Sammontalo - Meijän yhteinen

Lähiökehittämisohjelma on käynnistynyt syksyllä 2020 järjestettyjen lähtötietokyselyjen myötä.

Sammontalo - Meijän yhteinen käsittää Suur-Sammonlahden, eli Skinnarilan, Kourulan ja Sammonlahden lähiöt. Kehittämishankkeella tähdätään vetovoimaiseen, hyvinvoivaan ja viihtyisään asuin- ja työpaikka-alueeseen, jonka ytimen muodostaa eloisa palvelukeskus. Aluetta kehitetään myös monipuolisena viheralueiden kokonaisuutena, jossa liikuntapaikat sekä viher- ja virkistysalueet ovat houkuttelevia, esteettömiä ja kaikkien helposti saavutettavissa.

Hankkeen rinnalla alueelle, Sammonlahden keskustaan, rakentuu  Sammontalo, joka palvelee valmistuttuaan Lappeenrannan kaupungin läntisen alueen varhaiskasvatusta, perusopetuksen yhtenäiskoulua, kirjastoa, nuorisotoimea, neuvolaa ja liikuntapalveluja muodostaen koko yhteisön sykkivän sydämen. Sammontalosta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka lopputuloksiin pääset tutustumaan tästä. Itse talohankkeen etenemiseen voi tutustua tarkemmin asemakaavan nettisivuilla.   

Kehittämishankekokonaisuuden teemat

Osallisuus ja erilaiset yhteiskehittämisen menetelmät kulkevat punaisena lankana hankkeen alusta loppuun saakka. Lähiökehittämishankkeessa Suur-Sammonlahtea tarkastellaan seitsemän eri teeman kautta: 

1. Lähiökoulut edistävät koulutuksen tasa-arvoa ja lasten ja nuorten hyvinvointia
2. Perhe- ja nuorisotyö sekä harrastustoiminta vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta
3. Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta
4. Hiilineutraalius tukee lähiökehittämisen kestävyyttä
5. Viihtyisä, toimiva ja vihreä elin- ja asuinympäristö vahvistaa elinvoimaa
6. Ikäystävällisyys ja esteettömyys tukevat asuinalueen toimivuutta
7. Taide- ja kulttuuripalvelut elävöittävät lähiötä. 

Kukin teema on esitelty tarkemmin sivun alalaidassa.

Tästä löydät lyhyen hanke-esittelyn: Lähiökehittämishanke pähkinänkuoressa.pdf

Aluerajaus

Suunnittelualue kattaa suurimman osan Lappeenrannan läntisistä kaupunginosista. Siihen kuuluvat Kuusimäki, Kourula, Lavola, Uus-Lavola, Sammonlahti ja Skinnarila.

Toimenpiteet

Lähiökehittämishankkeen yksityiskohtaiset toimenpiteet tarkentuvat hankkeen edetessä. Osa toimenpiteistä suunnitellaan vasta prosessin aikana osallisten näkökulma ja tarpeet huomioiden.

Käynnissä olevat toimenpiteet

• Täydennysrakentamisalueiden kartoitus
• Kohdekorttien valmistelu. Kohdekorteissa kuvataan alueen kehittämistoimenpiteitä tarkemmin osa-alueittain.
• Taidehankkeiden valmistelu
• XAMK-ammattikorkeakoulun Juvenian tutkimushanke (https://www.xamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/nuortenalueosallisuus/)
• Puistojen perusparantaminen ja kohentaminen
• Sammontaloon johtavien liikenneyhteyksien parantamisen suunnittelu
• Helsingintien kevyen liikenteen väylän parannustyö (https://lappeenranta.fi/news/Helsingintien-kevyen-liikenteen-vaylan-parannustyot-jatkuvat-toukokuun-alussa/kqondzrj/ea665357-16d9-4cb4-9423-200df924202c)

Toteutetut toimenpiteet

• Nykytilan analyysikartat
• Lähtötietokysely
• Tilastollinen tarkastelu eri osa-alueittain
• Esteettömyyskysely
• Selvitysraportin sisällön määrittely

1. Lähiökoulut edistävät koulutuksen tasa-arvoa ja lasten ja nuorten hyvinvointia

Sammonlahden suuralueen palveluverkko on murroksessa. Alueen palvelut tullaan laajasti keskittämään Sammonlahden aluekeskukseen. Suunnitteilla oleva Sammontalon kylätalo tulee palvelemaan koko alueen kaikkia asukkaita. 

Alueen kehittämisessä keskeistä on turvallisten kulkuyhteyksien muodostaminen. Koulureittien varsilla sijaitsevien viheralueiden houkuttelevuutta ja turvallisuuden tunnetta halutaan parantaa.

Kourulan alueen koululaiset siirtyvät tulevaisuudessa Sammontaloon, mutta kaupunginosan uuden päiväkodin ulkoalueet ja lähiliikuntapaikat toimivat myös lasten oleskelupaikkoina. Kourulan osalta hankkeessa halutaan erityisesti vahvistaa alueen lasten ja nuorten hyvinvointia.

2. Perhe- ja nuorisotyö sekä harrastustoiminta vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta

Monimuotoinen nuorisotyö nähdään alueen voimavarana. Osallistava koulunuorisotyö edesauttaa rakentamaan luottamusta oman asuinalueen kehittämistä kohtaan ja lapset ja nuoret halutaankin ottaa monin tavoin mukaan sekä uuden Sammontalon suunnitteluprosessissa että rakennuksen toteuttamisessa. Sammontalon hankkeessa oppilaiden osallisuus ja lapsen oikeuksien kunnioittaminen ovat avainasemassa.

