Palvelut
Valitse taso

Etelä-Karjalan jätehuoltomääräykset 1.1.2015 alkaen

Etelä-Karjalan alueella on vuoden 2015 alusta alkaen voimassa uudet yhteiset jätehuoltomääräykset. Jätehuoltomääräyksillä korvataan tällä hetkellä voimassa olevat Lappeenrannan kaupungin, Lemin kunnan, Luumäen kunnan, Savitaipaleen kunnan, Taipalsaaren kunnan ja Imatran seudun jätehuoltomääräykset. Määräykset on esitetty tällä sivulla sekä tämän sivun liitteenä pdf-tiedostona.


1 LUKU Soveltamisala ja yleiset velvoitteet

1 § Soveltamisala

Jäljempänä annetut määräykset ovat jätelainsäädäntöä täydentäviä sitovia jätehuoltomääräyksiä ja ne annetaan jätelain (646/2011) 91 §:n nojalla. Nämä määräykset ovat voimassa Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaisen toiminta-alueella eli Lappeenrannan ja Imatran kaupungeissa sekä Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnissa.

Sen lisäksi, mitä jätelaissa ja sen nojalla on säädetty tai määrätty, noudatetaan jätehuollon järjestämisessä, roskaantumisen ehkäisemisessä, jätteistä terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan haitan ehkäisemisessä sekä jätehuollon valvonnassa näitä jätehuoltomääräyksiä.

Näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan jätelain 32 §:n mukaisesti kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluviin jätteisiin.
Lisäksi näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä syntyvien tuottajavastuunalaisten jätteiden keräämiseen ja käsittelyyn toimittamiseen.

Elinkeinotoiminnassa syntyvää, kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumatonta jätettä, koskevat seuraavat jätehuoltomääräysten pykälät ja momentit:

• 5 § (Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella)
• 18 § (Kompostointi) 1, 2, 3, 4 ja 6 momentit
• 19 § (Jätteen polttaminen) 2 momentti
• 20 § (Jätteen hautaaminen)
• 22 § (Jäteastiatyypit) 1-4 ja 6 momentit
• 24 § (Jäteastioiden täyttäminen) 1, 2, 5, 7 ja 8 momentit
• 26 § (Kunnossapito ja pesu)
• 27 § (Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset) 1-5, 7-8 ja 11–13 momentit
• 29 § (Alueelliset jätteiden keräyspaikat)
• 30 § (Kuormaaminen)
• 31 § (Kuljettaminen)
• 35 § (Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi)
• 37 § (Yleisötilaisuuksien jätehuolto)
• 38 § (Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla)
• 39 § (Vaarallisten jätteiden jätehuolto) 1, 2, 5 ja 6 momentit
• 40 § (Vaarallisten jätteiden kerääminen kiinteistöllä)
• 41 § (Erityisjätteet)
• 42 § (Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet)
• 43 § (Tiedottamisvelvollisuus)
• 44 § (Jätehuoltomääräysten valvonta)
• 45 § (Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä)
• 46 § (Voimaantulo)

Elinkeinotoiminnassa syntyvän jätteen käsittelyyn ei sovelleta näiden jätehuoltomääräysten 18–20 §:ää siltä osin kuin jätteen käsittelystä on annettu määräyksiä ympäristöluvassa.

Näitä jätehuoltomääräyksiä ei sovelleta siltä osin kuin niistä on muualla säädetty tai määrätty erikseen sairaaloiden, terveyskeskusten, laboratorioiden, muiden tutkimus- ja hoitolaitosten sekä eläinlääkintälaitosten tartuntavaarallisen ja biologisen jätteen, viiltävän tai pistävän jätteen eikä eläinperäisen
jätteen jätehuollon järjestämiseen.

2 § Jätehuollon tavoitteet

Jätehuollon tavoitteena on suojella terveyttä ja ympäristöä. Jätehuollon tulee aina olla asianmukaista ja jätteet on kuljetettava sekä käsiteltävä hallitusti.

Kaikkien toimijoiden ja jätteen tuottajien on kaikissa toimissaan pyrittävä ensisijaisesti vähentämään muodostuvan jätteen määrää ja sen haitallisuutta. Toissijaisesti jäte on valmisteltava uudelleen käyttöä varten tai se on kierrätettävä. Jos kierrättäminen ei ole mahdollista, jäte on pyrittävä hyödyntämään esimerkiksi energiana. Viimeisenä vaihtoehtona on jätteen loppukäsittely eli sijoittaminen
kaatopaikalle. Tätä etusijajärjestystä noudatetaan siten, että saavutetaan kokonaisuuden kannalta paras lopputulos.

