Etusivu Osallistu ja vaikutaSuur-Sammonlahden lähiökehityshanke
Valitse taso

lahiohanke_innoduel.jpg

Sammontalo - Meijän yhteinen

Ympäristöministeriön Lähiöohjelma 2020-2020

Sammonlahden suuralueen lähiökehittämishanke  kuuluu Ympäristöministeriön Lähiöohjelma 2020-2022 hankkeisiin. Ohjelmaa vetää ympäristöministeriö ja siihen osallistuvat oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, sisäministeriö. sosiaali- ja terveysministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö.

 

Hankkeen tavoitteet

Sammonlahden suuralueen lähiön kehittämishankkeen tavoitteena on kehittää aluetta vetovoimaisena, hyvinvoivana ja viihtyisänä asuin- ja työpaikkaalueena sekä palvelukeskuksena sekä monipuolisena viheralueena, jossa on houkuttelevia ja myös esteettömiä, helposti kaikkien saavutettavissa olevia viher-, virkistys- ja liikuntapaikkoja ja -alueita.

Hankkeessa tarkastellaan Suur-Sammonlahden aluetta kokonaisuutena ja tunnistetaan erilaisia kehitysmahdollisuuksia. Tärkeitä kehittämisen kohteita ovat esimerkiksi alueelle sopivien lisärakentamispaikkojen löytäminen, alueella vallitsevan monimuotoisen luonnon vahvistaminen ja toimivien kevyen liikenteen yhteyksien kehittäminen. Hyvällä yhteistyöllä parannetaan alueen viihtyvyyttä, laatua ja turvallisuutta ja mahdollistetaan esimerkiksi alueella sijaitsevien taloyhtiöiden peruskorjaushankkeiden tukeminen ja toteutuminen.

Osallisuus ja vuorovaikutus ovat tärkeä osa hanketta ja aluetta kehitetään yhteistyössä alueen asukkaiden, toimijoiden, yrittäjien, alueella toimivien oppilaitosten ja kaupungin eri toimialojen kanssa. Yhdessä tekeminen mahdollistaa eri ikäisille soveltuvan esteettömän ja saavutettavan elinympäristön toteutumisen. jossa kaikkien on hyvä, viihtyisä ja turvallinen olla. 

Hankkeen rinnalla alueelle rakentuu myös Sammontalo, joka palvelee valmistuttuaan Lappeenrannan kaupungin läntisen alueen varhaiskasvatusta, perusopetuksen yhtenäiskoulua, kirjastoa, nuorisotoimea, neuvolaa ja liikuntapalveluja muodostaen alueelle koko yhteisön sykkivän sydämen. Myös Sammontalon suunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan alueen asukkaat.

Kehittämishankekokonaisuuden teemat

Lähiökehittämishankkeen yksityiskohtaiset toimenpiteet tarkentuvat hankkeen käynnistyessä. Osallisuus ja yhteiskehittämisen eri menetelmät ovat keskeinen teema läpi hankkeen ja osa toimenpiteistä kehitetään vasta prosessin aikana osallisten näkökulmasta ja tarpeesta muotoutuen.

1. Lähiökoulut edistävät koulutuksen tasa-arvoa ja lasten ja nuorten hyvinvointia

Sammonlahden suuralueen palveluverkko on murroksessa. Alueen palvelut tullaan laajasti keskittämään Sammonlahden aluekeskukseen. Suunnitteilla oleva Sammontalon kylätalo tulee olemaan palvelukeskus, joka palvelee lapsia, nuoria ja koko alueen asukkaita laajalti. Sammontaloon rakennetaan tilat sekä varhaiskasvatukselle että ala- ja yläkoululle. Lappeenrannan muissa osissa laajojen yhtenäiskoulujen rakentaminen on jo käynnissä. Nyt käynnistymässä oleva hanke mahdollistaa myös Sammontalon kehittämisen tasapuolisesti muiden aluekeskusten kanssa. Uusi koulu ja päiväkoti tarjoaa uuden, yhteisöllisen oppimisympäristön kaikille alueen lapsille.

Sammontalon sijainti kaupunkirakenteessa on keskeinen ja se on hyvin saavutettavissa alueen eri osista. Keskeistä alueen kehittämisessä on turvallisten kulkuyhteyksien muodostaminen. Lisäksi pohditaan mahdollisuuksia nostaa koulureittien viheralueiden houkuttelevuutta ja turvallisuuden tunnetta. Tavoitteena on selvittää miten lapset ja nuoret kokevat lähiympäristönsä reitit ja pohtia reittien ja alueiden kehittämismahdollisuuksia.

