka käsittelee kaupungin metsäomaisuuden hallintaa. Siinä on huomioitu muun muassa hiilinieluihin ja hiilivarastoihin liittyvät seikat.

- Meidän tulee hoitaa oma tonttimme ilmastoasioissa, Rantonen toteaa painokkaasti.

Tilanteiden mukaan toimimista ja muutosjoustavuutta

Metsätalouspäällikön on kehitettävä jatkuvasti itseään ja osaamistaan, jotta hän pystyy tarjoamaan kaupunkilaisille parasta palvelua. Myös arvojaan ja näkemyksiään metsien suhteen on pystyttävä muovaamaan tilanteiden ja kohteiden mukaan.

- Tässä työssä ei tule olla kaavoihin kangistunut tai mielipiteiltään liian jyrkkä, vaan pikemminkin mukautuva, Rantonen kiteyttää.

Virkamieheltä odotetaan riippumattomuutta ja objektiivisuutta. Se edellyttää muutosjoustavuutta erilaisissa tilanteissa. Maltillinen luonteenlaatu sekä kyky ylläpitää hyvää keskusteluyhteyttä muiden kanssa ovatkin suotavia ominaisuuksia metsätalouspäällikölle.

- Periaatteiden taakse ei tule piiloutua, sillä se ei edistä asioiden hoitamista, Rantonen painottaa.

Lappeenranta kehittyy koko ajan viihtyisämmäksi

Rantonen haluaisi keskittyä aiempaakin enemmän yhteistyöhön asukkaiden ja sidosryhmien kanssa. Tätä on jo tehty mittavasti, mutta tarkoitus on vahvistaa vuorovaikutusta entisestään. Sen myötä kaupunkilaiset pääsevät osallistumaan luontevasti oman asuinympäristönsä kehittämiseen.

-Mielestäni ihmiset ovat yhä kiinnostuneempia luonnosta, metsästä ja ilmastosta, Rantonen pohtii.

-On tärkeää, että keskustelemme Lappeenrannan asukkaiden kanssa kasvokkain näistä asioista ja siitä, miten aiomme toimia viheralueiden suhteen. Se tekee kaiken hoitamisesta paljon inhimillisempää.

Rantonen nauttii ihmisten kanssa käydyistä keskusteluista. Niitä hän haluaa käydä enemmän etenkin silloin, kun asioista ollaan eri mieltä. Hänen mielestään toisen kuunteleminen avartaa omaa näkemystä ja valottaa asioita kaupunkilaisten näkökulmasta.

- Asukkaathan näitä alueita käyttävät, siksi he ovat parhaita kokemusasiantuntijoita metsien ja viheralueiden suhteen, Rantonen toteaa.

-- Siksi pyrimme mahdollisuuksien mukaan ottamaan huomioon heidän mielipiteensä ja toiveensa alueiden hoitamisen ja kehittämisen suhteen.

Rantonen toivoo, että hänen työnsä tarjoaa jatkossakin haasteita ja yhä enemmän monipuolisuutta. Esimerkiksi ilmastoasiat tuovat työhön mielenkiintoisen kulman. Asioiden haastaessa oman osaamisen syntyy tarve ja kannustin henkilökohtaiselle ammatilliselle kehittymiselle.

- Olen varma siitä, että uusia haasteita tulee vastaan tapauskohtaisesti paljonkin, onhan Lappeenranta voimakkaasti kehittyvä ja dynaaminen kaupunki, Rantonen summaa.

Lappeenranta tarjoaa paljon tekemistä vapaa-ajalla

Rantonen viihtyy paljon ulkona työnsä puitteissa, mutta myös vapaa-aikanaan. Hän  hyödyntääkin monipuolisesti Lappeenrannan seudun tarjoamia erinomaisia ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Hän käy talvisin useamman kerran viikossa luistelemassa ja pelaamassa jääkiekkoa sekä harrastaa muitakin talviurheilulajeja, kuten hiihtoa ja laskettelua.

Syksyisin Rantonen liikkuu paljon luonnossa ja käy silloin tällöin myös metsästämässä. Etelä-Karjalan korpimaat ovat hänen mielestään verrattomia maastoja eränkäynnistä ja metsästyksestä kiinnostuneille.

- On hyvä vetäytyä välillä metsään, Rantonen toteaa.

-Ne tarjoavat hyvän vastapainon Lappeenrannan urbaanissa kaupunkiympäristössä elämiselle.

Rantosella löytyy luonnossa liikkumisen ja urheilemisen lisäksi aikaa myös musiikille ja bänditoiminnalle. Hän soittaa yhdessä sisarustensa kanssa perustamassaan yhtyeessä rumpuja ja intoutuu ajoittain näppäilemään kitaraakin.

-Lappeenrannassa riittää itselleni paljon monipuolista tekemistä, Rantonen sanoo hymyillen.