Valitse taso

Horisontti - vihreä teemayleiskaava

Horisontti -kaava on ensimmäinen valtuustokausittain laadittavista teemayleiskaavoista. Se täydentää voimassa olevia yleiskaavoja ympäristön ja kestävän hyvinvoinnin näkökulmasta. Kaavan tarkoituksena on tuoda ympäristön kannalta positiiviset ratkaisut osaksi kaupunkilaisten jokapäiväistä elämää.
Muodoltaan kaava on strateginen maankäytön ohjauksen työkalu, joka teemojensa kautta ohjaa alemman tason suunnittelua Lappeenrannassa. Osa Horisontti -kaavan periaatteista tulee olemaan luonteeltaan enemmän ohjaavia, mutta kaavassa tulee olemaan myös oikeusvaikutteisia elementtejä. Strategisten merkintöjen lisäksi kaava-alueelle voidaan osoittaa tarpeen tullen myös perinteisiä aluevarauksia ja muita merkintöjä.

Horisontti -kaavan suunnittelualue ja -tarkkuus vaihtelevat käsiteltävän teeman mukaan. Esimerkiksi ekologista verkostoa tarkastellaan koko kaupungin alueella, kun taas pyöräilyn ja kävelyn osalta keskitytään enemmän taajama-alueille.

Kestävä liikkuminen.JPEG

Tietoja kaava-alueesta 

Horisontti -kaavan ydinalue käsittää Lappeenrannan keskustaajaman, Joutsenon keskustan ja Korvenkylä-Rauhan taajaman yleis- ja asemakaavoitetut alueet. Osaa kaavassa käsiteltävistä teemoista tullaan kuitenkin niiden luonteesta johtuen tarkastelemaan koko kaupungin alueella. Osa teemoista voi edellyttää tarkastelua myös yli kuntarajojen.

Maiseman ja luonnonolojen hallitsevana piirteenä kaava-alueella on Lappeenrantaa halkova Salpausselkä, jonka eteläpuoli on alavaa, pienten soiden tai järvien, kallioiden sekä vaihtelevien viljelysmaiden mosaiikkia. Salpausselän pohjoispuolella avautuu Itäinen Järvi-Suomi ja Saimaa, jonka vaikutus niin maisemaan kuin luonnonolosuhteisiinkin on voimakas. Viime vuosikymmenien aikana heikentynyttä Pien-Saimaan tilaa pyritään myös kaavoituksen avulla parantamaan. Ihmisen toimet ovat muokanneet maisemaa voimakkaasti. Lappeenrannassa on useita harvinaisia kasvilajeja sekä esimerkiksi runsaasti liito-oravahavaintoja kaupunkialueella.

Elinkeinotoiminta ja työpaikat ovat Lappeenrannassa sijoittuneet pääosin taajama-alueille maaseutuelinkeinoja lukuun ottamatta. Matkailu ja kauppa ovat toistaiseksi kasvamassa, ja niiden kehityksen mahdollistaminen huomioidaan myös kaavoituksessa. Lappeenrannan Teknillinen yliopisto tarjoaa kaupungissa sekä koulutusta että mahdollisuuden oman yritystoiminnan harjoittamiseen, mikä luo lisää mahdollisuuksia myös kaupungin elinkeinorakenteen kehitykselle. Myös kaupungille tärkeiden teollisten toimintojen, esimerkiksi Ihalaisen kaivosalueen ja Kaukaan tehtaiden, kehittyminen ja kestävät ratkaisut huomioidaan kaavassa.

Rakennetusta ympäristöstä suurin osa Lappeenrannassa sijaitsee taajama-alueilla, samoin kuin merkittävä osa sen väestöstä. Keskustaajama on levittäytynyt leveäksi nauhaksi Saimaan eteläpuolen rannalle, Salpausselälle ja valtatie 6:n tuntumaan. Kerrostaloalueita on eniten keskustassa ja aluekeskuksissa: Sammonlahdessa, Lauritsalassa, Joutsenossa ja Korvenkylässä. Uusia pientalovaltaisia asuinalueita on viime vuosikymmeninä rakentunut Hiessiltaan ja Ruoholammelle. Tällä hetkellä kaupunkirakenteen trendinä on kuitenkin tiivistyminen ja uusia tontteja pyritään etsimään olemassa olevien kunnallisteknisten verkostojen alueelta. Kaava-alueen rakennetun kulttuuriympäristön arvokohteita ovat mm. Saimaan kanava, Rakuunamäki ja Linnoitus.

Liikenteen runkoverkon Lappeenrannassa muodostavat valtatiet 6 ja 13 (Mikkelintie ja Nuijamaantie) sekä Karjalan rata. Muu liikenne- ja katuverkko tukeutuvat niihin. Paikallisliikenne, jonka painopisteet ovat erityisesti keskustassa ja Matkakeskuksen ympäristössä, hoidetaan linja-autoilla. Noin 50 % kaupunkilaisista asuu houkuttelevan tason joukkoliikennealueella, jossa linja-auto on varteenotettava vaihtoehto yksityisautoilulle. Pyöräilyn laatuverkosto kattaa suuren osan keskustaajaman alueesta, ja pyöräreittejä kehitetään edelleen entistä paremmiksi.

Jätteenkäsittelystä maakunnassa huolehtii Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy, jolla on yksi jätteen käsittelykeskus Joutsenossa Kukkuroinmäellä. Etelä-Karjalan jokaisessa kunnassa on myös Hyödyksi-asema. Lappeenrannassa Hyödyksi-asemat sijaitsevat Toikansuolla sekä Ylämaalla. Lisäksi Lappeenrannassa on Ekopisteitä yhteensä 30 ympäri Lappeenrantaa, minne voi viedä kotitalouksien lajitellut hyötyjätteet.

Lisätietoa kaavoituksesta saa myöhemmin julkaistavasta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä muista kaavaa varten laadittavista selvityksistä.

Rakentaminen, maankäyttö ja kaavoitus