Sammontalon lisäksi myös Kourulan alueelle ollaan rakentamassa päiväkotia. Alueen koululaiset tulevat tulevaisuudessa siirtymään Sammontaloon, mutta uuden päiväkodin ulkoalueiden ja lähiliikuntapaikkojen merkitys tulee korostumaan lasten oleskelun paikkoina. Tavoitteena on kehittää rakentuvia toimintoja ja piha-alueita yhteistyössä alueen asukkaiden ja lasten kanssa. Kourulan alueella, jossa osa alueen julkisista palveluista tulee poistumaan, on hyvin tärkeätä mahdollistaa asukkaiden vahva osallisuus tulevan hankkeen valmisteluun ja toteutukseen. Alueen palveluverkon ratkaisuja koskeva päätöksenteko venyi ja alueen asukkaat ovat olleet pitkään epätietoisuudessa, miten alue tulee jatkossa kehittymään. Lähiökehityshankkeen keskeisenä tavoitteena Kourulan osalta on vahvistaa alueen lasten ja nuorten hyvinvointia.

Erityisessä roolissa ovat alueen nuoret. Sammontalon suunnittelun yhteydessä tullaan lähiöhankkeeseen liittyen kehittämään ja toteuttamaan nuorten osallistamisen hankemalli, jolla mahdollistetaan nuorten itse suunnittelemien ja osittain myös toteuttamien nuorisotilojen rakentaminen. Osallistava ja yhteisöllinen toimintamalli koskee sekä sisä- että ulkotilojen yhteiskehittämisen toimintamallia että rakentamista. Nuorten vastuu ympäristöstään, sitoutuminen asuinalueeseensa sekä omanarvon tuntonsa kasvavat osallisuuden ja tekemisen kautta.

Nykyiset - osittain väliaikaiset ja olosuhteiltaan puutteelliset - lähiökoulut kootaan yhteen vuonna 2024 valmistuvaan palvelukeskus Sammontaloon. Uudessa rakennuksessa Sammonlahden koulu tarjoaa esteetöntä, tasa-arvoista ja inklusiivista perusopetusta sekä mahdollisimman monipuolisia opiskeluja harrastusmahdollisuuksia oppilasalueensa kaikille perusopetusikäisille lapsille. Uuden palvelukeskuksen ja Kourulan lähiöön vuonna 2020 valmistuvan päiväkotikoulun avulla pyritään lisäämään alueen pito- ja vetovoimaa sekä lähikouluun hakeutumisastetta nykyisestä. Tällä hetkellä alueen yläkouluoppilaista omaa lähikoulua käy alle 80% ikäluokasta. Uuden palvelukeskuksen myötä lähikouluun hakeutumisasteen toivotaan nousevan yli 90%:n alueen oppilaista.

2. Perhe- ja nuorisotyö sekä harrastustoiminta vahvistavat lasten ja nuorten osallisuutta

Lähiökehityshankkeen keskeisenä teemana tulee olemaan monimuotoisen nuorisotyön mahdollisuudet alueen voimavarana erityisesti uuden Sammontalon suunnittelun ja toteutuksen osana. Osallistava koulunuorisotyö antaa mahdollisuuksia rakentaa luottamukseen perustuvaa oman asuinalueen kehittämistä.

suursammonlahti_kuvituskuva_kuntoilu.JPG

Alueen lähiliikuntapaikkojen, koulujen ja päiväkotien piha-alueiden sekä leikkipuistojen kehittäminen lisää lasten ja nuorten sekä perheiden yhteisiä oleskelu- ja harrastusmahdollisuuksia. Myös uudet rakennettavat päiväkodit ja koulut on tavoitteena suunnitella ja toteuttaa muuntojoustavina, yhteisöllisinä tiloina, erityisesti Sammontalosta halutaan tehdä koko alueen yhteinen kylätalo, joka tukee eri asukasryhmien yhteisöllisyyttä ja tarjoaa paikkoja harrastaa mm. nuorisotilat, kirjasto-, taidetilat ja liikuntatilat. Kourulan uuden päiväkodin piha-alueet ja alueelle rakennettava uusi leikkipuisto vahvistavat lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksia ja osallisuutta. Jatkossa alueen nuorisotilat sijoittuvat koulun yhteyteen, millä vahvistetaan koulunuorisotyön kiinteää roolia oppilaiden hyvinvoinnin, aktiivisuuden ja opiskelun sujuvuuden tukemisessa. Lisäksi tavoitteena on se, että Sammontalossa nuorisotila ja yläkouluikäisten oppilaiden joustavan perusopetuksen opetuksen oppimisympäristö sijoittuvat taide- ja taitoaineiden oppimistilojen läheisyyteen toiminnallisten ja tilankäytöllisten etujen saavuttamiseksi.

