Sammontalon arkkitehtuurikilpailu Lappeenrannan kaupunki järjestää yleisen kaksivaiheisen suunnittelukilpailun ns. Sammontalosta, joka palvelee Lappeenrannan kaupungin läntisen alueen varhaiskasvatusta, perusopetuksen yhtenäiskoulua, kirjastoa, nuorisotoimea, neuvolaa ja liikuntapalveluja. Hanke korvaa kilpailualueella olevan päiväkodin, liikuntahallin ja koulurakennuksen. Sammontalo palvelee kokonaisuuden rakennuttua yli tuhatta lasta ja nuorta.
Sammontalon rakennuttajana toimii Lappeenrannan kaupunki. |
Aikataulut
Kilpailun ensimmäinen vaihe on 31.8. – 30.11.2018 ja toinen vaihe 6.2. – 4.4.2019
Lista kilpailuun jätettyjen ehdotusten nimimerkeistä̈ julkaistaan kilpailun verkkosivuilla ehdotusten saavuttua.
Toiseen vaiheeseen hyväksyttyjen ehdotusten nimimerkit julkaistaan kilpailun verkkosivuilla ensimmäisen vaiheen ratkettua ja ehdotusten tekijöille ilmoitetaan jatkoon pääsystä.
Kilpailu pyritään ratkaisemaan toukokuun 2019 aikana.
Palkintolautakunta pidättää itsellään oikeuden tehdä ensimmäisen vaiheen arvioinnin perusteella tarpeellisia muutoksia kilpailun aikatauluun ja toisessa vaiheessa vaadittaviin asiakirjoihin.
Kilpailua koskevat kysymykset
Kilpailijoilla on mahdollisuus pyytää ohjelmaa koskevia selvityksiä ja lisätietoja. Kysymykset osoitetaan palkinto-lautakunnalle ja lähetetään sähköpostilla kilpailun sihteerille aiheotsikolla ”Sammontalo” osoitteeseen:
antti.pirhonen@planest.fi
Kysymykset ja vastaukset julkaistaan kilpailun verkkosivuilla.
Kilpailun 1. vaihe
kysymykset lähetettävä viimeistään 11.10.2018
vastaukset kysymyksiin julkaistaan kilpailun verkkosivulla 17.10.2018
Kilpailun 2. vaihe
kysymykset lähetettävä viimeistään 28.2.2019
vastaukset kysymyksiin julkaistaan kilpailun verkkosivulla 5.3.2019
Kilpailua koskevat kysymykset
1. Kilpailuohjelmassa puhutaan useaan otteeseen pallokentästä. Tarkoitetaanko tällä ilmakuvissa ”kenttä” nimellä esitettyä kenttää vai onko kyseessä tekonurminen valaistu kenttä? Miten näiden eri kenttien roolit eroavat toisistaan tulevan koulun käytössä?
Vastaus: Pallokenttä on ilmakuvissa merkitty, lähempänä koulurakennusta sijaitseva kenttä. Olemassa oleva ja jäävä tekonurmikenttä on alueen kaakkoisreunassa oleva kenttä. Katso kohta 3.2.7: Lähimpänä koulua oleva ns. pallokenttä voidaan kääntää, jotta koululle saadaan riittävä piha-alue. Pallokenttä peruskorjataan hankkeen myötä tekonurmikentäksi. Tämän kentän pinta-ala voidaan laskea koulutontin mitoitukseen.
Molemmat kentät saattavat olla päivisin koulun käytössä.
2. Neuvolan tiloista on mainittu, että niiden tulee olla rakennettavissa myöhemmin erikseen omana rakennusvaiheenaan. Tilojen ja toiminnan kuvauksen mukaan sen pitäisi kuitenkin liittyä muihin terveydenhoidon ja lapsiperheitä palvelevien tilojen yhteyteen. Kumpi on tärkeämpää - vaiheistus vai yhteys muihin tiloihin?
Vastaus: Rakentaminen tulee olla vaiheistettavissa ja yhteys oppilashuoltoon tulee olla.
