Lappeenrannan kaupungintalo

Kaupungintalon valoisuus alkaa ulkoseinistä, joiden vaalea materiaali on kalkkikivirouhepintaista betonielementtiä. Silhuetti laajenee ylöspäin. Kuva Seppo Pelkonen.

Valo ja avaruus läpäisevät Lappeenrannan kaupungintalon kerros kerrokselta.

Kansalaistorin lasiseinäiset porrasnousut toteutettiin torin kunnostuksen yhteydessä vuonna 2017. Kansalaistori luontuu erinomaisesti tapahtumille.

Pääsisäänkäynti kaupungintaloon on toritasolta. Tuloaulassa sijaitsee Asiakaspalvelukeskus Winkki.

Muuttolinnut-veistoksen paljastustilaisuus 2.9.1983 kaupungintalon edustatorilla. Kaupungintalon rakentamisen yhteydessä Lappeenrannan kaupunki ja Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö järjestivät veistoskilpailun, jossa pyydettiin suunnittelemaan veistos kaupungintalon eteen, edustatorille. Ehdotuksia tuli yhteensä 38. Tuomaristo päätyi antamaan kaksi toista sijaa. Teokset olivat Heikki Aspisen Sormet sormien lomaan (pienoismalli Lappeenrannan kaupungintalon neljännen kerroksen aulassa) ja Jouko Toiviaisen Muuttolinnut, joka päätettiin toteuttaa.

Kaupungintalon rakentaminen alkumetreillään. Kuva: Etelä-Karjalan museo

Erityisesti Lappeenranta-salin ansiosta kaupungintalo on myös kaupunkilaisten yhteinen juhlapaikka. 621-paikkainen sali palvelee muun muassa Lappeenrannan laulukilpailujen areena ja kansainvälisten konferenssien pitopaikkana.

Avajaispäivänään 2.9.1983 Lappeenrannan kaupungintalo sai lempinimikseen Lappeenrannan valkoinen talo ja Saimaan Finnjet. Jo ensisilmäyksellä valkoinen julkisivuelementti ja ylöspäin laajeneva silhuetti kertovat, että kyse on julkisesta rakennuksesta, jonka arvoa edustalla levittäytyvä aukio korostaa.

Neljännen kerroksen parvekkeella tasatunnit ja puolituntiset soittava kello jatkaa kaupungintalon edeltäjän, historiallisen Raatihuoneen perinteitä. Kaupunkilaisethan ovat, ainakin ennen vanhaan, sopineet treffejään kellon alle.

Vuodesta 2013 alkaen kelloparvekkeella ovat pörisseet myös ahkerat mehiläiset tuottaen Willimiehen hunajaa kaupungin liikelahjaksi.

Keskellä yhdeksän korttelin kokonaisuutta

Lappeenrannan kaupungintalo sijaitsee keskellä yhdeksän korttelin kokonaisuutta, kaupungin keskustassa. Toritasolta, pääsisäänkäynnin kohdalta katsottuna ja tulokerros mukaan lukien, rakennus on nelikerroksinen. Toritason alapuolella on kaksi kerrosta, joihin on sisäänkäynti myös paikoitustasoilta.

Kansalaistoriksi kutsuttu kaupungintalon edustatori yhdistää korttelin vastapäiseen Keskuspuistoon ja sankarihautausmaahan. Heti torin toisella puolella sijaitsevan Äiti-Karjala-muistomuurin viisto muoto ja musta väri luovat erinomaisesti kontrastia suoralinjaiseen, valkeaan kaupungintaloon.

Samalla tori erottaa pohjoislaidallaan sijaitsevan valtion virastorakennuksen vastapäisistä kauppakeskuksista ja hotellista. Aukion poikki saattaakin kulkea samanaikaisesti hotellivieraita, kaupungintalolla asioivia, valtion virastoihin suuntaavia ja sankarihaudoille saapuvia.

Vuosina 2017 ja 2018 kunnostettu Kansalaistori luontuu erinomaisesti tapahtumille ja yhdistyy Keskuspuiston välityksellä Lappeen Marian kirkon edustalla sijaitsevaan Marianaukioon.

Kaupungintalon sijainti määriteltiin Lappeenrannan keskustasuunnitelmassa, joka perustuu vuonna 1963 järjestettyyn suunnittelukilpailuun.

