Valitse taso

Pilaantuneen maaperän tutkiminen

Pimakaivanto (1).jpgPilaantunut maaperä on otettava aina kaavoituksessa ja rakentamisessa huomioon, jotta voidaan taata turvallinen maankäyttö. Jos on epäiltävissä tai tiedossa, että alueen maaperä on pilaantunut, sen omistaja on velvollinen tutkimaan ja kunnostamaan maaperän. Maaperän pilaantuneisuuden laatu ja laajuus selvitetään maanäytteiden avulla. Maaperän pilaantuneisuuden tutkiminen ja pilaantuneen maaperän kunnostus tulevat useimmiten ajankohtaisiksi, kun alueita kaavoitetaan uuteen käyttöön tai niille ryhdytään rakentamaan. Tällöin arvioidaan myös alueen alustava kunnostustarve ja kunnostuksen kustannukset niin, että niihin osataan varautua rakentamisvaiheessa. Alueiden toteutussuunnittelun yhteydessä selvityksiä ja kunnostussuunnitelmia yleensä tarkennetaan.

Maaperäselvityksiä tekevät asiantuntijakonsultit.

Pilaantuneen maaperän kunnostaminen

Pilaantuneen maaperän kunnostamisesta vastaa ensisijaisesti pilaaja, toissijaisesti alueen haltija ja viime kädessä kunta. Monet maaperän pilaantumistapaukset ovat vanhoja, ja jos pilaajaa ei voida osoittaa, jää kunnostus usein kunnan huolehdittavaksi.

Pilaantuneen maaperän kunnostaminen vaatii aina vähintään ilmoituksen (PIMA-ilmoitus) pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, josta päättää Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ks. linkki). Ilmoitus tulee tehdä riittävän ajoissa, kuitenkin viimeistään 30 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen vaiheen aloittamista.

Lainsäädännössä maaperänsuojelua ja pilaantuneiden maiden kunnostusta ohjaavat ja säätelevät ympäristönsuojelulaki ja ympäristönsuojeluasetus. Lain 7 § kieltää maaperän pilaamisen ja 12 luku säätelee pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamistoimia. Selvitys- ja kunnostusvastuu maaperän pilaantumistapauksissa on pilaantumisen aiheuttajalla tai alueen haltijalla (ympäristönsuojelulaki 75 §). Jos alueen haltijaa ei voida velvoittaa kunnostustöihin, voi puhdistamisvastuu siirtyä kunnalle.

Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteet asetetaan yleensä riskinarvion perusteella, jolloin selvitetään kohdekohtaisesti eri aineiden kulkeutumis- ja altistusmahdollisuudet. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on valtioneuvoston asetus (ks. linkki). Pilaantunut maaperä voidaan kunnostaa poistamalla maata tai siinä olevaa haitta-ainetta, mutta haitta-aineen liikkuminen voidaan myös estää eristämällä, tai se voidaan muuttaa haitattomaan muotoon. Poistettu pilaantunut maa-aines voidaan esim. kompostoida, pestä, polttaa tai sijoittaa turvallisesti. Lievästi pilaantuneita maita voidaan käyttää hyödyksi myös kaatopaikoilla jätteiden peittomaana.