Etusivu KaupunkimmeKaupungintaloYksi Suomen onnistuneimpia julkisia rakennuksia
Valitse taso

Yksi Suomen onnistuneimpia julkisia rakennuksia

Lappeenrannan valkoinen talo ja Saimaan Finnjet

Seppo Ahon haastattelu 2018

Kaupungintalon rakentamispäätös oli kuin lähtölaukaus Lappeenrannan kehittämiselle ja selkeä viesti, että nyt kaupunki on tosimielessä liikkeellä.

Vuonna 2005 eläkkeelle siirtynyt Lappeenrannan kaupunginarkkitehti Seppo Aho hymyilee tyytyväisenä astellessaan aurinkoisen Kansalaistorin eli Lappeenrannan kaupungintalon edustatorin poikki kesällä 2018.

Parhaillaan urakoidaan torin puistonpuoleisen laidan eli Kirkkokadun aukkoa umpeen.
 Seppo Aho _ kuva Mervi Palonen_298x448.jpg
 Seppo Ahon mielestä Lappeenrannan kaupungintalo kuuluu Suomen onnistuneimpien julkisten rakennusten joukkoon. Oli tarkoituksellinen valinta, että valo tulvii kaupungintalon rakennusrungon sisälle eli läpäisee avaran rakennuksen.

̶   Todella hyvä ratkaisu. Näin aukio yhdistetään puistoalueeseen ja Äiti-Karjala-muistomerkkiin, jonka muurin viisto muoto ja musta väri luovat erinomaisen kontrastin vastapäiseen, suoralinjaiseen, valkeaan kaupungintaloon, Aho juttelee.

Kansalaistorin poikki kiirehtii pari kaupunkilaista IsoKristiinan suuntaan, ja hotelli Lappeen edustalla parveilee turistijoukko karttaa tutkien. Kaupungintalon pääovea lähestyy äiti kahden pikkupojan kanssa; he ovat matkalla Asiakaspalvelukeskus Winkkiin.

Seppo Aho ei ole koskaan olettanutkaan, että Kansalaistorista tulisi kansan suosima oleskelu- tai markkinapaikka   ̶  ainakaan luonnostaan.

̶   Lappeenrannassahan on jo kaksi toria, joissa kansa on tottunut käymään, kauppatori ja satamatori. Ne ovat lähempänä tavallisen kaupunkilaisen elämää. Kansalaistorihan on kuitenkin luonteeltaan juhlava: toisella puolella hotelli, toisella virastotalo ja sitten kaupungintalo, Aho tuumaa.

Hän arvioi, että kunnostetun Kansalaistorin olosuhteet ovat otolliset tapahtumille.

̶   On mielenkiintoista seurata, kuinka aukio kehittyy tapahtuma-areenana ja millaisiksi Kansalaistorin ja Marianaukion roolit muodostuvat; kilpailevatko ne keskenään vai täydentävätkö toisiaan.

Pysähtyessään kaupungintalon eteen Aho vilkaisee vielä aukiolle.

̶  Noissa lasiseinäisissä porrasnousuissa on uudenlaista otetta, joka sopii hyvin miljööseen.

Sitten hän kuljettaa katsettaan rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta neljännen kerroksen kelloon.

̶  Totta kai julkisessa rakennuksessa pitää olla kello. Jo ennen kaupungintalon rakentamista lappeenrantalaiset sopivat treffejään kellon alle eli Raatihuoneen edustalle, mies naurahtaa.

Paljon maailmaa kiertäneenä arkkitehtinä Seppo Ahon tapana on tarkkailla ympäristöään kokonaisuutena ja siirtää katse yleisvaikutelmasta yksityiskohtiin.

̶   Aika muuttuu, arkkitehtuurikin muuttuu ajan mukana, mutta arkkitehtuurin perusarvot eivät muutu. Perusarvot lähtevät siitä, että kokonaisuutta hallitsee esteettinen tasapaino.

Suunnittelijat maailman huipulta

Kaupungintalon aulassa moni entinen kollega tervehtii Seppo Ahoa hyväntuulisesti. Joku kertoo, että se ja sekin työkavereista on jo jäänyt eläkkeelle, ja Aho ihmettelee ajan nopeaa juoksua.