3. VSS-tiloista ohjeistetaan lisäämään +150 hengelle S1 suoja. Onko siis niin, että tätä ei ole laskettu viitetilaohjelmassa ilmoitettuun 8 x 135 m2 väestönsuojiin? Mikä on kokonaisuudessaan yhteenlaskettu henkilömäärä, joille väestönsuojat mitoitetaan?
Vastaus: Mainittu +150 henkilöväestönsuoja ei ole mukana laaditussa viitetilaohjelmassa.
Yhteensä 1440 + 150= 1 590 henkilöä.
4. Kuuluvatko terveydenhoidon hallinto- ja henkilöstötilat tilallisena kokonaisuutena muiden hallinnon tilojen yhteyteen, vai terveydenhoidon tilojen yhteyteen? Tilaohjelmassa mainittu toimisto- ja virkistystiloista "yhteiset Sammontalon henkilöstölle".
Vastaus: Terveydenhoidon hallinto-ja henkilöstötilat tulevat terveydenhoidon tilojen yhteyteen, mutta ratkaisusta riippuen voivat olla yhteiset Sammontalon kanssa (jos yhteys on välitön).
5. Halutaanko liikuntahalli jaettavaksi kolmeen vai neljään osaan? Kilpailuohjelmassa kirjattu neljään osaan ja tilaohjelma exelissä kolmeen osaan.
Vastaus: Kilpailuohjelma on määräävä viitetilaohjelmaan nähden eli neljään osaan.
6. VSS-tilojen mitoitus 1 080 m2 on mitoitettu henkilöluvun mukaan. Tilaohjelmasta ei löydy ikkunattomia ja helposti väestönsuojaksi taipuvia tiloja, jotta väestön suojan hyötykäyttö 960 m2 olisi mahdollinen. Onko mahdollista mitoittaa väestönsuoja prosenttiluvun (2%) mukaan, jolloin hyötykäyttö on ylipäätänsä mahdollinen eikä ajauduta tekemään ikkunattomia opetustiloja?
Vastaus: Väestönsuoja mitoitetaan Lappeenrannassa henkilöluvun mukaan.
Huojennusta voidaan hakea, mutta se ei voi olla suunnittelun lähtökohta.
Väestönsuojatilat halutaan hyötykäyttöön mahdollisimman laajasti.
7. Täytyykö yksilötyöskentelyalueiden olla suljettavissa erilleen kulkutiloista?
Vastaus: Tätä ei ole määritelty tarkasti. Yksilötyöskentelyalueella tulee kuitenkin olla työrauha.
8. Voiko teknisten tilojen käyttötarkoituksia avata, niiden sijoittelun täsmentämiseksi.
Vastaus: Epäselväksi jää tarkoittaako kysyjä viitetilaohjelman koulun teknisen työn vai talotekniikan otsikon alle merkattuja tekniikkatiloja?
- talotekniikan tekniikkatilat ovat lvis-tekniikan tiloja ja niiden määrät sekä tarvittavat koot määräytyvät suunnitteluratkaisun mukaan
- koulun teknisen työn tilat ovat koulun käsityön opetustiloja 3-9 luokkien käyttöön ja niissä voi myös olla iltakäyttöä (kansalaisopisto tms.)
9. Mihin tarkoitukseen ravintolasalin näyttämöä käytetään? Onko se kiinteä ja korotettu?
Vastaus: Koulu on toivonut näyttämöä ja jos sellainen toteutetaan, tulee sen olla yhteiskäyttöistä tilaa jonkun muun toiminnan kanssa. Siksi kilpailuohjelmassa on todettu, että osa ravintolatilasta voi toimia korotettuna näyttämönä. Näin ollen se olisi kiinteä ja korotettu monikäyttötila - osa ruokalaa päivisin ja muunnettavissa näyttämökäyttöön, kun tarve vaatii.
10. ”Toinen kentistä voidaan laskea mukaan koulutontin mitoitukseen." Tarkoittaako se, että rakennuksia voidaan sijoittaa katkoviivoin merkitylle alueelle?
