Valitse taso

20.3.2019 Topi Myllynen, Kesämäen alueen koululiikunnanohjaaja

Moikka!


Nimi on Topi ja toimin Kesämäen alueella koululiikunnanohjaajana. Kerron tässä blogitekstissä hieman siitä, kuinka me Kesämäen koululla toteutamme toiminnallista opetusta liikunnanohjaajan avustuksella ja avaan myös hieman omia näkökulmiani asiaan. Alkupuheessa lienee hyvä mainita, että oma taustani poikkeaa hieman aiemmin kirjoitelleista kollegoistani, sillä olen kirjoitushetkellä viittä vaille valmis kasvatustieteiden maisteri (=luokanopettaja), enkä suinkaan liikunnanohjaaja. Päädyin kuitenkin tähän työhön opintojeni loppusuoralla, sillä liikunta on yleisesti lähellä sydäntä ja omat opinnäytetyöni ovat molemmat tiukasti sidoksissa Liikkuvaan kouluun. Näistä syistä näkemykseni toiminnallisesta opetuksesta voivat olla siis hieman ”puolueellisia”. Korostan myös edelleen, että kyseessä on kirjoittajan henkilökohtainen näkemys asiaan, joten lähdeviitteet jäävät tällä kertaa puuttumaan.


Ennen kuin kerron tarkemmin tavasta, jolla toiminnallisuutta lähdimme Kesämäessä yhteistyössä lisäämään, kerron hieman omia mielipiteitäni toiminnallisen opetuksen eduista. Liikkuva koulu –hankkeen tavoitteen kannalta, toiminnallinen opetus on yksi tehokkaimpia tapoja lisätä aktiivisia minuutteja koulupäiviin. Toiminnallinen oppitunti tavoittaa aina 100% yhden luokan oppilaista. Vaikka välitunnit mielletään helposti Liikkuva koulu –toiminnan keskeisimmäksi tekijäksi ja ovatkin hyvä lähtökohta, jää välitunneille aina se osuus oppilaita, jotka eivät vapaaehtoisiin leikkeihin tai muihin toimiin osallistu.
Toiminnallinen opetus palvelee myös muita kuin Liikkuvan koulun tavoitteita, sillä toiminnassa on myös usein jokin pedagoginen sisältö. Toiminnallista opetusta voi olla vaikea soveltaa vaikeampiin aiheisiin, mutta ne ovat mainio tapa esimerkiksi kerrata jo entuudestaan tuttuja asioita tai kartoittaa oppilaiden ennakkotietämyksiä. Myös laajempien, oppimisen kannalta tärkeiden teemojen, kuten kertolaskujen, sanaluokkien, yms. aiheiden kertaaminen ja opettelu onnistuu mukavasti toiminnallisilla menetelmillä.


Toiminnalliset menetelmät palvelevat myös monia oppilaita. Kun pääsee itse konkreettisesti tekemään asioita, ne usein painuvat myös hyvin mieleen. Oppilas, jolla on vaikea keskittyä oppitunnilla, voi esimerkiksi saada toiminnallisuudesta irti paljonkin. On kuitenkin muistettava, että toiminnallisuus ei välttämättä suoraan palvele jokaista oppilasta ja onkin aina toiminnan lopuksi hyvä rauhassa yhteisesti kerrata tärkeimmät asiat. Jos ohjaajalle on selkeää, mitä oppilaille olisi syytä jäädä toiminnasta mieleen, voi rauhallinen ja selkeä kertaus pelastaa tilanteen, jossa uusi ja ensimmäistä kertaa kokeilussa oleva suunnitelma ei toimikkaan aivan kuten sen oli itse ajatellut.
Kuten moni muukin asia, myös toimivat menetelmät usein jalostuvat käytössä, eikä pidä siis lannistua, jos jokin asia ei ensimmäisellä kerralla tahdo sellaisenaan toimia. Toinen kerta on usein jo monin kerroin parempi. Pyörää ei kuitenkaan tässäkään tarvitse lähteä keksimään uudelleen, sillä esimerkiksi netti on pullollaan mainioita ideoita, kunhan ne vain saa sopimaan oman työympäristönsä muottiin. Myös toimivaksi todettuja menetelmiä ei mikään estä käyttämästä uudestaan esim. eri oppiaineessa. Esimerkki tällaisesta menetelmästä voisi olla vaikka Aliasviesti, jossa selitettävä sana on haettava esim. toiselta puolelta luokkaa/käytävää tms. Tämä sopii mm. eri kielten sanastoharjoituksiin, eri aineiden, kuten historian, ympäristöopin, yms. teemasanastojen kertaamiseen, jne.