Aho aloitti Lappeenrannan kaupungin palveluksessa ensin toimistoarkkitehtina vuonna 1969 ja kaupunginarkkitehtina vuonna 1973, joten vuonna 1983 valmistuneen kaupungintalon suunnittelua ja rakentamista hän seurasi näköalapaikalta.

Kun kaupungintalo pitkällisen aikailun jälkeen päätettiin rakentaa, suunnittelijat valittiin maailman huipulta: Lappeenrannan kunnianhimoinen hanke annettiin Toronton kaupungintalon suunnittelukilpailun voittaneelle Viljo Revellille, jonka työtä Heikki Castrén jatkoi Revellin kuoleman jälkeen.

̶   Kaupungintalon rakentamispäätös oli kuin lähtölaukaus Lappeenrannan kehittämiselle ja selkeä viesti, että nyt kaupunki on tosimielessä liikkeellä. Jo se, että vihkiäistilaisuutta seuranneeseen avoimien ovien tapahtumaan syyskuussa 1983 osallistui parituhatta ihmistä, osoitti, että kyse oli kaikille kaupunkilaisille tärkeästä rakennuksesta, joka nostatti ja symboloi kotikaupungin arvoa, Seppo Aho sanoo.

Hänen mielestään Lappeenrannan kaupungintalo kuuluukin Suomen onnistuneimpien julkisten rakennusten joukkoon ja sijaitsee täsmälleen oikealla paikalla, keskellä yhdeksän korttelin kokonaisuutta, kaupungin keskustassa.

̶  Erinomainen suunnitelma yhdelle korttelille ja juuri sopiva kaupungintalo tämänkokoiselle kaupungille. Jo ensisilmäyksellä valkoinen julkisivuelementti ja ylöspäin laajeneva silhuetti kertovat, että kyse on julkisesta rakennuksesta, jonka arvoa sen edessä levittäytyvä aukio vielä korostaa.

Tapansa mukaan Aho nostaa esille kokonaisuuden.

̶  Kaupungintalo oli alun perin suunniteltu korttelin korkeimmaksi rakennukseksi. Asemakaavassakin haluttiin korostaa sen keskeistä sijaintia ja myös symbolista merkitystä kaupungin keskeisimpänä hallintorakennuksena, hän kuvailee ja jatkaa painokkaasti.

̶  Nyt pitää kuitenkin muistaa, että kaupungintalo rakennettiin vain osittain. Rahan puutteessa kakkosvaihe jäi valitettavasti rakentamatta eli aiotusta kokonaisuudesta jäi puuttumaan siivu. Kun sitten kakkosvaiheen paikalle myöhemmin nousi kaupungintaloa korkeampi liike- ja toimistorakennus, alkuperäisen kaavan mittasuhteet sivuutettiin, Aho sanoo harmistuneena ja viittaa uudelleen esteettisen tasapainon perusarvoihin.

̶  Onneksi Lappeenranta-sali kuitenkin toteutettiin rahanpuutteesta huolimatta melkoisen väännön jälkeen. Juuri sen ansiosta kaupungintalo kokoaa kaupunkilaisia yhteisiin juhliin, tapahtumiin ja konsertteihin. Ja missä olisikaan pidetty esimerkiksi laulukilpailut ja kansainväliset seminaarit, jos Lappeenranta-salia ei olisi rakennettu.

Valoa läpi rakennuksen

Valo ja avaruus läpäisevät Lappeenrannan kaupungintalon kerros kerrokselta. Sisäpihalle antavien lasiseinien kautta tulviva valoisuus pysähdyttää hissistä aulaan astuvan ensikertalaisen keskelle avaruutta pohtimaan, kumpaan siipeen tästä lähtisi.
Aulat ensimmäisestä neljänteen kerrokseen muistuttavat niin paljon toisiaan, että joskus vanhat työntekijätkin erehtyvät hyppäämään hissistä väärässä kerroksessa. Tosin tarkkasilmäisimmät eivät erehdy, koska lattioiden värit poikkeavat toisistaan.
Seppo Aho selittää, että siihen aikaan, kun kaupungintaloa suunniteltiin, rakennuksen tehokkuutta ei käytetty minkäänlaisena mittarina.