3 § Määritelmät

Näissä jätehuoltomääräyksissä tarkoitetaan

Aluekeräyspisteellä miehittämätöntä jäteyhtiön järjestämää alueellista jätteen keräyspaikkaa, johon kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolelle jäävät kiinteistöt toimittavat lajitellun kuivajätteensä. Aluekeräyspisteen yhteydessä voi olla myös ekopiste. Aluekeräyspisteen käyttöoikeus on aluekeräyspisteen käytöstä vuosimaksun maksaneilla kiinteistöillä.

Asbestijätteellä jätettä, joka sisältää kuitumaisia silikaattimineraaleja, kuten krysotiiliä, krokidoliittiä, amosiittiä, antofylliittiä, tremoliittiä tai aktinoliittiä, sekä muita silikaattikuituja, joilla on samantyyppinen koostumus ja terveyttä vaarantava vaikutus ihmisen elimistöön.

Asumisessa syntyvällä jätteellä kaikkea vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntoloissa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä sen lajista, laadusta ja määrästä riippumatta.

Biojätteellä kotitalouksissa, ravintoloissa, ateriapalveluissa ja vähittäisliikkeissä syntyvää biologisesti hajoavaa elintarvike- ja keittiöjätettä, elintarviketuotannossa syntyvää vastaavaa jätettä sekä biologisesti hajoavaa puutarha- ja puistojätettä.

Ekopisteellä jäteyhtiön järjestämiä alueellisia keräyspaikkoja, joihin voi viedä hyötyjätteitä. Ekopisteen yhteydessä voi olla myös tuottajan järjestämä keräyspiste.

Elintarvikejätteellä ruuanvalmistuksen tai tarjoilun yhteydessä käyttämättä jääneitä ruokaaineksia ja elintarvikkeita sekä ruuantähteitä samoin kuin elintarvikkeiden ja rehujen valmistuksessa
sekä kaupassa syntyvää biojätettä.

Energiajätteellä jätettä, joka voidaan polttamalla tai muulla tavalla hyödyntää energiana, esim. puu, polttokelpoinen muovi sekä paperi ja pahvi, joita ei hyödynnetä materiaalina.

Erityisjätteellä jätteitä, joita ei Valtioneuvoston asetuksessa jätteistä luokitella vaaralliseksi jätteeksi, mutta jotka vaativat haitallisuutensa, laatunsa tai määränsä takia erityiskäsittelyn tai erityisiä toimenpiteitä keräyksen tai kuljetuksen aikana. Erityisjätteitä ovat esimerkiksi viiltävät, pistävät, haisevat sekä pölyävät jätteet.

Haja-asutusalueella taajama-alueen ulkopuolista aluetta.

Haravointijätteellä puutarhasta ja viheralueilta koottua biohajoavaa jätettä, joka ei sisällä oksia tai risuja.

Hukkanoudolla tilannetta, jossa keräysväline on todettu liian painavaksi (kokonaispaino yli 80 kg) tai se on rikkinäinen, kiinteistön kunnossapitovastuulle kuuluva tie keräysvälineelle tai piha-alue on kulkukelvoton tai saattaa vaurioittaa ajoneuvoa, tiellä tai piha-alueella on jäteauton liikennöintiä tai jäteastian tyhjennyksen estäviä kulkuesteitä tai irrallaan olevia eläimiä, jäteastiaan on laitettu sellaista jätettä, jota kyseiseen astiaan ei voimassa olevan lainsäädännön tai jätehuoltomääräysten perusteella saa laittaa tai jäteastia ei jäätymisen tai muun syyn vuoksi saada tavanomaisin toimenpitein tyhjennettyä.

Hyötyjätteellä kierrätystä tai muuta hyödyntämistä varten erilliskerättävää jätettä.

Jäteasemalla miehitettyä jäteyhtiön ylläpitämää keräyspaikkaa, johon voi toimittaa esim. metalliromua, hyötyjätteitä, rakennusjätteitä, suurikokoisia jätekappaleita ja vaarallista jätettä.