Tästä päästäänkin lopulta meidän Kesämäen malliin. Yhteistyö liikunnanohjaajan ja opettajien välillä oli lukuvuoden alussa hieman kankeaa ja oppitunneille mukaan pääsy osoittautui yllättävänkin hankalaksi hommaksi. Yritin pitää ns. täysin avointa kalenteria, jolloin kuka vain opettajista voisi pyytää minua tunnille mukaan omien tarpeidensa mukaisesti. Tämä oli kuitenkin kenties hieman liian vapaamuotoinen keino ja niin päädyimmekin järjestelmään, jossa olisin aina tiettyinä päivinä, tiettyjen luokkien käytettävissä. Jako tehtiin lopulta koulun talojen mukaan (koulu on jaettu useampaan eri rakennukseen jossa luokat sijaitsevat) ja viettäisin aina siis päivän aliasviesti.jpgkerrallaan yhdessä talossa, oman aikatauluni puitteissa. Tämä oli samaan aikaan joustava, sillä lukkoon lyötyjä aikatauluja ei tarvinnut tehdä liian aikaisin, mutta myös selkeä ja järjestelmällinen, jolloin opettajat osasivat tarpeen mukaan valmistautua siihen kun saavun luokkaan. Opettajat päättivät luokka-asteittain mitä laajempia, kertausta ja harjoittelua vaativia teemoja toimintahetket voisivat eri aineista käsitellä, jolloin minun on mahdollista tuottaa valmiiksi monikäyttöisiä materiaaleja, eikä niitä aina siis tarvitsisi jokaiselle oppitunnille erikseen tuottaa. Idea otettiin opettajien keskuudessa hyvin vastaan ja sainkin pian paljon pyyntöjä eri sisällöistä. Pidimme myös mahdollisuuden erilaisiin muutoksiin aikataulussa avoinna, jos esimerkiksi sattuisi niin, että jonain päivänä minua ei jossain talossa tarvita, niin olisin vapaa menemään muihin luokkiin.


Koska luokkia oli päivää kohti enemmän kuin minulla työtunteja, sovin yleensä päivää tai paria etukäteen opettajien kanssa siitä, mitä voisin heidän päivänään tulla tekemään. Yleensä tarjosin muutamaa vaihtoehtoa, joihin olin materiaalit kerennyt askarrella ja opettaja kertoi mikä voisi olla kyseiselle tunnille sopivin tai mikä palvelisi luokan tarpeita sillä hetkellä parhaiten. Välillä opettajat saattoivat pyytää jotain tiettyä aihetta, esimerkiksi neljännen luokan opettaja pyysi kertausta pohjoismaista, sillä heillä oli näistä tulossa koe. Kyselin onko muilla nelosluokilla sama tilanne ja kävin pitämässä saman tuokion myös heille. Koska tiesin muillakin luokilla olevan tarvetta samalle sisällölle, saatoin hyvillä mielin käyttää aikaa materiaalien valmistamiseen, sillä ne eivät olisi kertakäyttöisiä.


Kaiken kaikkiaan toiminta pyörähti hyvin käyntiin. Opettajat ottivat mielellään tunneille mukaan ja pitivät toimintaa hyödyllisenä. Selkeä, mutta mukautuvainen järjestelmä auttoi minua täyttämään työpäivieni tyhjiä tunteja, mutta antoi myös periksi jos ohjelmaan tuli äkillisiä muutoksia. Suurimpana haasteena oli varsinkin aloittamisen kannalta materiaalit, joita joutui valmistelemaan useaan eri aiheeseen. Pyrinkin aina miettimään mitä kaikkea samalla materiaalilla olisi mahdollista toteuttaa ja hyödyntämään myös ideoita, jotka eivät välttämättä valmiita materiaaleja tarvinneet tai joissa oli mahdollista hyödyntää sähköistä materiaalia, kuten PowerPointia tai Quizlettia. Esimerkiksi ilmansuuntia voi pienten oppilaiden kanssa harjoitella ihan oman kropan avulla. Myös koulun tilat olivat oma ongelmansa, sillä aula-/käytävätilaa on koulullamme melko rajoitetusti. Yhdistelinkin oppilaille tuttuja pelejä, kuten muistipeliä ja Aliasta erilaisiin viesteihin. Viestejä pystyi monipuolistamaan erilaisilla liikkumistyyleillä, kuten erilaiset loikat ja hypyt. Pyrin myös aina kun mahdollista lisäämään yhteistyötä vaativia osioita harjoituksiin, jotta harjoitus ei muodostuisi vain jonottamisesta ja yksittäisestä suorituksesta. Yleensä harjoituksessa yhdistyikin siis nopeutta ja tietoa vaativa elementti.


