Hankkeen tavoitteet

Sammonlahden suuralueen lähiön (Skinnarila, Sammonlahti ja Kourula) kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää aluetta vetovoimaisena, hyvinvoivana ja viihtyisänä asuin- ja työpaikka-alueena sekä palvelukeskuksena. Aluetta on tarkoitus kehittää myös monipuolisena viheralueena, jossa on houkuttelevia ja esteettömiä, helposti kaikkien saavutettavissa olevia viher-, virkistys- ja liikuntapaikkoja ja -alueita. 

Osallisuus ja vuorovaikutus ovat tärkeä osa hanketta ja aluetta kehitetään yhteistyössä alueen asukkaiden, toimijoiden, yrittäjien, alueella toimivien oppilaitosten ja kaupungin eri toimialojen kanssa. 

Hankkeen rinnalla alueelle rakentuu myös Sammontalo, joka palvelee valmistuttuaan Lappeenrannan kaupungin läntisen alueen varhaiskasvatusta, perusopetuksen yhtenäiskoulua, kirjastoa, nuorisotoimea, neuvolaa ja liikuntapalveluja muodostaen alueelle koko yhteisön sykkivän sydämen.  

Kehittämishankekokonaisuuden teemat 

Lähiökehittämishankkeen yksityiskohtaiset toimenpiteet tarkentuvat hankkeen käynnistyessä. Osallisuus ja yhteiskehittämisen eri menetelmät ovat keskeinen teema läpi hankkeen ja osa toimenpiteistä kehitetään vasta prosessin aikana osallisten näkökulmasta ja tarpeesta muotoutuen. 

1. Lähiökoulut edistävät koulutuksen tasa-arvoa ja lasten ja nuorten hyvinvointia 

Sammonlahden suuralueen palveluverkko on murroksessa. Alueen palvelut tullaan laajasti keskittämään Sammonlahden aluekeskukseen. Suunnitteilla oleva Sammontalon kylätalo tulee olemaan palvelukeskus, joka palvelee lapsia, nuoria ja koko alueen asukkaita laajalti. Sammontalon sijainti kaupunkirakenteessa on keskeinen ja se on hyvin saavutettavissa alueen eri osista. Keskeistä alueen kehittämisessä on turvallisten kulkuyhteyksien muodostaminen. Lisäksi pohditaan mahdollisuuksia nostaa koulureittien viheralueiden houkuttelevuutta ja turvallisuuden tunnetta. 

Kourulan alueelta koululaiset tulevat tulevaisuudessa siirtymään Sammontaloon, mutta uuden päiväkodin ulkoalueiden ja lähiliikuntapaikkojen merkitys tulee korostumaan lasten oleskelun paikkoina. Lähiökehityshankkeen keskeisenä tavoitteena Kourulan osalta on vahvistaa alueen lasten ja nuorten hyvinvointia. 

2. Perhe- ja nuorisotyö sekä harrastustoiminta vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta 

Lähiökehityshankkeen keskeisenä teemana tulee olemaan monimuotoisen nuorisotyön mahdollisuudet alueen voimavarana erityisesti uuden Sammontalon suunnittelun ja toteutuksen osana. Osallistava koulunuorisotyö antaa mahdollisuuksia rakentaa luottamukseen perustuvaa oman asuinalueen kehittämistä. 

Alueen lähiliikuntapaikkojen, koulujen ja päiväkotien piha-alueiden sekä leikkipuistojen kehittäminen lisää lasten ja nuorten sekä perheiden yhteisiä oleskelu- ja harrastusmahdollisuuksia.  

Sammontalon keskeisessä roolissa on oppilaiden osallisuus ja lapsen oikeuksien kunnioittaminen. Oppilaat osallistuvat monipuolisesti tilojen, piha-alueiden, harrastusmahdollisuuksien sekä liikennejärjestelyjen suunnitteluun ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti.  

3. Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta 

Sammonlahden, Skinnarilan ja Kourulan lähiöiden yhteisöllisyys ja turvallisuus kaipaavat kehittämistä. Alueella on ollut häiritsevää käyttäytymistä ja ilkivaltaa, jota on pyritty ehkäisemään ja vähentämään. Alueen lapsille ja nuorille on kyettävä tarjoamaan omassa asuinympäristössä hyviä vaihtoehtoja, jotta syrjäytymistä ja yksinäisyyttä voidaan ehkäistä. 

