Ratsuväkimuseo

Saavutettavuus 

Ratsuväkimuseoon ei ole esteetöntä sisäänkäyntiä. Ovella on seitsemän porrasta ja portaiden edusta on kaltevaa mukulakiveystä. Linnoitus sijaitsee mäen päällä ja alueella on mukulakivetystä, joka saattaa hankaloittaa liikkumista. Linnoitukseen on pääsy autoilla ja parkkipaikoja löytyy sekä Linnoituksesta että Linnoituksen ulkopuolelta. Rautatieasemalle matkaa on noin 2 km ja linja-autot kulkevat noin 0,5 km päästä. Kesäisin alueella kulkee matkailijoita palveleva katujuna.

Tutustu linnoitukseen mobiilikierroksella

Ratsuväkimuseon historiaa ja perusnäyttely

Ratsuväkimuseo toimii Lappeenrannan kaupungin vanhimmassa rakennuksessa, joka rakennettiin vuonna 1772 venäläisen varuskunnan vartiotuvaksi. Myöhemmin rakennuksessa toimivat mm. vankilan myymälä, Lappeenrannan kaupungin museo ja yleisradion aluekeskus.

Ratsuväkimuseo perustettiin Lappeenrannan kaupungin ja Uudenmaan Rakuunapataljoonan sekä ratsuväen perinneyhdistysten yhteistoiminnan tuloksena. Museo avattiin vuonna 1973.

Vanhin aika, hakkapeliittojen historia (kolmekymmenvuotinen sota 1618-1648) on esitetty vanhoin kuparipiirroksin ja Euroopan sotatantereita kuvaavina tauluina. Esineistöä tuolta ajalta ei ole esillä, muun muassa  joukko-osastojen liput ovat Ruotsin vastaavissa museoissa. Vanhin näytteillä oleva ase, piilukkokivääri, on 1700-luvulta.

Näyttelyssä kerrotaan sotaväen joukko-osastojen muodostumisesta sekä seurataan ratsuväen vaiheita aina siihen asti, kun asevelvollisuuslain säädökset astuivat voimaan. Suomen Rakuunarykmentin ajalta on esillä koko joukko univormuja, valokuvia ja aseita, sekä muutakin materiaalia.

Ratsuväellä oli tärkeä osuus Suomen itsenäisyyden alkuajan sotaväessä. Lappeenrannan varuskunta-alueelle sijoitettiin 1920- ja 30-luvuilla Uudenmaan Rakuunarykmentti ja Hämeen Ratsurykmentti. Tuolta ajalta on esillä useita univormuja sekä kaikki ratsuväen käytössä viime ja tällä vuosisadalla olleet asetyypit ja joukko-osastojen liput sekä kokoelma erilaisia arvomerkkejä ja olkalaattoja. Näyttelyn yksi seinä on omistettu talvi- ja jatkosodille.

Näyttelyssä on esillä myös hevosten hoito- ja lääkintävälineitä. Satulan tekoa ja eri satulamalleja esitellään käytössä olleiden aseiden ohella yksityiskohtaisesti. Valokuvin esitelty Lappeenrannan varuskunta-alue on viimeisiä ehjänä kokonaisuutena säilyneitä varuskunta-alueita maassamme. Sen kulttuurihistoriallinen arvo on huomattava. Alue on yhtenäisesti rakennettu 1890-luvulla nimenomaan suomalaista ratsuväkeä varten.

Näytteille olevasta esineistöstä valtaosa kuuluu ratsuväen perinneyhdistyksille ja Lappeenrannan upseerikerho on deponoinut näyttelyyn kaksi taulua.