Jätteen haltijalla jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on.

Jätekeskuksella Lappeenrannan Konnunsuolla sijaitsevaa Kukkuroinmäen jätekeskusta eli jätteiden
vastaanotto-, käsittely-, välivarastointi- ja loppusijoituspaikkaa.

Jätehuollon toteuttajalla Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:tä, tuottajayhteisöä tai muuta tahoa, joka käytännössä vastaa kyseessä olevan jätteen jätehuollosta.
Jäteyhtiöllä Etelä-Karjalan kuntien omistamaa alueellista jäteyhtiötä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:tä.

Jätteen tuottajalla sitä, jonka toiminnasta syntyy jätettä.

Keräyskartongilla materiaalihyötykäyttöön soveltuvaa paperi-, pahvi- ja kartonkipakkauksia sekä nestekartonkipakkauksia.

Keräyslasilla käytöstä poistettuja kierrätyskelpoisia tyhjiä ja kirkkaita tai värillisiä lasipakkauksia.

Keräysmetallilla käytöstä poistettua pakkausmetallia ja muuta romumetallijätettä.

Keräysmuovilla käytöstä poistettuja muovipakkauksia ja muuta käytöstä poistettua / kierrätyskelpoista
muovia.

Keräyspahvilla puhdasta ja kuivaa pahvia, joka ei sisällä uudelleenkäyttöä oleellisesti haittaavia aineita ja joka täyttää hyötykäytön edellyttämät laatuvaatimukset.

Keräyspaikalla yhden tai useamman jätelajin keräystä varten muodostettua vastaanottopaikkaa, jossa on yksi tai useampi jäteastia kunkin jätelajin lyhytaikaista varastointia ja kuljetusta varten.

Keräyspaperilla puhdasta ja kuivaa paperia, joka ei sisällä uudelleenkäyttöä oleellisesti haittaavia aineita.

Kiinteistöittäisellä jätteenkuljetuksella kunnan tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta, jossa jätteet noudetaan kiinteistöllä sijaitsevasta keräyspaikasta.

Kiinteistön haltijalla kiinteistön omistajaa tai omistajan veroista haltijaa tai kiinteistöä hallitsevaa vuokraoikeuden haltija.

Kimpalla (yhteisastialla) kahden tai useamman kiinteistön yhdessä ylläpitämää yksityistä jätteiden keräysvälinettä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Kimppaisännällä yhteiskäytössä olevan, kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan jäteastian vastuuhenkilöä.

Kompostoinnilla biologisesti hajoavan jätteen käsittelyä hapellisissa olosuhteissa siten, että edistetään sen luonnollista hajoamista.

Kompostorilla elintarvike- ja puutarhajätteen kompostointiin tarkoitettua kompostointilaitetta/-säiliötä.

Kuivajätteellä jätettä, joka jää jäljelle, kun biojätteet, hyötyjätteet, vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on poistettu.

Kuljetuksen suorittajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka vastaa jätteen kuljetuksesta jätteen haltijan tai kunnan lukuun.

Kunnan järjestämällä jätteenkuljetuksella kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta, jossa kunta vastaa jätteenkuljetuksen kilpailuttamisesta sekä tilaamisesta noutaa jätteet kiinteistöiltä, aluekeräyspisteiltä ja ekopisteiltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Etelä-Karjalassa kunnan järjestämästä
jätteenkuljetuksesta ja kilpailuttamisesta vastaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy.

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvalla jätteellä asumisessa syntyvää jätettä, mukaan lukien asumisessa syntyvä liete, sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutustoiminnassa, julkisoikeudellisten yhteisöjen ja yhdistysten hallinto- ja palvelutoiminnassa syntyvä yhdyskuntajäte sekä se liikehuoneistoissa syntyvä yhdyskuntajäte, joka kerätään yhdessä asumisessa
syntyvien jätteiden kanssa.

Kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin toissijaisesti kuuluvalla jätteellä elinkeinotoiminnan jätettä, jonka haltija on pyytänyt liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään muun palveluntarjonnan puutteen vuoksi, eikä asianmukaisen jätehuollon järjestäminen terveyden ja ympäristön
suojelemiseksi muutoin ole mahdollista. Pyynnön kohteena oleva jäte on pystyttävä käsittelemään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla jätteillä jätteitä, jotka jätelain nojalla kuuluvat jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin tai jotka käsitellään kunnan jätehuoltojärjestelmässä kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä kiinteistöjä, joilla syntyy kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvaa jätettä.