Jos olet opettaja ja toiminnallinen opetus tuottaa harmaita hiuksia, nykäise siis koulunne liikunnanohjaajaa hihasta, jos tällainen vain käytössänne on ja pohtikaa vaikka yhdessä kuinka pedagogiset sisällöt saadaan oppilaille liikunnan kautta tutuiksi. Tai jos olet koululiikunnanohjaaja (tai muu vastaava) ja koet voivasi opettajia tässä urakassa auttaa, niin mieti voisiko tällainen systeemi toimia teillä. Jos toimintaa halua lisätä useammalle tunnille, niin kannattaa ainakin yksi nyrkkisääntö muistaa: mitä yksinkertaisempi ja selkeämpi idea, sitä enemmän aikaa toistoille ja tekemiselle.


Topi Myllynen, koululiikunnanohjaaja

5.3.2019 Anna Virtanen, Kesämäen alueen vastuuohjaaja

Kesämäen kuulumiset

Kesämäen alueella meitä työskentelee kolme koululiikunnanohjaajaa ja jokaisella meistä on omat vastuu koulumme. Anna viettää päivänsä pääsääntöisesti Kesämäen rinteessä, sekä aina tiistaisin Ylämaalla ja keskiviikkoaamut Sairaalakoululla. Topi vastaa Kesämäen alakoulun liikuttamisesta, sekä Simolasta ja Milja touhuilee Voisalmessa, sekä Lönnrotissa.

Kesämäen kuva.jpg


Välituntiohjaajat eli välkkärit

Kesämäen alueella olemme panostaneet välkkäritoimintaan, joka pyöriikin mallikkaasti jokaisella alueemme koululla. Välkkärit ovat valikoituja oppilaita, jotka pyörittävät ohjattuja liikuntavälitunteja muille oppilaille. Välituntisin usein pelaillaan pihalla tai pidetään välinevuokraamoa. Kesämäen yläkoululla välkkärit ovat lanseeranneet pitkän välitunnin korisvälkäksi, jolloin liikuntasali on vapaana ja korispelaajien käytettävissä. Välitunneilla on aina oppilaita pelailemassa ja harjoittelemassa heittoja. Kesämäen rinteessä välkkärit ovat myös erikoistuneet tapahtumien järjestämiseen ja ovatkin aina apuna, jos erityisiä päiviä tai tapahtumia olemme pitämässä. Myös muutama välkkäri on suorittanut Tet- jaksoaan koululiikunnanohjaajan apuna.


Liikuntaneuvonta ja Pt-toiminta

Liikuntaneuvonta ja Pt-toiminta ovat suosiossa Kesämäen rinteessä. Monet nuoret haluavat monipuolisia ja turvallisia treeniohjelmia, joita he yhdessä koululiikunnanohjaajan kanssa tekevät koulupäivien jälkeen. Liikuntaneuvonnat ja treeniohjelmat on aina räätälöity henkilökohtaisesti oppilaalle. Treenit tehdään aina aluksi yhdessä, jotta tekniikat saadaan kuntoon. Myös terveellisempään elämään ja aktiivisempaan arkeen oppilaat, sekä henkilökunta ovat saaneet vinkkejä. Myös koulumme henkilökunta on hyötynyt tästä saliohjelmien, ravitsemusneuvonnan ja ryhmäliikuntatuntien muodossa.

 

Aurinkoisia ulkoilukelejä odottelen:
Team Kesämäki Anna, Topi ja Milja.