Valoa läpi rakennuksen

Kaupungintalon valoisuus alkaa ulkoseinistä, joiden vaalea materiaali on kalkkikivirouhepintaista betonielementtiä.

Valoisuus jatkuu talon sisällä: sisäpihalle antavien lasiseinien kautta tulviva valo ja avaruus läpäisevät rakennuksen kerros kerrokselta. Aulat ensimmäisestä neljänteen kerrokseen ovat toistensa kopioita joitakin yksityiskohtia lukuun ottamatta.

Kaupungintalosta suunniteltiin universaalirakennus eli toimistoteknisesti pyrittiin tilan käytön mahdollisimman suureen muunneltavuuteen ja joustavuuteen. Toimistokerrosten lämmitys, ilmanvaihto ja sähköistys onkin suunniteltu moduuliajattelun mukaisesti, joten rakennus joustaa kulloistenkin tarpeiden mukaan. Toimistojen kevyitä väliseiniä on ollut helppo siirtää, ja kautta kaupungintalon historian työhuoneita on suurennettu ja pienennetty.

Alun perin kaupungintaloa oli tarkoitus täydentää niin sanotulla kakkosvaiheella, mutta rakennusten tehokkuusvaatimusten kasvaessa 2010-luvulla lisärakentamisesta luovuttiin. Tehokkuuden lisäämiseksi laajoihin auloihin on sijoitettu ahkerassa käytössä olevia, lasiseinäisiä neuvotteluhuoneita.

Lappeenranta-sali kokoaa kaupunkilaisia juhliin, asiakaspalvelua Winkissä

Lappeenrannan kaupungintalo on ennen kaikkea hallintorakennus, jonka kerrokset alun perin suunniteltiin mukailemaan organisaation hierarkiaa. Vuonna 2017 toteutetun toimialakohtaisen organisaatiouudistuksen jälkeen työyhteisöt ovat rakentuneet asiakokonaisuuksien ympärille, joten kerroskohtainen hierarkia on vähentynyt.

Erityisesti Lappeenranta-salin ansiosta talo on myös kaupunkilaisten yhteinen juhlapaikka. Vuonna 2011 ensimmäisessä kerroksessa avautui Asiakaspalvelukeskus Winkki, jossa asukkaat hoitavat kaupungin palveluihin liittyviä asioitaan. Winkistä ostetaan myös paikallisliikenteen matkakortteja sekä teatteri- ja konserttilippuja. Lisäksi ensimmäisessä kerroksessa on lounasravintola ja erikokoisia kokous- ja neuvotteluhuoneita.

01-kerroksessa sijaitseva, 621-paikkainen Lappeenranta-sali palvelee muun muassa Lappeenrannan laulukilpailujen areenana ja kansainvälisten konferenssien pitopaikkana. Lappeenranta-salia vastapäätä on kahden kerroksen korkuinen valtuustosali. Sen yleisölehterille kuljetaan kaupungin ensimmäisen kerroksen tuloaulan kautta.

Koska Lappeenranta-sali tarvitsi lämpiönsä juhlien ja esitysten kahvitilaisuuksia varten, samaa periaatetta on jatkettu ylemmissä kerroksissakin, joiden aulatiloissa voidaan järjestää pienempimuotoisia tilaisuuksia pienemmille juhlavierasjoukoille.

Neljännessä kerroksessa sijaitsevan kaupunginhallituksen salin arvokkuutta tehostetaan Lappeenrannan sekä kaikkien siihen liittyneiden kuntien eli Lappeen, Lauritsalan, Nuijamaan, Joutsenon, Ylämaan ja sen emäpitäjän Säkkijärven vaakunoilla.

Suuren maailman tyylillä

Suuren maailman tyylillä mentiin, kun kaupungintalon suunnittelussa päädyttiin maanalaisiin kerroksiin. Olihan kevyen liikenteen ja autoilun erottaminen eri tasoille 1970- ja 1980-luvun Suomessa varsin uudenaikainen ratkaisu, ainakin Lappeenrannan kokoisessa kaupungissa.

Kaupungintalo on alhaalta ylös toteutettu yhtenäisenä rakennuksena, mutta Kansalaistori on kansi, jonka alle paikoitustasot (väli- ja pohjataso) sekä autoliikenne jäävät. Sen sijaan kevyt liikenne kulkee torikannen poikki niin kauppakeskuksille kuin torin hallintorakennuksiinkin.