Vastaus: Mikäli kysyjä tarkoittaa kilpailuohjelman kohdassa 3.2.7 olevaa kuvaa, katkoviivat osoittavat kentän uutta sijoituspaikkaa. Kenttää voidaan kääntää ja hieman siirtää, jotta tilaa vapautuu koulurakennukselle. Merkitty kyseiseen kuvaan merkinnällä Y ja rasteroitu eli noin ½ vanhasta kentästä on käytettävissä koulun ja sen pihan sijoittamiseen.
Koulutontin koon laskemisperiaatteet löytyvät RT-kortista. Tarvittavaa tonttikokoa laskettaessa voidaan siirretty/käännetty kenttä laskea mukaan koulutonttiin (palvelee tekonurmikenttänä).
Palkinnot
Palkintoina jaetaan 110 000 euroa seuraavasti:
I palkinto 40 000 euroa
II palkinto 30 000 euroa
III palkinto 20 000 euroa
sekä kaksi lunastusta, kumpikin 10 000 euroa
Lisäksi toiseen vaiheeseen valituille maksetaan kullekin 30 000 euroa. Palkkion edellytys on kilpailuohjelman mukaisen ehdotuksen jättäminen arvioitavaksi. Toiseen vaiheeseen kutsutaan 2-4 kilpailijaa.
Palkintolautakunta voi lunastaa myös ehdotuksia, jotka eivät ole tulleet valituksi toiseen vaiheeseen. Palkintolautakunta voi yksimielisellä päätöksellä jakaa palkintosumman toisinkin Suomen Arkkitehtiliiton kilpailusääntöjen mukaisesti, lukuun ottamatta ensimmäisen palkinnon sekä lunastusten palkintosummien arvoa. Palkintolautakunta voi halutessaan jakaa myös kunniamainintoja.
Suomen Arkkitehtiliitto (SAFA) perii kilpailusääntöjensä mukaan 7 % palkinnoista ja lunastuksista. SAFA hakee palkintosummille verovapautta.
Palkintolautakunta
Palkintolautakuntaan kuuluvat kilpailun järjestäjän nimeämänä
Pasi Leimi, toimialajohtaja, diplomi-insinööri, palkintolautakunnan puheenjohtaja
Kimmo Hautamaa, kaavoitusarkkitehti, arkkitehti
Virpi Junttila, kaupunkikehityslautakunnan jäsen, tekniikan tohtori
Larisa Arminen, Lappeenrannan kuntakiinteistöt Oy:n hallituksen jäsen, kauppatieteiden maisteri
Heini Löytty, hankekehitysarkkitehti, rakennusarkkitehti
Pekka Oksman, suunnittelupäällikkö, rakennusarkkitehti
Maarit Pimiä, kaupunginarkkitehti, arkkitehti
Vesa Raasumaa, rehtori, kasvatustieteiden tohtori
Katri Tolvanen, toimitilajohtaja, diplomi-insinööri
Matti Veijovuori, asemakaava-arkkitehti, arkkitehti
Suomen Arkkitehtiliiton nimeäminä
Erkko Aarti, arkkitehti SAFA
Johanna Ojanlatva, arkkitehti SAFA
Kilpailun sihteerinä toimii Antti Pirhonen, arkkitehti SAFA, Planest Oy
Palkintolautakunta tulee kuulemaan asiantuntijoina seuraavia sekä tarvittaessa myös muita asiantuntijoita:
Olli Hirvonen, kaupungininsinööri
Tanja Kaarna, projektipäällikkö
Timo Kalevirta, suunnittelupäällikkö
Jani Kanerva, riskienhallintapäällikkö
Anu Koponen, palveluesimies
Seppo Kylliäinen, talotekniikka-asiantuntija (LVI)
Kirsi Leinonen, palvelupäällikkö
Jukka Mielikäinen, projektijohtaja, rehtori
Ilkka Oksman, liikuntapaikkarakentamisen asiantuntija
Antti Pokkinen, talotekniikka-asiantuntija (sähkö)
Heli Puhakainen, päiväkodin johtaja
Päivi-Linnea Pötry, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja
Ville Reinikainen, projektipäällikkö
Sirpa Räikkönen, nuorisotoimen johtaja
Mirja Sokura, suunnittelija
Elina Särmälä, ruokapalvelujohtaja
Hannu Tolonen, kaupunginpuutarhuri
Heikki Tommola, rakennuttajainsinööri
Anu Liljeström, opetustoimen johtaja
Päivi Virkki, varhaiskasvatusjohtaja
Asiantuntijat ja sihteeri eivät osallistu päätöksentekoon eikä heillä ole oikeutta osallistua kilpailuun.