Sammonlahden koulussa keskeisessä roolissa on oppilaiden osallisuus ja lapsen oikeuksien kunnioittaminen. Oppilaat osallistuvat monipuolisesti tilojen, piha-alueiden, harrastusmahdollisuuksien sekä liikennejärjestelyjen suunnitteluun ikä- ja kehitystasonsa mukaisesti. Sammontalon toimintakulttuurin ja tilaratkaisujen osalta suunnitteluvaiheessa tärkeitä huomioitavia näkökulmia ovat toimintamallien ja tilaratkaisujen vaikutukset lasten: terveyteen, turvallisuuteen, kasvuun ja kehitykseen, ihmissuhteisiin, asumiseen, liikkumiseen, arjen sujuvuuteen, lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan, osallistumismahdollisuuksiin, yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen.

3. Yhteistyö luo yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta

Sammonlahden, Skinnarilan ja Kourulan lähiöiden yhteisöllisyys ja turvallisuus kaipaavat kehittämistä, sillä alueella on ollut häiritsevää käyttäytymistä ja ilkivaltaa, jota on pyritty ehkäisemään ja vähentämään. Alueen lapsille ja nuorille on kyettävä tarjoamaan omassa asuinympäristössä hyviä vaihtoehtoja, jotta syrjäytymistä ja yksinäisyyttä voidaan ehkäistä.

Yhteistyö ja osallisuus ovat hankkeen läpileikkaavia teemoja. Sammonlahden suuralueen kehittämiseen liittyvä laaja osallisuus ja yhteistyö kaikissa hankkeen eri vaiheissa vahvista alueen identiteettiä, lisää alueen asukkaiden yhteisöllisyyttä ja vaikutusmahdollisuuksien toteutumista. Vahva osallisuus lisää oman alueen arvostusta ja lisää halua ylläpitää ja vaalia omaa ympäristöään. Lähiökehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on asukkaiden ja toimijoiden aktiivinen osallisuus ja yhteiskehittelyn työmenetelmien hyödyntäminen. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on alueellisen kehittämissuunnitelman laatimisen lisäksi toteuttaa suunnitelman kautta esille nousevia toteutuskohteita. Osallisuus lisää oman ympäristön arvostamista kaikissa ikäluokissa mikä osaltaan lisää alueen turvallisuutta.

Lähiöohjelman mahdollistamana laajaan osallisuuteen sekä asukas- ja käyttäjälähtöisyyteen perustuva julkisten tilojen (mm. lähiliikuntapaikat, puistot, torit) ja rakennusten (mm. Sammontalo) suunnittelu ja käyttö vahvistavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta.

4. Hiilineutraalius tukee lähiökehittämisen kestävyyttä

Hiilineutraalisuus on Sammonlahden suuralueen kehittämishankkeen kehittämistoimenpiteiden läpileikkaava teema. Johtoajatuksena on kaupunkirakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen sekä olemassa olevan rakennuskannan ja infran hyödyntäminen. Osa toimivaa kaupunkirakennetta ovat
myös lähipalvelut, jotka vähentävät liikkumisen tarvetta ja tukevat hiilineutraalia kaupunkirakennetta. Esimerkiksi uuden Sammontalon vieressä sijaitseva Sammontorin rakennus tulee tyhjenemään kirjaston ja nuorisotilojen siirtyessä uuteen kylätaloon. Lähiökehittämishankkeessa tutkitaan Sammontorin uusia käyttömahdollisuuksia esim. voisiko oleva rakennus toimia kylätaloon tukeutuvana tai itsenäisenä etätyöhubina.

Sammonlahden koululle kestävään elämäntapaan liittyvät asiat ovat tärkeitä. Koulu on toiminut Suomen peruskouluista pisimpään sertifioituna kestävän kehityksen kouluna. Sammonlahden koulussa painotetaan kestävien arjen tekojen merkitystä luokkakohtaisten Greenreality-lupausten toteuttamisen avulla sekä aktiivista vaikuttamista kestävään elämäntapaan omassa lähiympäristössä mm. Ilmastotakomo-toiminnan avulla.