26.2.2019, Sini Mattila, Lauritsalan alueen vastuuohjaaja

Tapahtumien täyteinen hiihtoloma 2019


Lappeenrannan koululiikunnanohjaajat nappaavat haltuunsa Liikkuvan koulun valtakunnallisen Instagram tilin hiihtoloman ajaksi! Yhteistyö mahdollistaa osaamisen jakamisen muun muassa kehittäessä koululiikunnanohjaajan työtä. Tällä viikolla voi Instagramissa tutustua koululiikunnanohjaajan työhön hiihtolomalla tapahtumien merkeissä ja ottaa selville myös millaista koululiikunnanohjaajat kertovat työnsä olevan koulun arjessa! Miten esimerkiksi työpäivä koostuu, millaista on liikuntaneuvonta ja mitä puuhataan Loikkis-kerhossa?



Ota tili @liikkuvakoulu seurantaan ja tule seuraamaan Lappeenrannan liikuttavaa hiihtolomaa!

 

Sisältöä tuotetaan hiihtolomaviikon tapahtumista, jotka löydät klikkaamalla tästä.

 

Ohjaajat (Myllymäessä).jpg                        Ohjaajat (Myllymäessä1).jpg

Hiihtoloman tapahtumat startattiin maanantaina 25.2. Myllymäen laskettelukeskuksen ympäristössä!

11.2.2019, Heidi Åman, Kimpisen alueen vastuuohjaaja 

Kimpisen terveiset

Kimpisen koululla työskentelee pääsääntöisesti kaksi ohjaajaa päivittäin, Heidi ja Simo, sekä kolmas ohjaaja Tiia käy Kimpisessä aina torstaisin. Kimpisen koulualueelle kuuluu Kimpisen koulun lisäksi myös Kaukaan, Myllymäen ja Kasukkalan koulut. Tiia on suurimman osan työviikostaan Joutsenossa, mutta tiistaisin käy liikuttamassa Kasukkalan koululla. Kaukaan ja Myllymäen kouluilla puolestaan touhuilee Terhi.

        

Koululiikunnanohjaaja Simo vauhdissa Draivia kouluun-  

välineiden kanssa! 


Kimpisessä liikutetaan onnistuneesti oppilaita joka viikko. Oppilaille tarjotaan liikunnallista kerhotoimintaa, välituntiaktiviteettejä ja erilaisia liikuntahaasteita ja kilpailuita. Valitettavasti vuoden vaihteessa matalankynnyksen kerhotoiminnan rahoitus loppui, mutta Kimpisen ohjaajien ansiosta itse kerhoa ei tarvinnut lakkauttaa ja torstai aamuisin liikkuu edelleen toistakymmentä kerholaista. Kimpisen koululla pyörii tehokkaasti myös liikuntaneuvonta ja sille onkin kova kysyntä. Oppilaat hakeutuvat liikuntaneuvontaan, kun tarvitsevat tukea liikunnallisen harrastuksen aloittamiseen tai vaikkapa vinkkejä ravintoasioihin.

Kimpisen koulun henkilökuntaa liikutetaan neljästi viikossa ja lajivaihtoehtoina löytyy mm. tehokasta lihaskuntotreeniä, kehonhuoltoa ja salibandya. Suosikiksi vuodenvaihteen jälkeen onkin noussut maanantain toiminnallinen kiertoharjoittelu, jossa treenataan kokonaisvaltaisesti koko kehoa.

 

          

              Opejumpassa tehdään tehokkaasti

                                            ja saadaan hiki pintaan!

 

     

 

Liikuntatapahtumia koulujen loma-ajoille

Lappeenrannassa liikkuva koulu- tiimi työskentelee myös peruskoulujen loma-ajoilla. Loma-ajoille järjestetään erilaisia liikunnallisia tapahtumia ympäri Lappeenrantaa. Tänä keväänä hiihtolomaviikolla 25.2-1.3 järjestetään toimintaa joka päivälle. Isoimmat tapahtumat hiihtolomaviikolla ovat Myllymäen laskettelukeskuksen ulkoilutapahtuma maanantaina 25.2 ja Lappeenrannan Urheilutalon Liikuntamessut keskiviikkona 27.2. Muina päivinä järjestetään pienempiä aluekohtaisia ”korttelitapahtumia” mm. Joutsenossa, Lauritsalassa ja Sammonlahdessa. 

Talviterveisin,          

Kimpisen tiimi

Heidi, Simo, Tiia ja Terhi


10.1.2019, Sini Mattila, Lauritsalan alueen vastuuohjaaja

Tuntivarauksilla lisää toimintaa koulupäiviin!