|
Kilpailuun saapuneet ehdotukset
Ahtola
Astragalus
Auringonkukka
Blockchain
Bricks
Emi
Hund
Ilmarinen
Kantele
Kasi
Katras
Kide
Kirjokansi
Kortteli
Koukku
Koulukylä
Kravat
Kromosomi
Laatikkoleikki
Lehti
Lentävä lautanen
Louhi
Metsäkantele
Monitoimitalo Kasikko
Mono
Naapurit
Nosto
Oppia
Oppimisen viinitarha
ORB
Orbit
Peikonlehti
Penny Lane
Sammon Hattu
Sammon kannel
Sammonkallio
Sammonkannel
Sammonkylä
Sammonkylä
Sammontalo Kairos
Sammontalot
Sammot
Samooja
Sarka
Sauma
Siipi
Sine fine
Sukittaja
Taos
Taso
Teppana
Three Amigos
Vakka
Valkoinen piha
Village
Viuhka
Väkkärä
Aineisto
Kilpailuohjelma
Sammontalo kilpailuohjelma.pdf
Aineisto
Voit ladata kilpailuohjelman liitteet tästä.
Linkistä avautuu ikkuna M-Files -palveluun, josta tiedosto on mahdollista ladata. Tiedoston koko on noin 900mt. Osallistumisoikeus
Kilpailu on avoin kaikille Euroopan Unionin ja sen hankintalainsäädännön piiriin kuuluvien maiden kansalaisille voimassa olevien lakien ja sopimusten mukaisesti. Kilpailijoiden toivotaan muodostavan monialaisia asiantuntijaryhmiä uudenlaisten toiminnallisten ja kustannustehokkaiden kokonaisratkaisujen aikaansaamiseksi. Osallistujalta tai osallistujaryhmän joltain jäseneltä edellytetään oikeutta harjoittaa arkkitehdin ammattia omassa maassaan.
Kilpailun järjestäjä suosittelee, että kilpailijaryhmällä on käytettävissään opetusalan asiantuntemusta ehdotuksensa tilaohjelman laadinnassa.
Kilpailukieli
Kilpailuehdotukset on tehtävä suomen kielellä. Kilpailualueen sijainti ja laajuus Sammonlahden keskusta toimii Lappeenrannan läntisten alueiden aluekeskuksena. Keskeiset rakennukset ovat valmistuneet suhteellisen lyhyen ajan sisällä ja alue on arkkitehtuuriltaan yhtenäinen. Rakennukset edustavat 1980-luvun postmodernismista vaikutteita saanutta tyyliä, johon kuului punatiilen käyttö ja viittaukset historiallisiin aiheisiin. Pyöreä liikekeskus erottuu selvästi muista rakennuksista ja muodostaa alueen kaupunkikuvallisen keskipisteen. Nykyään keskusta, Sammontori, on hiljentynyt ja suurempi kauppakeskittymä on rakentunut noin 0,5 km päähän pohjoiseen. Alueen yleisilmettä tulee kohentaa ja rakennuskantaa sekä liikenneverkkoa uudistaa. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavalla suojeltuja kohteita.
Tarkastelualue rajautuu Skinnarilankadun, Sammonlahdenkadun, Merenlahdentien ja puiston väliselle alueelle. Varsinaisena kilpailualueena on nykyisen Sammonlahden koulun, päiväkodin, liikuntahallin ja urheilukentän
muodostama alue.
Kilpailun tavoitteet
Kilpailun tavoitteena on suunnitella Sammontalo, johon sijoittuvat yhtenäisen perusopetuksen koulun 1-9, varhaiskasvatuksen, esikoulun, kirjastopalveluiden, nuorisotoimen ja liikuntapalveluiden tilat. Siihen tulee osoittaa myös tilat neuvolalle, joka on toteutettavissa sen yhteyteen erillisenä myöhempänä rakennusvaiheena.