Sammonlahden suuralueen kehittämiseen liittyvä laaja osallisuus ja yhteistyö kaikissa hankkeen eri vaiheissa vahvista alueen identiteettiä, lisää alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumista. Vahva osallisuus lisää oman alueen arvostusta sekä lisää halua ylläpitää ja vaalia omaa ympäristöään.  

Lähiöohjelman mahdollistamana laajaan osallisuuteen sekä asukas- ja käyttäjälähtöisyyteen perustuva julkisten tilojen (mm. lähiliikuntapaikat, puistot, torit) ja rakennusten (mm. Sammontalo) suunnittelu ja käyttö vahvistavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta. 

4. Hiilineutraalius tukee lähiökehittämisen kestävyyttä 

Hiilineutraalisuus on Sammonlahden suuralueen kehittämishankkeen kehittämistoimenpiteiden läpileikkaava teema. Johtoajatuksena on kaupunkirakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen sekä olemassa olevan rakennuskannan ja infran hyödyntäminen. Osa toimivaa kaupunkirakennetta ovat myös lähipalvelut, jotka vähentävät liikkumisen tarvetta ja tukevat hiilineutraalia kaupunkirakennetta. Lähiökehittämishankkeessa tutkitaan Sammontorin uusia käyttömahdollisuuksia. 

Sammonlahden koululle kestävään elämäntapaan liittyvät asiat ovat tärkeitä. Koulu on toiminut Suomen peruskouluista pisimpään sertifioituna kestävän kehityksen kouluna. Sammonlahden koulussa painotetaan kestävien arjen tekojen merkitystä luokkakohtaisten Greenreality-lupausten toteuttamisen avulla sekä aktiivista vaikuttamista kestävään elämäntapaan omassa lähiympäristössä mm. Ilmastotakomo-toiminnan avulla. 

5. Viihtyisä, toimiva ja vihreä elin- ja asuinympäristö vahvistaa elinvoimaa 

Lähiökehittämishankkeen yhteydessä laaditaan osa-aluekohtaiset alueiden kaupunkirakenteen kehittämissuunnitelmat. Hankkeen yhteydessä laaditaan suunnitelma alueiden kaavojen päivittämisestä ja toteuttamisesta. 

Lähiöiden kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan kehittämisen suunnittelussa huomioidaan kaupunkirakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Osa-alueilla tutkitaan lähiöiden lisärakentamismahdollisuudet, peruskorjausten rahoitusmahdollisuudet, kaupunkiympäristön kohentaminen, monimuotoinen viherympäristö ja lähiliikuntapaikat. Lisärakennusmahdollisuuksilla voidaan tukea yksittäisten taloyhtiöiden peruskorjausten toteutusmahdollisuuksia ja siten parantaa alueen viihtyisyyttä, toimivuutta ja kaupunkikuvaa. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on jakaa alueen kiinteistönomistajille myös tietoa taloyhtiöiden haettavissa olevista avustuksista mm. perusparannukseen. Suunnitelman yhteydessä tutkitaan myös alueella toimivien vuokra-asuntotoimijoiden rakennushankkeisiin liittyvät kehittämismahdollisuudet (peruskorjaushankkeet, uudisrakentaminen) ja luodaan kehittämiselle tavoitteet mm. kaupunkikuvan ja alueen viihtyisyyden kehittämisen osalta. 

Kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksien suunnittelussa huomioidaan alueen lisärakentamismahdollisuuksien ohella viheralueiden viihtyisyys, alueiden riittävyys ja verkostojen yhtenäisyys. Tavoitteena on parantaa alueiden viihtyisyyttä ja laatutasoa.  