Alueen lähiliikuntapaikkojen, koulujen ja päiväkotien piha-alueiden sekä leikkipuistojen kehittäminen lisää lasten ja nuorten sekä myös perheiden yhteisiä oleskelu- ja harrastusmahdollisuuksia.

3. Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.

Sammonlahden, Skinnarilan ja Kourulan lähiöiden yhteisöllisyys ja turvallisuus kaipaavat kehittämistä. Häiritsevää käyttäytymistä ja ilkivaltaa pyritään ehkäisemään ja vähentämään. Vahva ja laaja osallisuus ja tunne siitä, että voi vaikuttaa oman asuinalueensa asioihin, lisäävät oman alueen arvostusta ja halua ylläpitää ja vaalia omaa lähiympäristöään.

Syrjäytymistä ja yksinäisyyttä ehkäistään kehittämällä asuinympäristöä yhteisöllisemmäksi. Asukas- ja käyttäjälähtöisyyteen perustuva julkisten tilojen (mm. lähiliikuntapaikat, puistot, torit) ja rakennusten suunnittelu ja käyttö vahvistavat omalta osaltaan alueen yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.

4. Hiilineutraalius tukee lähiökehittämisen kestävyyttä

Lähiökehittämishankkeen kaikissa kehittämistoimenpiteissä pyritään hiilineutraaliuteen. Kaupunkirakennetta tiivistetään ja eheytetään, ja olemassa olevaa rakennuskantaa ja infraa hyödynnetään uuden rakentamisen sijaan. Myös hyvät lähipalvelut vähentävät osaltaan autoilun tarvetta, mikä tukee hiilineutraalia kaupunkirakennetta entisestään.  

Sammonlahden koulu on toiminut Suomen peruskouluista pisimpään sertifioituna kestävän kehityksen kouluna. Koulussa painotetaan kestävien arjen tekojen merkitystä toteuttamalla luokkakohtaisia Greenreality-lupauksia. Samalla oppilailla on mahdollisuus oppia aktiivisesti vaikuttamaan kestävään elämäntapaan omassa lähiympäristössään.  

5.Viihtyisä, toimiva ja vihreä elin- ja asuinympäristö vahvistaa elinvoimaa

Kullekin hankkeen alueelle laaditaan osa-aluekohtaiset kehittämissuunnitelmat. Samalla laaditaan suunnitelma alueiden (asema)kaavojen päivittämisestä ja toteuttamisesta. Kehittämissuunnitelmien yhteydessä suunnitellaan myös toteutukseen liittyvät rakentamishankkeet.

Suunnittelun keskiössä ovat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Lisärakentamismahdollisuudet, peruskorjausten rahoitusmahdollisuudet, kaupunkiympäristön kohentaminen, viherympäristön monimuotoisuus ja lähiliikuntapaikat tutkitaan kullakin osa-alueella erikseen. 

Alueiden toimivuutta ja kaupunkikuvaa voidaan parantaa esimerkiksi tukemalla yksittäisten taloyhtiöiden peruskorjauksen toteuttamismahdollisuuksia edesauttamalla lisärakentamista. Kehittämissuunnitelman tavoitteena on myös jakaa tietoa alueen kiinteistönomistajille taloyhtiöiden haettavissa olevista avustuksista mm. perusparannukseen. 

Viherympäristöön suunnitellaan esteettömät ja yhtenäiset kevyen liikenteen reitit ja osoitetaan erikseen asukaslähtöisesti valitut toiminnalliset paikat. Hankkeessa halutaan parantaa viheralueiden viihtyisyyttä ja laatutasoa. Samalla huolehditaan virkistysalueiden riittävyydestä ja viherverkostojen yhtenäisyydestä.  

6. Ikäystävällisyys ja esteettömyys tukevat asuinalueen toimivuutta

Kaupunkirakenteen kehittämissuunnitelmassa huomioidaan yhteiskehittelyn ja osallisuuden ohessa myös esteettömyys ja ikäystävällisyys kantavina teemoina. Hankkeen vuorovaikutus ja osallisuus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua. Myös toteuttamiskohteiden valinnassa huomioidaan  eri ikäiset käyttäjät.

Hankkeen tavoitteena on sosiaalisesti kestävä ja viihtyisä elinympäristö kaikenikäisille ja eri toimintakykyisille asukkaille.

7. Taide- ja kulttuuripalvelut elävöittävät lähiötä

Lähiökehittämishankkeessa kaupunkikuvaa kehitetään ja parannetaan kaupunkitaiteen avulla. Hankkeen edetessä kehitetään alueellinen toimintamalli, joka mahdollistaa taiteilijoiden työllistymisen ja osallistumisen alueen kaupunkiympäristön kehittämiseen sekä itsenäisinä taiteilijoina, mutta myös osallistaen alueen lapsia, nuoria ja muita asukkaita. Taidetta kaipaavia kohteita kartoitetaan asukkaille avoimilla nettikyselyillä sekä suunnitelman laadinnan yhteydessä pidettävissä työpajoissa.

Kulttuuripalvelut tulevat olemaan kiinteä osa Sammontaloa. Kirjastotoimintojen sekä media- ja taidetilojen suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan niiden limittyminen koulun ja varhaiskasvatuksen toimintaan, mutta myös alueen osallisuuteen ja yhdessä tekemisen toimintamalleihin.