Kunnan jätehuoltojärjestelmällä kunnan järjestämän jätehuollon kokonaisuutta, jonka kautta kunta huolehtii kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvista jätteistä. Kunnan jätehuoltojärjestelmä koostuu keräys- ja vastaanottopisteistä, kiinteistöittäisestä jätteenkuljetuksesta sekä jätteiden käsittelystä.

Kyllästetyllä puulla puutavaraa, johon on kyllästysprosessissa imeytetty erilaisia puuta suojaavia aineita, kuten kupari-, kromi- ja arseeniyhdisteitä tai kreosoottia.
Käsitellyllä puulla maalattua, lakattua, kyllästettyä tai muulla vastaavalla tavalla käsiteltyä puujätettä.

Käymäläjätteellä kuivakäymälöissä syntyvää ulosteperäistä jätettä.

Lietteellä yhdyskuntajäteveden puhdistamisessa syntynyttä ja siihen rinnastettavaa vesipitoista jätettä.

Lähikiinteistöllä taajamassa samassa tai viereisessä korttelissa sijaitsevia kiinteistöjä, hajaasutusalueella naapuria tai kylätoimikunnan, tiekunnan tai muun vastaavan toiminnallisen kokonaisuuden kiinteistöjä.

Metalliromulla käytöstä poistettua metallia.

Pienkiinteistöllä omakotitaloa tai paritaloa.

Pienmetallilla käytöstä poistettuja metallipakkauksia ja muuta pienikokoista metalliromua.

Puutarhajätteellä risuja, oksia, ruohoa, puiden lehtiä ja muuta niihin verrattavaa pihan ja puutarhan hoidossa syntynyttä biohajoavaa jätettä.

Rakennus- ja purkujätteellä rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- tai korjausrakentamisen ja kunnossapidon sekä niihin liittyvistä asennustöistä, purkamisesta sekä maa- ja vesirakentamisessa syntynyttä jätettä.

Sako- ja umpikaivojätteellä nestemäistä jäteveden käsittelyn lietettä.

Taajamalla asemakaavoitettua aluetta pois lukien ranta-asemakaavoitetut alueet.

Tuottajavastuunalaisella jätteellä jätettä, jonka jätehuollosta ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa jätelain 6 luvun mukaan käytöstä poistetun tuotteen markkinoille saattanut tuottaja tai sen lukuun toimiva tuottajayhteisö. Tuottajavastuunalaisia jätteitä ovat moottorikäyttöisten ajoneuvojen renkaat, romuautot, sähkö- ja elektroniikkaromu, paristot ja akut, keräyspaperi sekä pakkaukset.

Vaarallisella jätteellä (ent. ongelmajäte) tarkoitetaan palo-, räjähdys-, terveydelle tai ympäristölle vaarallisia jätteitä: Tavallisimpia asumisessa syntyviä vaarallisia jätteitä ovat paristot, erilaiset akut, loisteputket, energiansäästölamput, sähkö- ja elektroniikkaromu, paineelliset aerosolipullot, maalit, lakat, liuottimet, puhdistusaineet, kyllästetty puu, torjunta-aineet, jäteöljyt ja lääkejätteet.

Vapaa-ajan asunnolla yksityishenkilön tai yrityksen omistamaa pääosin yksityishenkilöiden omaan käyttöön tarkoitettua kesämökkiä, vuokrattavaa lomamökkiä ja vuokraosaketta tai muuta vastaavaa vapaa-ajan asuinrakennusta.

Yhdyskuntajätteellä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvää jätettä mukaan lukien sako- ja umpikaivoliete, sekä laadultaan siihen rinnastettavaa hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa syntyvää jätettä.

Yleisellä jätteiden vastaanottopaikalla jätekeskusta, ekopistettä, jäteasemaa, vaarallisen jätteen vastaanottopaikkaa, tuottajayhteisöjen järjestämää keräyspaikkaa, kunnallista jätevedenpuhdistamoa sekä maa-ainesten ja puutarhajätteen vastaanottopaikkaa.

