Palvelut
Valitse taso

Arboretum Arboretum

Lappeenrannan arboretum on perustettu vuonna 1980 tohtori Kalervo Ohelan vuonna 1978 tekemän valtuustoaloitteen pohjalta.

Dendrologian seura ry piti puistoa riittävän isona ja muutenkin arboretumiksi sopivana suositellen samalla puistoon istutettavaksi 216 puuvartista lajia tai alamuotoa. Ensimmäiset puut, 20 visakoivua, istutettiin puistoon maailman ympäristöpäivänä 05.06.1980. Samalla vietettiin Lappeenrannan arboretumin vihkiäisiä. Puulajipuistoa on täydennetty sitä varten laaditun istutussuunnitelman mukaisesti. Tähän mennessä alueelle on istutettu 135 erilaista puuvartista kasvia.

Kasvit on ryhmitelty laji- ja sukukohtaisiin ryhmiin, jolloin toisilleen läheistä sukua olevat kasvit ovat samalla alueella. Tällöin niiden keskinäinen vertailu on mahdollista.

Arboretumin perustamista ei aloitettu nollasta, sillä puisto oli ollut olemassa jo kymmeniä vuosia. Ennestään siellä kasvoi noin 70 erilaista puuvartista lajia. Arboretumissa on varattu istutuspaikka 87 erilaiselle havukasville ja 450 erilaiselle lehtipuulle ja -pensaalle.

Arboretum sijaitsee kaupungin ydinkeskustan välittämässä läheisyydessä, keskustasta itään johtavan Valtakadun molemmin puolin Lepolankatuun saakka. Puistoalue kokonaisuudessaan on muotoutunut vuosien 1921 ja 1936 asemakaavojen mukaisesti.

Puisto sijoittuu pääosin ensimmäisen Salpausselän harjanteelle, hiekkakankaalle, jossa valtapuulajina on mänty Pinus sylvestris. Osa alueesta on ollut aiemmin Lappeen pappilan viljelysmaata. Koko puiston pinta-ala 14,5 hehtaaria. Puiston sisällä on lasten liikennekaupunki ja lämmitettävä tekonurmikenttä sekä Lappeen vanha pappila.

Arboretum_Kimpisen koulu, lukio ja yläluokat, v.2010, kasvilajina keltamarjapihlaja, kuvaaja Tuulikki Immonen_uusi (1).jpg

Yhdistyksillä ja yhteisöillä on mahdollisuus istuttaa puu merkkivuotensa kunniaksi. Kuluneen 20 vuoden aikana monet järjestöt ovatkin istuttaneet puistoon omat nimikkopuunsa. Kimpisen lukion ja yläkoulun valmistuvat vuosiluokat täydentävät lajistoa vuosittain uusilla istutuksilla.

Arboretumissa kasvavia lehtipuita:

  • tataarivaahtera Acer tataricum, metsävaahtera Acer platanoides, hurmevaahtera Acer platanoides ’Faassens’s Black, mongolianvaahtera Acer ginnala, saarnivaahtera Acer negundo
  • hevoskastanja Aesculus hippocastanum, punahevoskastanja Aesculus x carnea
  • harmaaleppä Alnus incana
  • rauduskoivu Betula pendula, taalainkoivu Betula ’Dalecarlica’, hieskoivu Betula pubescens, keltakoivu Betula alleghaniensis, kivikoivu Betula ermanii, loimaankoivu Betula pendula f. crispa, visakoivu Betula pendula var. carelica
  • lehtosaarni, Fraxinus excelsior, punasaarni Fraxinus pensylvanica, riippasaarni Fraxinus excelsior ’Pendula’
  • mantsurianjalopähkinä Juglans mandshurica, amerikanjalopähkinä Juglans cinerea
  • koristeomenapuu Malus hybr . rautatienomenapuu Malus ’Hyvingiensis’ , siperianomenapuu Malus prunifolia, tarhaomenapuu Malus domestica
  • haapa Populus tremula, pylväshaapa Populus tremula ’Erecta’, hybridihaapa Populus x wettsteinii, laakeripoppeli Populus laurifolia, palsamipoppeli Populus palsamifera ’Elongata’, berliininpoppeli Populus x berolinensis
  • tuomi Prunus padus, tuohituomi Prunus maackii, purppuratuomi Prunus padus ’Colorata’, hapankirsikka Prunus cerasus, virginiantuomi Prunus virginiana, pilvikirsikka Prunus pensylvanica, rusokirsikka Prunus sargentii
  • tammi Quercus robur, punatammi Quercus rubra
  • raita Salix caprea, halava Salix pentandra, hopeasalava Salix ’Sibirica’
  • kotipihlaja Sorbus aucuparia, ruotsinpihlaja Sorbus intermedia, amerikanpihlaja Sorbus americana, suomenpihlaja Sorbus hybrida
  • isolehtilehmus Tilia platyphyllos, puistolehmus Tilia x vulgaris, metsälehmus Tilia cordata
  • kynäjalava Ulmus laevis, vuorijalava Ulmus glabra, kartiojalava Ulmus glabra ’Exodinensis’
havupuita:
  • siperianpihta Abies sibirica, palsamipihta Abies balsamea, harmaapihta Abies concolor, koreanpihta Abies koreana
  • siperianlehtikuusi Larix sibirica, euroopanlehtikuusi Larix decidua, japaninlehtikuusi Larix kaempferi
  • kuusi Picea abies, käärmekuusi Picea abies f. virgata, kultakuusi Picea abies f. aurea, purppurakuusi Picea abies f. cruenta, hopeakuusi Picea pungens ’Glauca’, serbiankuusi Picea omorika, engelmanninkuusi Picea engelmannii, kartiovalkokuusi Picea glauca ’Conica’
  • mänty Pinus sylvestris, sembramänty Pinus cembra, vuorimänty Pinus mugo, kääpiövuorimänty Pinus mugo ’Pumilio’, makedonianmänty Pinus peuce
  • douglaskuusi Pseudotsuga menziesii
  • japaninmarjakuusi Taxus cuspidata
  • kanadantuija Thuja occidentalis, koreantuija Thuja koraiensis, jättituija Thuja plicata, pallotuija Thuja occidentalis ’Globosa’
pensaita:
  • koristearonia Aronia x prunifolia
  • koreanonnenpensas Forsythia ovata
  • korallikanukka Cornus alba ’Sibirica
  • pihajasmike Philadelphus coronarius
  • terttuselja Sambucus racemosa
  • pihlaja-angervo Sorbaria sorbifolia
  • villaheisi Viburnum lantana