Alueiden kehittämissuunnitelmaan sisältyy viheralueverkoston kehittämissuunnitelmat, joissa yhtenä keskeisenä teemana on esteettömät ja yhtenäiset kevyen liikenteen reitit ja toiminnalliset paikat. Toimintapaikat voivat olla esimerkiksi oleskelualueita, kaupunkiviljelyalueita, nuotiopaikkoja, lähiliikuntapaikkoja. Toteutettavat kohteet valikoituvat osallistavan suunnitteluprosessin yhteydessä asukkaiden tarpeiden näkökulmasta. 

Alueellisten kehittämissuunnitelmien yhteydessä suunnitellaan toteutukseen liittyvät rakentamishankkeet. Viheralueverkoston osalta toteutusta koskevat hankkeet voivat olla mm. lähipuistojen rakentamista, hulevesiaiheiden hyödyntäminen osana viheralueita sekä erilaisten toimintapaikkojen toteuttaminen (oleskelu, grillaus, skeittaus, frisbeegolf).  

Suunnittelutyö käynnistetään nettikyselyin eri teemoittain, jossa kartoitetaan alueen ongelmakohtia, mahdollisuuksia sekä eri toimijoiden näkökulmasta kehittämisen mahdollisuuksia. Suunnittelutyön taustaksi selvitetään alueen kehittymisen historiaa ja nykytilannetta. Hankkeen yhteydessä kehitetään uudenlaisia lähiökehityshankkeen osallisuuden ja aktiivisen toteuttamisen malleja. Tavoitteena on suunnittelusta edetä toimenpiteiden konkreettiseen toteutukseen ja sitouttaa myös asukkaat ja erityiset nuoret ja maahanmuuttaja taustaiset asukkaat mukaan toimintaan. 

6. Ikäystävällisyys ja esteettömyys tukevat asuinalueen toimivuutta 

Ikäystävällisuus ja esteettömyys ovat osa-alueille laadittavien kaupunkirakenteen kehittämissuunnitelmien kantava teema osallisuuden ja yhteiskehittelyn ohella. Hyvä, esteetön ympäristö soveltuu kaikille ikäryhmille. Ikäystävällisuus huomioidaan sekä lähiökehityshankkeen osallisuutta ja vuorovaikutusta suunniteltaessa että toteutettaessa kuin myös hankkeen toteutuskohteita valittaessa. Lähiökehittämishankkeen tavoitteena on sosiaalisesti kestävä ympäristö, joka luo viihtyisän elinympäristön kaiken ikäisille ja eri toimintakykyisille asukkaille.  

7. Taide- ja kulttuuripalvelut elävöittävät lähiötä 

Lähiökehittämishankkeessa laadittavassa kaupunkirakenteen kehittämissuunnitelmassa hyödynnetään kaupunkitaidetta osana kaupunkikuvan kehittämistä. Alueen palveluverkon muuttuessa osa alueen rakennuksista on jäänyt ja tulee jäämään tyhjilleen. Taiteen avulla alueiden mahdollisesti rapistuvaa kaupunkikuvaa pystytään parantamaan ja lisäämään asukkaiden osallisuutta alueen toteutuksessa taiteen keinoin. Toimenpide sisältää sekä ammattilaisten toteuttamia taidehankkeita että osallisuuteen (asukkaat, lapset ja nuoret) perustuvia taidekohteita. Sopivat kohteet tullaan kartoittamaan asukkaille avoimilla nettikyselyillä sekä suunnitelman laadinnan yhteydessä pidettävissä työpajoissa. 

Kulttuuripalvelut ovat kiinteä osa tulevaa Sammontaloa. Lähiöhankkeen yhteydessä tutkitaan uusia toimintamalleja, miten kirjastotoiminnot, Sammontalon media- ja taidetilat pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että ne tukevat laajasti alueen osallisuutta ja yhdessä tekemisen toimintamalleja sekä limittyvät koulun ja varhaiskasvatuksen toimintaa. Sammonlahden suuralueella toimii LAB ammattikorkeakoulu, jossa koulutetaan ammattitaiteilijoita. Lähiökehittämishankkeessa kehitetään alueellinen toimintamalli, joka mahdollistaa taiteilijoiden työllistymisen ja osallistumisen alueen kaupunkiympäristön kehittämiseen sekä itsenäisinä taiteilijoina, mutta myös osallistaen alueen lapsia, nuoria ja asukkaita.