Valitse taso

Pohjaveden tila

Pohjavesiputki (1).jpgVesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan saavuttaminen ja hyvän tilan ylläpitäminen. Pohjavettä vaarantavia ja muuttavia toimintoja ovat asutus, liikenne, pilaantuneet maa-alueet, teollisuus ja yritystoiminta, maa- ja metsätalous, turvetuotanto sekä maa-ainesten otto. Myös vedenotolla ja tekopohjaveden muodostamisella voi olla vaikutuksia pohjaveden laatuun ja määrään. Kaakkois-Suomessa merkittävimmät riskit aiheutuvat yhdyskunta rakenteesta ja liikenteestä. Kaakkois-Suomessa liikenteen riskejä lisää kemikaalikuljetusten merkittävä valtakunnallinen osuus.

Pohjavesiä luokitellaan hyvään tai huonoon tilaan kemiallisen ja määrällisen tilan perusteella sen mukaan, kumpi niistä on huonompi. Vesien tilan seurantaa kehitetään niin, että sillä saadaan luokitteluun tarvittavaa tietoa. Liitteenä olevassa kartassa on esitetty Kaakkois-Suomen alueen pohjavesialueiden tila ja riskialueet vuonna 2013. Tilaltaan huonoksi luokiteltu on Lappeenrannan seudun alueella ainoastaan Joutsenonkankaan pohjavesialue mm. torjunta-aine-, suola-, lyijy- ja liuotinaine-esiintymien vuoksi, mutta useita suuria pohjavesiesiintymiä on seudun alueella luokiteltu jo riskialueeksi. Pohjavesialue luokitellaan riskialueeksi silloin, kun pohjavedessä on todettu haitallisten aineiden pitoisuuksia ja veden tilan voi heikentyä ilman suojelutoimia.
 
Pohjaveden pilaantumisella tarkoitetaan pohjaveden laadun sellaista muutosta, joka voi vaarantaa tai haitata terveyttä tai ympäristöä tai voi muutoin loukata yleistä tai toisen yksityistä etua. Pilaantumisella tarkoitetaan myös pohjaveden laadun huonontumista vedenhankintakäyttöön soveltuvalla pohjavesialueella taikka toisen kiinteistöllä olevan pohjaveden muuttumista kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voitaisiin käyttää.

Pohjaveden määrää ja laatua seuraavat pääasiassa ympäristöhallinto, vedenottajat ja muut lupavelvolliset toiminnanharjoittajat. Nykyisellään pohjavesien seuranta ei anna riittävän kattavaa kuvaa pohjavesien laadusta ja määrästä. Tämän vuoksi seurantaa tulisi lisätä. Pohjavesien suojelun kannalta tärkeitä toimenpiteitä ovat pohjavesiselvitykset, joilla saadaan tietoa maaperän rakenteesta ja pohjavesialueen rajoista, pohjaveden laadusta ja pinnankorkeudesta, pohjavettä suojaavista kerroksista, pohjaveden virtauksista ja niihin vaikuttavista kalliokynnyksistä sekä mahdollisista uusista vedenottopaikoista. Tietyissä tapauksissa pohjavesialueen geologiset tai hydrogeologiset olosuhteet vaativat myös harjun geologisia rakenneselvityksiä tai pohjavesialueen mallinnusta. Usein pohjavesitutkimuksiin kuuluvat esimerkiksi geofysikaaliset tutkimukset, maaperäkairaukset, pohjavedenpinnan korkeushavainnot sekä koepumppaukset, jotka ovat oleellisia pohjavesialueen rakenteen ja antoisuuden selvittämisessä.

Pohjavesialueiden suojelemiseksi voidaan pohjavesialueille laatia suojelusuunnitelmia. Tämä suunnitelma on viranomaisvalvonnassa, maankäytön suunnittelussa ja toiminnanharjoittajien lupahakemusten ja ilmoitusten käsittelyssä sovellettava selvitys ja ohje. Suojelusuunnitelmien laatiminen on tärkeintä sekä vedenhankintaa varten tärkeille että vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille ja riskipohjavesialueille. Lappeenrannan seudun alueella Lappeenrannan pohjavesialueille valmistui suojelusuunnitelma vuonna 2014 ja Savitaipaleen pohjavesialueille vuonna 2016. Taipalsaaren ja Luumäen osalta suojelusuunnitelma on valmisteluvaiheessa. Raportit löytyvät sivun linkin takaa.