̶  Oli tarkoituksellinen valinta, että valo tulvii rakennusrungon sisälle eli läpäisee avaran rakennuksen. Koska Lappeenranta-sali tarvitsi lämpiönsä juhlien ja esitysten kahvitilaisuuksia varten, samaa periaatetta on jatkettu ylemmissä kerroksissakin, joiden aulatiloissa on järjestetty pienempimuotoisia tilaisuuksia pienemmille juhlavierasjoukoille.

2010-luvulla rakennusten tehokkuusvaatimusten kasvaessa laajoihin auloihin on sijoitettu   ̶  läpi työpäivän ahkerassa käytössä olevia   ̶  lasiseinäisiä neuvotteluhuoneita ja onpa neljännen kerroksen aulassa myös kaksi työpistettä. Lisäksi osa neljännen kerroksen kaupunginpuoleisesta siivestä toimii niin sanotulla clean desk -periaatteella eli kannettavien tietokoneiden aikakaudella työntekijöillä ei ole omaa nimikkotyöhuonetta.

Suuren maailman tyylillä

Suuren maailman tyylillä mentiin, kun Lappeenrannan kaupungintalon suunnittelussa päädyttiin maanalaisiin kerroksiin.

̶   Jalankulun ja autoilun erottaminen eri kerroksiin oli siihen aikaan Suomessa uutta varsinkin tämänkokoisessa kaupungissa, Seppo Aho arvioi.

Hän täsmentää, että itse kaupungintalon rakennus on alhaalta ylös toteutettu yhtenäisenä rakennuksena, mutta Kansalaistori on kansi, jonka alle paikoitustasot ja autoliikenne jäävät. Kansalaistorin tavoin myös kauppakeskus Galleria on rakennettu kansiperiaatteella.

Liekö aikoinaan pelätty autojen pakokaasujen pakkaantumista alemmille kerrostasoille, koska Kansalaistorin kanteen jätettiin aukkoja. Autojen kehittyessä pakokaasut ovat vähentyneet ja aukot on voitu rakentaa umpeen. Näin Kansalaistorista muodostuu yhtenäinen kaupungintaloa ja keskustan puistoja yhdistävä läpikulku- ja tapahtumapaikka.

Joustavuutta moduuliperiaatteella

Kautta kaupungintalon historian työhuoneiden kokoa on muutettu kulloisenkin tilanteen ja tarpeen mukaisesti; välillä huoneita on pienennetty, välillä suurennettu.

Seppo Aho pitää moduuliperiaatteella rakennettuja toimistokerroksia kaukaa viisaana ratkaisuna.

̶  Kevyitä väliseiniä on helppo siirtää. Koska myös lämmitys, ilmanvaihto ja sähköistys on suunniteltu moduuliajattelun mukaisesti, rakennus joustaa ajan tarpeiden mukaisesti. Ja eikö toimistohuoneita yhdistelemällä saada avokonttoreitakin aikaiseksi.

Aho tiivistää, että kaupungintalo on ennen kaikkea hallintorakennus, jonka toimistokerrokset mukailevat organisaation hierarkiaa. Samalla hän kuitenkin korostaa, että yhteistyö eri osastojen välillä on sujunut joustavasti: alimmista kerroksista ylimpään, neljänteen kerrokseen, on voinut poiketa pokkuroimatta.

Hyvästä kielitaidostaan tunnettu Seppo Aho esitteli kaupungintaloa lukuisille ulkomaalaisille delegaatioille.

̶   Moni vieras luuli kaupungintaloa vastavalmistuneeksi vielä parinkymmenen toimintavuoden jälkeenkin. Kansan keskuudessa valkoinen rakennus viistoine kattomuotoineen ja ulokkeineen sai lempinimikseen Lappeenrannan valkoinen talo ja Saimaan Finnjet, Seppo Aho hymyilee.

Teksti ja kuva Mervi Palonen