Etusivu PalvelutNuijamiehen ja Kino-Aulan suojeluasia tarkentuu Lappeenrannan Pormestarin korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä, kansalaiskeskustelua on hyvä jatkaa luonnosvaihtoehtojen pohjalta
Ajankohtaista
14.7.2017 10:21

Nuijamiehen ja Kino-Aulan suojeluasia tarkentuu Lappeenrannan Pormestarin korttelin asemakaavamuutoksen yhteydessä, kansalaiskeskustelua on hyvä jatkaa luonnosvaihtoehtojen pohjalta

Pormestarin kortteli _ kuva RS kuvapalvelu _ netkoko.jpg

Lappeenrannan kaupungin kaupunkisuunnitteluosasto valmistelee parhaillaan Lappeenrannan keskustassa sijaitsevan Pormestarin korttelin asemakaavamuutosta, jossa ratkaistaan myös korttelissa sijaitsevien elokuvateattereiden, Nuijamiehen ja Kino-Aulan, suojeluasia niin rakennusten kuin sisätilojenkin osalta. Tarkoituksena on, että asemakaavamuutoksen luonnokset tulevat nähtäville elo–syyskuun aikana.

Koska jo kesäkuussa voimaan tulleessa keskusta-alueen osayleiskaavassa elokuvateatterit ovat saaneet suojelumerkinnän, teattereiden sisätilojen purkaminen tuli Lappeenrannan kaupungille yllätyksenä.

Osayleiskaavan periaatteilla ohjataan tarkan ja yksityiskohtaisen asemakaavan valmistelutyötä. Asemakaavan valmistelun yhteydessä tutkitaan myös lisärakentamismahdollisuuksia koko Pormestarin korttelissa.

Kino-Aula rakennettiin 1930-luvulla ja Nuijamies 1950-luvulla. Ne ovat olleet saman perheyrityksen hallinnoimia, kunnes Finnkino osti ja pian sen jälkeen lakkautti elokuvatoiminnan tänä vuonna. Julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua teattereiden kalustuksen purkamisesta. Myös kansalaiskeskustelu on ollut aktiivista ja lukuisat henkilöt ovat ottaneet yhteyttä kaupungin kaupunkisuunnitteluosastolle.

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä painottaa, että jo alkanutta kansalaiskeskustelua on hyvä jatkaa asemakaavaluonnoksessa esitettävien suunnitelmien perusteella.

Hän korostaa, että asemakaavaa on valmisteltu hyvässä yhteistyössä elokuvateattereiden kiinteistön omistajan, Etelä-Karjalan Osuuspankin kanssa. Myös korttelin muiden tonttien edustajien kanssa on neuvoteltu. Kaupunki jatkaa neuvotteluja sekä Etelä-Karjalan Osuuspankin että muiden asiaan liittyvien osapuolten, myös Finnkinon, kanssa elokuussa.

Asemakaavasuunnittelun tavoitteena on ollut selvittää ja tuoda esille korttelin erilaisia toteutusvaihtoehtoja. Maarit Pimiän mukaan asemakaavaneuvotteluissa kiinteistöjen omistaja on suhtautunut myönteisesti elokuvateattereiden mahdolliseen suojeluun.

– Kaupungin ja Etelä-Karjalan Osuuspankin yhteisenä lähtökohtana on ollut asettaa nähtäville vaihtoehtoiset asemakaavaluonnokset, joista toisessa suojelunäkökulma painottuu ja toisessa esitetään selkeämmin uudisrakentamista painottava vaihtoehto. Kahden, luonteeltaan erilaisen vaihtoehdon pohjalta keskustelu selkiytyy, Pimiä arvioi.

Elokuvateattereiden tonttien suunnittelussa on tutkittu muun muassa molempien elokuvateattereiden säilyttämistä ja vain toisen elokuvateatterin säilyttämistä.

– Nuijamies ja Kino-Aula ovat oleellinen osa Lappeenrannan kerroksellista kaupunkikuvaa. Rakennussuojelun edellytyksenä on kuitenkin sopivan käytön, käyttäjän ja omistajan löytäminen. Siksi on tutkittu ja tutkitaan edelleen monenlaisia rakennuksien käyttömahdollisuuksia, Pimiä kertoo.

Asemakaavatyöhön liittyen Pormestarin korttelin rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva selvitys on päivitetty. Rakennushistoriaselvityksen yhteydessä on tutkittu koko korttelin mahdolliset suojeluarvot ja erityisesti Nuijamiehen ja Kino-Aulan elokuvateattereiden arvo osana kokonaisuutta sekä arvio tilojen säilyneisyydestä ja suojelullisesta arvosta.

Selvitysten mukaan rakennusten pitkän elinkaaren aikana rakennuksia ja tiloja on muutettu ja uusittu. 1930-luvulla elokuvateatteriksi rakennettu Kino-Aula muutettiin 1963 rullaluisteluareenaksi ja palautettiin elokuvasaliksi vuonna 1975. Nuijamies on rakennettu 1950-luvulla, ja se on toiminut koko ajan elokuvateatterina. Molempien elokuvasalien sisustusta on uusittu vuosien varrella.

– Osa rakennusten suojeluarvoista liittyy niiden sisätilojen säilyneisyyteen, mutta elokuvateattereissa tapahtuneet äskettäiset muutokset eivät poista rakennusten suojeluarvoa. Jos asemakaavamuutoksessa päädytään rakennusten suojeluun, elokuvasalit ovat varmastikin kunnostettavissa ja palautettavissa entiseen loistoonsa, Maarit Pimiä arvioi.

Pormestarin korttelin asemakaavamuutos sisältyy Lappeenrannan kaupungin vuosien 2017 ja 2018 kaavoitusohjelmaan, joka on hyväksytty teknisessä lautakunnassa 30.11.2016 ja kaupunginhallituksessa 12.12.2016. Etelä-Karjalan Osuuspankki, edustajanaan rakennusliike Jatke, jätti asemakaavamuutosta koskevan asemakaavamuutosaloitteen 1.9.2016.

Kuvateksti: Kuvassa etualalla Pormestarin kortteli. Kuva RS-kuvapalvelu

Lisätietoja:

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä,
puh. 040 653 0745
maarit.pimia@lappeenranta.fi



Liitteet