5. Viihtyisä, toimiva ja vihreä elin- ja asuinympäristö vahvistaa elinvoimaa

Sammonlahden lähiökehittämishankkeen yhteydessä laaditaan osa-aluekohtaiset alueiden kaupunkirakenteen kehittämissuunnitelmat. Hankkeen yhteydessä tutkitaan alueiden lisärakentamismahdollisuudet ja laaditaan suunnitelma alueiden kaavojen päivittämisestä ja toteuttamisesta. Lisärakennusmahdollisuuksilla voidaan tukea yksittäisten taloyhtiöiden peruskorjausten toteutusmahdollisuuksia ja siten parantaa alueen viihtyisyyttä, toimivuutta ja kaupunkikuvaa.

Alueiden kehittämissuunnitelmaan sisältyy osa-aluekohtaiset viheralueverkoston kehittämissuunnitelmat, joissa yhtenä keskeisenä suunniteltavana teemana on esteettömät ja yhtenäiset kevyen liikenteen reitit ja toiminnalliset paikat, jotka sijoittuvat reittien varrella, kaupunkirakenteeseen tukeutuen. Toimintapaikat voivat olla esimerkiksi oleskelualueita, kaupunkiviljelyalueita, nuotiopaikkoja, lähiliikuntapaikkoja. Toteutettavat kohteet valikoituvat osallistavan suunnitteluprosessin yhteydessä asukkaiden tarpeiden näkökulmasta.

suursammonlahti_kuvituskuva_rantaraitti.JPG


Alueellisten kehittämissuunnitelmien yhteydessä tutkitaan myös viheralueverkoston kehittämismahdollisuudet ja suunnitellaan toteutukseen liittyvät rakentamishankkeet. Viheralueverkoston osalta toteutusta koskevat hankkeet voivat olla mm. lähipuistojen rakentamista, hulevesiaiheiden hyödyntäminen osana viheralueita sekä erilaisten toimintapaikkojen toteuttaminen (oleskelu, grillaus, skeittaus, frisbeegolf). Toteutettavat hankkeet suunnitellaan tarkemmin hankkeen aikana tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Kohteiden toteutuksessa tullaan myös hyödyntämään yhteistyötä alueen asukkaiden kanssa. Kaupungin viheralueverkostoa koskevat toteutushankkeet voivat sijoittua myös katualueille katuvihreän kehittämisideoiden kautta.

Lasten ja nuorten osallistamisen osalta hankkeeseen tullaan kytkemään koulun toimintaan liittyviä kokeiluhankkeita, joissa kehitetään osahankkeita nuorten osallisuuden kautta. Tavoitteena on monimuotoisin toimenpitein mahdollistaa kaupunkikuvan parantaminen, alueiden viihtyisyyden lisääminen ja asukkaiden sitouttaminen osaksi ympäristöään.

Lähiöiden kaupunkirakenteen ja kaupunkikuvan kehittämisen suunnittelussa huomioidaan kaupunkirakenteen tiivistäminen ja eheyttäminen. Osaalueilla tutkitaan lähiöiden lisärakentamismahdollisuudet, peruskorjausten rahoitusmahdollisuudet, kaupunkiympäristön kohentaminen, monimuotoinen viherympäristö ja lähiliikuntapaikat. Kaupunkitaide – yhdessä tehden ja osallisuuden kautta toteuttaen. Lähiökehityshankkeen keskeisenä tavoitteena on, että asukkaat, jotka ovat mukana alueen suunnittelussa ja toteutuksessa, sitoutuvat myös alueeseen ja arvostavat sitä ja ylläpitävät sitä myös omassa toiminnassaan.

Kaupunkirakenteen kehittämismahdollisuuksien suunnittelussa huomioidaan alueen lisärakentamismahdollisuuksien ohella viheralueiden viihtyisyys, alueiden riittävyys ja verkostojen yhtenäisyys. Tavoitteena on parantaa alueiden viihtyisyyttä ja laatutasoa. Kehittämissuunnitelmat tullaan laatimaan tiiviissä yhteistyössä osallisten (sekä asukkaiden ja taloyhtiöiden) kanssa keskustellen ja yhdessä ideoiden yhteiskehittelyn työmenetelmiä kehittäen ja soveltaen. Kehittämissuunnitelman tavoitteen on jakaa alueen kiinteistönomistajille myös tietoa taloyhtiöiden haettavissa olevista avustuksista mm. perusparannukseen. Suunnitelman yhteydessä tutkitaan myös alueella toimivien vuokra-asuntotoimijoiden rakennushankkeisiin liittyvät kehittämismahdollisuudet (peruskorjaushankkeet, uudisrakentaminen) ja luodaan kehittämiselle tavoitteet mm. kaupunkikuvan ja alueen viihtyisyyden kehittämisen osalta.