Suomessa Liikkuva koulu – ohjelman periaatteena on koulujen omista lähtökohdista ja tarpeista lähtevä toiminta, joka käytännössä tarkoittaa sitä, että koulut ja kunnat lähtevät mukaan toiminnan kehittämiseen vapaaehtoisesti. Valitut toimintatavat ja painotukset saattavat olla hyvin erilaisia eri kouluilla. (Kämppi, K., Inkinen, V., Aira, A., Hakonen, H. & Laine, K. 2018., 89.)

Lappeenrannassakin me Liikkuvat koulut toimimme hyvin erilaisin ja monimuotoisin tavoin. Hyviä käytänteitä jaetaan toimijoiden kesken. Jokaiselle koululle on kuitenkin kehittynyt koulun omat tavat toimia esimerkiksi toiminnan lisäämisen suhteen koulupäivien aikana.

Lauritsalan koulussa hyödynnämme tuntivarausjärjestelmää, joka on toiminut koululla jo yli vuoden. Tuntivarausjärjestelmässä on koko päivän ajaksi 20 minuutin varausaikoja, jonka opettaja voi varata oman luokkansa käyttöön netissä olevasta järjestelmästä. Opettaja saa itse määrittää onko kyseessä esimerkiksi taukojumppa vai tunnin toiminnallistaminen. Koululiikunnanohjaaja ja opettaja toimivat moniammatillisessa yhteistyössä sopiessaan toiminnasta yhdessä.

Liikkeen lisääminen koulussa vaatii usein muutoksia niin koulun säännöissä ja tiloissa kuin asenteissa ja arvoissakin. Pohjimmiltaan Liikkuvassa koulussa on kyse koulun toimintakulttuurin muutoksesta. Tutkimuksen mukaan henkilökunta on kokenut Liikkuvan koulun edistävän erityisesti yhteisöllisyyttä. Myönteiset kokemukset lisäävät usein sitoutumista ja halua osallistua koulun toimintatapojen muuttamiseen. Kehityksessä koko henkilökunnan osallisuus on tärkeää! (Kämppi, K. ym. 2018., 93)

Liikkuva koulu Lauritsala.jpg

Lauritsalan koulun alueella toiminta tuntivarausten suhteen on jo hyvin vakiintunutta. Varauksia syntyy päivittäin ja opettajat hyödyntävät liikunnanohjaajia monenlaisissa tehtävissä. Liikunnanohjaajan läsnäolo mahdollistaa muun muassa ryhmän jakamisen ja sitä kautta oppitunnin monipuolistamisen. Toiminnan omaksumiseen on mennyt oma aikansa, mutta onnistuneen järjestelmän luomiseen isona apuna on ollut Liikkuvalle koululle ominainen toimintakulttuuri sekä henkilökunnan osallistuminen sen kehittämiseen omanlaiseksi ja koululle sopivaksi.

Lauritsalan alueen koululiikunnanohjaaja Henna jakoi lukijoille oman esimerkin toiminnallisesta tuntivarauksesta, jossa toteutettiin tehtävärataa:

Tehtäväradan tarkoitus on tuoda liikettä tunnille, mutta samalla hyödyntää tunnin sisältöä. Esimerkiksi matematiikassa pidettävät kertotauluradat ovat olleet hyvin onnistuneita. Radan voi suorittaa tietyllä liikkumistavalla ja rata sisältää erilaisia esteitä ja tehtäviä, jotka suoritetaan. Radan lopussa on kertotaululasku. Laskun suoritettua käydään laskun tulos näyttämässä tulosketjusta. Ketjun voi tehdä kartioista maahan, joista jokainen kartio on sovitun kertotaulun tulos. Tulosketju auttaa monia konkreettisesti näkemään ja havainnoimaan kertotaulua.

Miten muissa Liikkuvissa kouluissa toimitaan tai millaisia järjestelmiä teillä on? Toimintatapojen jakaminen on loistava tapa ”parastaa” hyviä ideoita!

Terveisin

Sini, Henna ja Samu

21.12.2018, Jonna Haapiainen, Sammonlahden alueen vastuuohjaaja

SAMMONLAHDEN ALUEEN TERVEISET

On vilinää, melskettä, helinää helskettä...
Näin voisi kuvata myös meidän koululiikunnanohjaajien syksyä. Kovasti on kouluissa touhuttu ja liikutettu oppilaita ja henkilökuntaa.