Sammontalon tulee olla toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti korkeatasoisesti ratkaistu sekä samalla taloudellisesti toteuttamiskelpoinen. Toiminnallisesti muuntojoustava ratkaisu palvelee eri toimijoita sekä mahdollistaa myös kuntalaisille monipuoliset iltakäytön mahdollisuudet. Samoin koululaisten iltapäivä- ja erilaisten muiden kerhojen toiminta on mahdollista joustavia tiloja hyödyntäen. Tarkoituksena on, että rakennus kokoaa länsialueen asukkaita yhteen ja sen monikäyttöisyys palvelee useita eri toimijoita.
Sammontalo siihen liittyvine lähiliikuntapaikkoineen tulee toimimaan koko Sammonlahden alueen keskeisenä liikuntapaikkana, johon liikunnan harrastajien on helppo tulla. Siellä voidaan myös järjestää erilaisia yleisötilaisuuksia sekä liikuntatapahtumia. Kirjasto on kaupungin vilkkain lähikirjasto, joka palvelee kaikkia läntisen alueen asukkaita. Nuorisotoimen tilat muodostavat nuorten oman halun ja mielenkiinnon mukaiset tilat.
Lappeenrannan väestön ennustetaan kasvavan vuosille 2014–2030 laaditun väestösuunnitteen mukaan noin 300 asukkaalla vuodessa, joskin väestönkasvu on viime vuosina ollut ennustettua hitaampaa. Sammonlahden suuralueen väestön ennustetaan kasvavan vuoden 2015 noin 15 000 asukkaasta vuoteen 2030 mennessä̈ noin 17 400 asukkaaseen.
Lappeenrannan kiinteistöstrategian tavoitteena on tilankäytön vähentäminen siten, että kaupungin palvelutuotannossa olevien tilojen neliömäärä on 90 % nykyisestä vuoteen 2021 mennessä ja 85 % nykyisestä vuoteen 2023 mennessä.
Tavoite on haastava ja siksi Sammontalon monikäyttöisyyden halutaan olevan tavanomaista laajempaa sekä toimialarajat ylittävää. Tämä asettaa erityisvaatimuksia ja haasteita erityisesti tilojen välisille yhteyksille.
Keskeisenä tavoitteena on luoda uusia oppimisen ja opettamisen malleja tukeva, toiminnallisesti sekä taloudellisesti tehokas, terveellinen sekä turvallinen toimintaympäristö, joka palvelee useita toimijoita sallien tilojen yhteiskäytön nostaen niiden käyttöasteen korkeaksi.
Länsialueen koulu‐ ja päiväkotiverkkoa sekä Sammonlahden aluekeskuksen julkisia rakennuksia on tarpeen uudistaa. Työ aloitettiin palveluverkkoselvityksellä, jonka tuloksena syntyi raportti ”Sammonlahden monitoimitalon tilojen strateginen suunnittelu ja tilojen käytön optimointi” ja hankesuunnitelma, jonka mitoitus perustuu Lappeenrannan väestöennusteeseen vuoteen 2030. Tämä kilpailuohjelma perustuu mainittuihin dokumentteihin.
Palveluverkkoselvityksessä asetettuna yleisenä tavoitteena oli, että toiminnat voidaan järjestää taloudellisesti ja laadukkaasti, ja että tilat tulevat olemaan tarkoituksenmukaisia, terveellisiä ja turvallisia. Lisäksi hankkeella tulee voida parantaa Sammonlahden alueen identiteettiä.
Lappeenranta on sitoutunut kestävän kehityksen edistämiseen parantamalla toimintansa ympäristövaikutuksia. Talouden tavoitteiden saavuttaminen tilankäytön ja energiankäytön osalta tukee myös ympäristötavoitteita.
Jos tiedostojen lataamisessa tai sivuston toimivuudessa ilmenee ongelmia, voit olla yhteydessä vuorovaikutussuunnittelija Mikko Holmiin, mikko.holm@lappeenranta.fi |
|
|
|