Suunnittelutyö käynnistetään yhteistyössä osallisten kanssa järjestettävässä nykytilannetyöpajoissa, jossa kartoitetaan yhdessä karttojen äärellä alueen ongelmakohtia, mahdollisuuksia sekä eri toimijoiden näkökulmasta kehittämisen mahdollisuuksia. Suunnittelutyö taustaksi selvitetään alueen kehittymisen historiaa ja nykytilannetta. Hankkeen yhteydessä kehitetään uudenlaisia lähiökehityshankkeen osallisuuden ja aktiivisen toteuttamisen malleja. Tavoitteena on suunnittelusta edetä toimenpiteiden konkreettiseen toteutukseen ja sitouttaa myös asukkaat ja erityiset nuoret ja maahanmuuttaja taustaiset asukkaat mukaan toimintaan.

Elinvoimainen lähiö – myös työpaikkana -etätyön yhteisöllisyys osana muuttuvaa kaupunkia (esim. Sammontori). Lähiöiden rakenteen monipuolistaminen vahvistaa alueita ja lisää niiden muuntojoustavuutta.

6. Ikäystävällisyys ja esteettömyys tukevat asuinalueen toimivuutta

Ikäystävällisuus ja esteettömyys ovat osa-alueille laadittavien kaupunkirakenteen kehittämissuunnitelmien kantava teema osallisuuden ja yhteiskehittelyn ohella. Hyvä, esteetön ympäristö soveltuu kaikille ikäryhmille. Ikäystävällisuus huomioidaan sekä lähiökehityshankkeen osallisuutta ja vuorovaikutusta suunniteltaessa että toteutettaessa kuin myös hankkeen toteutuskohteita valittaessa. Lähiökehittämishankkeen tavoitteena on sosiaalisesti kestävä ympäristö, joka luo viihtyisän elinympäristön kaiken ikäisille ja eri toimintakykyisille asukkaille. Ikäystävällisyys ja esteettömyys tullaan erityisesti huomioimaan rakennushankkeiden kuten Sammontalon suunnittelussa. Sammontalo on kaikille alueen asukkaille suunniteltava ja rakennettava kylätalo, jonka tulee olla eri käyttäjäryhmille soveltuva. Rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa kiinnitetään erityistä huomiota Sammontalon rooliin sukupolvien yhdistäjänä.

7. Taide- ja kulttuuripalvelut elävöittävät lähiötä

Lähiökehittämishankkeessa laadittavassa kaupunkirakenteen kehittämissuunnitelmassa hyödynnetään kaupunkitaidetta osana kaupunkikuvan kehittämistä. Alueen palveluverkon muuttuessa osa alueen rakennuksista on jäänyt ja tulee jäämään tyhjilleen. Taiteen avulla ja erityisesti osallistavan taiteen avulla alueiden mahdollisesti rapistuvaa kaupunkikuvaa pystytään parantamaan ja lisäämään asukkaiden osallisuutta alueen toteutuksessa taiteen keinoin. Toimenpide sisältää sekä ammattilaisten toteuttamia taidehankkeita että osallisuuteen (asukkaat, lapset ja nuoret) perustuvia taidekohteita. Sopivat kohteet tullaan kartoittamaan asukkaille avoimilla nettikyselyillä sekä suunnitelman laadinnan yhteydessä pidettävissä työpajoissa.

Kulttuuripalvelut ovat kiinteä osa tulevaa Sammontaloa. Lähiöhankkeen yhteydessä tutkitaan uusia toimintamalleja, miten kirjastotoiminnot, Sammontalon media- ja taidetilat pystytään suunnittelemaan ja toteuttamaan siten, että ne tukevat laajasti alueen osallisuutta ja yhdessä tekemisen toimintamalleja sekä limittyvät koulun ja varhaiskasvatuksen toimintaa. Monimuotoisesta Sammontalosta tullaan kehittämään taide- ja kulttuuripalvelujen näkökulmasta kiinteä osa elävää ja kehittyvää lähiötä. Myös nuorten osallisuuden näkökulma korostuu tässä hanketeemassa sekä koulun että nuorisotoimen näkökulmasta.

Sammonlahden suuralueella toimii LAB ammattikorkeakoulu, jossa koulutetaan ammattitaiteilijoita. Lähiökehittämishankkeessa kehitetään alueellinen toimintamalli, joka mahdollistaa taiteilijoiden työllistymisen ja osallistumisen alueen kaupunkiympäristön kehittämiseen sekä itsenäisinä taiteilijoina, mutta myös osallistaen alueen lapsia, nuoria ja asukkaita.