Meidän Sammonlahden alueella on kuusi koulua. Sammonlahden, Lavolan, Kuusimäen, Skinnarilan, Lappeen ja Korkea-ahon koulut, joissa jokaisessa toimii koululiikunnanohjaaja. Ainoastaan Lappeen koululla on edellisenä vuonna ollut oma koululiikunnanohjaaja, kaikille muille kouluille koululiikunnanohjaaja on tullut uutena tuttavuutena. Olemme kiitollisia kuinka hyvin meidät on otettu osaksi työyhteisöä. Tilanne on ollut kaikille uusi, varmasti totuttelemista vaatinut kaikilla kouluilla. Pikkuhiljaa olemme löytäneet paikkamme osana työyhteisöä ja nautimme suuresti koulujen moninaisesta henkilöstöstä.

Kouluissa on hyviä toimintamalleja lasten liikunnan lisäämiseksi.

Yksi niistä on välkkäritoiminta. Innokkaimpia oppilaita koulutetaan kahden tunnin koulutuksella ohjaamaan liikuntaa muille koulun oppilaille. Jokaisella pienryhmällä on viikoittainen ohjausaika, jolloin he ohjaavat itse suunnitellun tuokion muille oppilaille. Tämä toimii monella koululla erinomaisesti ja osalla kouluista välkkäritoimintaa on aloiteltu. Niin ohjaajat kuin osallistuvat oppilaat ovat motivoituneita.


Välkkärit suunnittelevat myös tapahtumia kouluun, kuten tämänsyksyinen suunnistustapahtuma Lappeen koululla. Lappeenrantalaiset suunnistusseurat RaKas ja Riento olivat tapahtumassa mukana ja 4-6 lk. oppilaat suunnistivat koulun lähiympäristössä käyttäen emitejä. Tapahtuma oli kaikin puolin erinomainen ja oppilaat pääsivät tutustumaan suunnistukseen uudella tavalla.

liikkuva koulu kädet.jpgSuuren suosion saavuttanut tanssivälkkä vetää porukkaa joka viikko tanssimaan niin eskarilaisia, oppilaita kuin henkilökuntaa. Joulun alla välkkärit tarjosivat taukoliikuntaa luokille ilmestyen ikkunoihin liikuttavien lappujen kanssa. Sammonlahden yläkoulussa välkkärit ovat järjestäneet menestyksekkään sählyturnauksen, josta voiton vei Makkarat -joukkue ja ruokalassa on nähtävissä voittajien pokaali. Välkkärit myös huolehtivat toiminnallisen siestan jälkeen välineet paikoilleen.

Tänä syksynä liikuntaneuvonta on isossa roolissa. Oppilaille tarjotaan mahdollisuutta henkilökohtaiseen liikuntaneuvontaan, joka aloitetaan asiakkaan haastattelulla. Haastattelusta edetään nuoren toiveiden mukaisesti, joko etsitään yhdessä kiinnostava laji nuorelle, tehdään henkilökohtainen kuntosali- tai liikuntaohjelma, kuntoutetaan tai liikutaan viikoittain nuoren kanssa pelaillen tai lenkkeillen. Asiakkaita meillä onkin syksyllä ollut mukavasti, mutta kovasti toivotaan niitä lisää.

liikkuvakoulu tavarat.jpgKouluissa toimii erilaisia liikunnallisia kerhoja. Kerhotoiminta onkin kasvanut kouluissa. Uusia kerhoja on aloitettu alakouluilla syksyllä ja tammikuussa jokaisessa Lappeenrannan koulussa alkaa motoriikkakerho, joka tukee ja vahvistaa lapsen motorisia taitoja.

Oppituntien toiminnallistaminen näkyy viikoittain työssämme. Käymme oppitunneilla vetämässä pieniä taukojumppia, haasteita ja sisällytämme opetettaviin aiheisiin liikunnan, kuten kertolaskuja, sanaluokkia liikkuen.

Henkilökunnalle liikuntaa on tarjottu viikoittain. Erilaisia ryhmäliikunta tuokioita, kuten nopeatempoinen kuntopiiri, selän hyvinvointi ja venyttely. Syksyllä tehtiin myös kysely jossa kartoitettiin henkilökunnan toiveita tarjottavan liikunnan suhteen. Tämän kyselyn perusteella tarjotaan henkilökunnalle heille sopivia liikuntamuotoja heille sopivaan aikaan.