Vuosikymmenten unelma toteutui vuonna 1983

Ennen kaupungintalon rakentamispäätöstä Lappeenrannassa haaveiltiin kaupungintalosta vuosikymmeniä. Toteuttamatta jäivät Leander Ikosen ehdotus 1891, Eliel Saarisen suunnitelma 1906 ja myös Italof Sorgaton ehdotus vuodelta 1923.

Vuonna 1983 valmistunutta kaupungintaloa suunniteltiin aina vuodesta 1965 asti. Kun ryhdyttiin tuumasta toimeen, suunnittelijat valittiin maailman huipulta: Lappeenrannan kunnianhimoinen hanke annettiin Toronton kaupungintalon suunnittelukilpailun voittaneelle Viljo Revellille.

Revellin kuoleman jälkeen suunnittelua jatkoi arkkitehti Heikki Castrén, jonka Arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen-Nuuttila saattoi suunnitelmat loppuun. Viimevaiheen suunnittelussa oli keskeisenä henkilönä mukana arkkitehti Yrjö Sahlstedt, jonka ansiosta toimistot toteutettiin moduulimallilla. Sisustussuunnittelusta vastasi sisustusarkkitehti Martti Tiilikka.

Rakennustyöt aloitettiin lokakuussa 1980 ja talo otettiin käyttöön keväällä 1983. Vihkiäisjuhlaa vietettiin 2. syyskuuta.

Vihkiäisjuhlan jälkeisenä päivänä ovet avattiin kaikelle kansalle, ja väkeä saapui parituhatpäinen joukko ympäri Etelä-Karjalaa ja varmasti kauempaakin. Tuosta ensimmäisestä avoimien ovien päivästä on jäänyt kaupungintalon henkilöstön mieleen ennen kaikkea ihmisten hyvä mieli ja tyytyväisyys. Taloa pidettiin kauniina, Lappeenrannan omana valkoisena talona.

Pitkän harkinnan ja suunnittelun lopputuloksena syntynyt Lappeenrannan kaupungintalo on yksi Suomen onnistuneimpia julkisia rakennuksia, kuten silloinen kaupunginarkkitehti Seppo Aho on kuvaillut.

Avoimien ovien tapahtuma vuosittain

Vuodesta 2011 alkaen kaupungintaloa on esitelty yleisölle vuosittain, syyskesällä järjestettävässä Kaupungin avoimien ovien tapahtumassa. Tapahtuman tarkoituksena on esitellä kaupungin toimintaa sekä kannustaa ihmisiä seuraamaan päätöksentekoa ja ottamaan kantaa valmisteilla oleviiin suunnitelmiin.

Samalla yleisöllä on tilaisuus kuulla Lappeenrannan historiasta ja arkkitehtuurista. Kaupungintalo on vuodesta toiseen ollut tapahtuman suosituimpia käyntikohteita.

Lähteet:

Esite: Lappeenrannan kaupungintalon suunnittelutoimikunta, toimittaja Pirkko Jauhiainen; Lappeenrannan kaupungintalo, Lappeenranta 1974

Esite: Arkkitehtitoimisto Castrén-Jauhiainen−Nuuttila: Lappeenrannan kaupungintalo, Lappeenranta 1981

Esite: Arkkitehtitoimisto Jauhiainen−Nuuttila: Lappeenrannan kaupungintalo, Lappeenranta ja Helsinki 1983

Kaupunginarkkitehti Seppo Ahon haastattelu vuonna 2018/Mervi Palonen
(Seppo Aho Lappeenrannan kaupungin toimistoarkkitehtina 1969−1973 ja kaupunginarkkitehtina 1973−2005)

Kansliasihteeri Marja Anttilan haastattelu vuonna 2018/Mervi Palonen
(Marja Anttila Lappeenrannan kaupungin kansliasihteerinä 1980−2017)

Kaupungintalon vihkiäisjuhlakansio sisältäen vihkiäisjuhlan puheet, Lappeenrannan kaupunginarkisto

Willipilke, Lappeenrannan kaupungin henkilöstölehti 2/2003

Lappeenrannan kaupungin asukaslehti 3/2018

Lappeenrannan julkiset veistokset ja muistomerkit, verkkonäyttely, Lappeenrannan taidemuseo