Joulu ja joululoma lähestyy ja on aika rauhoittua ja rentoutua oman perheen kanssa sekä kerätä voimia uuteen vuoteen 2019. On myös aika kiittää teitä oppilaat, teette työstämme yllätyksellistä, monipuolista ja iloista. Teidän kanssanne on ollut upeaa kulkea ja liikkua tämä syksy. Todella hienoa huomata liikunnallinen innostus ja onnistumiset.
Te lasten vanhemmat olette todella tärkeässä roolissa lasten liikkumisessa. Toivommekin teiltä kannustusta ja intoa liikkua lastenne kanssa jatkossakin. Joulun aikaan kun useat lomailee onkin loistavaa aikaa liikkua yhdessä perheenä.

Vuoden vaihteessa liikutamme lähikouluilla (ympäri Lappeenrantaa!) lapsia ja perheitä, tarkemman ohjelman näet tästä.

Tervetuloa mukaan!

Intoa puhkuen,
Jonna, Anni ja Juho

17.12.2018, Elina Herttuainen, koulufysioterapeutti

Fysioterapia osana Liikkuva koulu -tiimiä

Aiemmassa blogikirjoituksessa kerroimme millainen on liikunnanohjaajan työpäivä koululla. Osana koulujen Liikkuva koulu -tiimiä työskentelee myös fysioterapeutti. Koulufysioterapeutin tehtävänä on kehittää fysioterapeuttien roolia kouluilla sekä ohjata harjoittelussa olevia fysioterapeuttiopiskelijoita. Opiskelijat pyrkivät koulupäivien aikana edistämään oppilaiden terveyttä yhdessä liikunnanohjaajien kanssa. Lisäksi fysioterapian tavoitteena on pyrkiä ennalta ehkäisemään syntyviä vammoja ja terveyshaittoja.
Fysioterapia kouluilla tarkoittaa muun muassa vastaanottotoimintaa, yksilö- ja ryhmänohjausta, esimerkiksi liikuntatunneilla mukana oloa ja terveyden edistämistä tietoa lisäämällä sekä oppilaille että opetushenkilöstölle esimerkiksi ”Someniska-aiheisilla” luennoilla.

Seuraavaksi kerromme esimerkin koululiikunnanohjaajan ja fysioterapiaopiskelijan yhteistyöstä Voisalmen koululla.

Liikkuva koulu.jpg ”Olen Milja, ja toimin koululiikunnanohjaajana Voisalmen alakoululla. Työni alkoi tänä syksynä Liikkuva koulu- hankkeen mahdollistamana. Tämän lukuvuoden aikana tarkoitukseni on tarjota liikuntaa koulun oppilaille, henkilökuntaa unohtamatta, esimerkiksi järjestämällä liikuntatapahtumia ja –haasteita, sekä toiminnallistamalla oppitunteja muun muassa taukojumppien avulla. Pyrin luomaan uutta liikuntakulttuuria koulumaailmaan korostamalla sitä, että liikkua voi muuallakin kuin liikuntatunnilla.”

”Nimeni on Henkka ja olen fysioterapeuttiopiskelija Saimaan ammattikorkeakoulusta. Suoritan kolmatta ammatillista harjoitteluani Voisalmen koulun harjaantumisopetuksessa. Harjoittelujaksoni suurimpana tavoitteena on oppilaiden terveyden edistäminen ja fysioterapian tuominen harjaantumiskoulun arkeen yksilöjä ja ryhmiä ohjaten. ”


Olemme toimineet yhteistyössä erilaisten liikunnallisten tempausten ja tapahtumien merkeissä esimerkkinä liikunnallinen Kimble ja harjaantumiskoulua varten suunniteltu Liikuntabingo. Koska liikunnanohjaajan sekä fysioterapiaopiskelijan toimenkuvat koulumaailmassa ovat vielä uusia, toiselta saatu tuki ja ideat ovat olleet tervetulleita. Vaikka molemmat työskentelevät melko samanlaisten asioiden äärellä, näkökulmat asioihin ovat monesti erilaisia ja täydentävät toisiaan.
Miksi koemme koululiikunnanohjaajan ja fysioterapeutin työn tarpeellisena lisänä koulumaailmaan? Lasten vapaa-ajan liikkumattomuuden lisääntyessä on tärkeää, että liikkuminen tuodaan osaksi lasten arkea kouluympäristössä. Koululiikunnanohjaajan ja fysioterapeutin yhteistyö mahdollistaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaisemman huomioimisen, jolla on tärkeä rooli hyvinvoinnin edistämisessä ja esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinvammojen ennaltaehkäisemisessä. Yhteistyön myötä oppilas saa myös esimerkiksi liikuntaneuvonnassa yksilöllisempää ohjausta.

Terveisin
Koulufysioterapeutti Elina Herttuainen
Koululiikunnanohjaaja Milja Luukkonen
Fysioterapeuttiopiskelija Henri Uotila

29.11.2018, Anna Virtanen, Kesämäen alueen vastuuohjaaja

Heippa,

Etelä-Karjalan koululiikunnanohjaajat ovat taas yhdistäneet voimansa ja tehneet alakouluille liikunnallisen joulukalenterin, josta voi ammentaa taukoliikuntavinkkejä myös jatkoon. Luukkujen videot ovat lyhyitä ja taukoliikunnat eivät kestä montaa minuuttia, joten suositellaan lämpimästi kaikkia hyödyntämään tätä.

Terveisin

Etelä-Karjalan koululiikunnanohjaajat


Linkistä aukeaa lauantaina 1.12 joulukalenterin ensimmäinen luukku: Joulukalenteri

Esimakua joulukalenterista alla olevasta videosta:

23.11.2018, Karoliina Ahtiainen, Joutsenon alueen vastuuohjaaja

Lappeenrannan Liikkuvat koulut – tervetuloa seuraamaan meidän liikuttavaa arkea!

Miltä kuulostaisi ajatus siitä, että kaupungin jokaisessa peruskoulussa toimisi liikunnanohjaaja?


Lappeenrannassa tämä on täyttä totta. Vuonna 2016 koululiikunnanohjaajakokeilu lähti käyntiin muutamalla Lappeenrannan koululla, seuraavana lukuvuonna (2017 - 2018) ohjaajia oli jo lähemmäs kymmenen ja tänä lukuvuonna (2018 - 2019) meitä on viisitoista koululiikunnanohjaajaa, sekä koulufysioterapeutti toimimassa ympäri kaupunkia. Liikunnanohjaajien palkkaamisen on mahdollistanut valtion Liikkuva koulu –ohjelman avustus.


Lappeenranta on jaettu viiteen koulualueeseen: Kimpisen, Kesämäen, Lauritsalan, Joutsenon ja Sammonlahden alueet. Jokainen Lappeenrannan peruskoulu kuuluu johonkin näistä alueista ja jokaisella koululla liikunnanohjaajien toiminta on viikoittaista.


Millainen on koululiikunnanohjaajan työpäivä? liikkuvakoulu ohjaajat.JPG


Ensisijainen koululiikunnanohjaajan työn tavoite on lisätä aktiivisuutta ja liikettä oppilaiden koulupäivään. Keinoja tähän ovat esimerkiksi oppituntien taukojumpat, oppituntien toiminnallistaminen, välituntiliikunnat, liikuntaneuvonta, liikuntakerhot, oppimisympäristöjen muokkaaminen liikunnallisiksi, liikuntatapahtumat, -kampanjat ja -kilpailut. Usealla koululla myös opettajia ja koulun henkilökuntaa liikutetaan erilaisilla työhyvinvointijumpilla!


Miksi ja kenelle kirjoitamme blogia?


Meidän laaja, koko kaupungin kattava, tekeminen kiinnostaa monia muita kaupunkeja ja haluamme tämän blogin avulla esitellä toimintaamme kaikille. Tietysti toivomme, että blogia lukisivat lappeenrantalaiset, kuten liikkuvien koulujen vanhemmat. Blogin kautta esittelemme Liikkuva koulu -tiimiä ja toimintaa eri kouluilla. Toiveita blogitekstien aiheista otamme ilomielin vastaan!
Ohjaustiimin yhteystiedot löytyvät kaupungin: Liikkuva koulu –sivuilta.


Hyppää kyytiin ja lähde seuraamaan, miten pyörät pyörivät meidän liikkuvilla kouluilla!


Seuraava blogi julkaistaan viikolla 48 ja aiheena on toiminnallinen joulukalenteri.

- Karoliina