2 LUKU Kunnan jätehuoltojärjestelmään liittyminen

4 § Velvollisuus liittyä kunnan jätehuoltojärjestelmään

Kiinteistöjen ja muiden jätteen tuottajien on jätelain velvoittamana liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvan yhdyskuntajätteen osalta ja noudatettava näitä jätehuoltomääräyksiä. Edellisestä poiketen asumisperäisten sako- ja umpikaivolietteiden jätteenkuljetukset säilyvät toistaiseksi kiinteistön haltijan järjestämänä Etelä- Karjalan jätelautakunnan päätökseen 9.4.2013 § 17 perustuen.

Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu joko liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai aluekeräyspisteen käyttäjäksi.

Taajamissa sijaitsevien kiinteistöjen tulee kuulua kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen.

Jätehuoltoa valvova viranomainen voi velvoittaa kiinteistön haltijan tai hänen edustajansa liittymään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Kaupan ja muun yksityisen elinkeinotoiminnan jätepalvelujen hankkiminen on toiminnanharjoittajan omalla vastuulla. Asuinkiinteistössä tai muulla jätehuollon osalta kunnan vastuulla olevassa kiinteistössä sijaitsevan liikehuoneiston yhdyskuntajätteet kuuluvat kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen, jos niiden keräämisestä kiinteistön muun jätteen kanssa on sovittu kiinteistönhaltijan tai jätteenhaltijan kanssa.

5 § Elinkeinotoiminnan jätehuolto kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella

Kiinteistö tai muu jätteen tuottaja voi pyytää liittymistä kunnan jätehuoltojärjestelmään kunnan toissijaisen jätehuollon järjestämisvelvollisuuden perusteella. Toissijaisesti kunnan jätehuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien jätteiden osalta Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy tekee kiinteistön
tai muun jätteen tuottajan kanssa jätelain edellyttämän määräaikaisen kirjallisen sopimuksen liittymisestä kunnan jätehuoltojärjestelmään sekä sopii, mitä palveluita kyseinen sopimus koskee. Keräysvälineiden tulee täyttää 22 §:n vaatimukset.

6 § Liittyminen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen

Liittyminen kunnan järjestämään kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:hyn, jonka kautta kiinteistön haltija tai hänen edustajansa tilaa kiinteistölle näiden jätehuoltomääräysten mukaisen jäteastioiden tyhjentämisen ja jätteenkuljetuksen. Poikkeuksena tähän ovat sako- ja umpikaivot, joiden tyhjennyksestä ja kuljetuksesta kiinteistön
omistaja/haltija sopii suoraan jätteenkuljetusurakoitsijan kanssa.

7 § Kiinteistökohtainen jäteastia

Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltija tai hänen edustajansa järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat.

Kiinteistön haltijan on toimitettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva kiinteistöltä kerättävä jäte kiinteistöittäiselle jätteenkuljetukselle osoitettuun keräyspaikkaan.

8 § Yhteisen jäteastian (ns. kimppa-astian) perustaminen

Lähikiinteistöt voivat niin sopiessaan käyttää yhteistä jäteastiaa eli ns. kimppa-astiaa (kuivajäteastiaa, hyötyjäteastiaa, biojäteastiaa tai kompostoria). Muiden kuin lähikiinteistöjen väliset kimpat vaativat jätehuoltoviranomaisen myöntämän poikkeamisluvan.

Kimpan perustamisesta on ilmoitettava etukäteen kirjallisesti Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle. Ilmoituksen tulee sisältää kimppa-astian käytöstä ja ylläpidosta vastaavan yhdyshenkilön (kimppaisännän) yhteystiedot, kimppa-astian sijainti, koko ja tyhjennysväli sekä tiedot kimppaa käyttävistä kiinteistöistä. Kimppaisännän on ilmoitettava kimppa-astian käytössä tapahtuvista muutoksista
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:lle. Jätekimppaan ei voi liittyä ilman kimppaisännän suostumusta. Kimppaisännän tulee myös tiedottaa yhteisastian osakkaita kimppaa koskevista muutoksista.

Kimppa-astiaa tai -kompostoria käyttävien lähikiinteistöjen maksimilukumäärä on viisi. Sitä suuremmat kimpat tarvitsevat jätehuoltoviranomaisen poikkeamisluvan.

Mikäli yhteisen jäteastian toiminnassa todetaan jätehuollon järjestämistä vaikeuttavia häiriöitä, voi jätehuoltoviranomainen kimpan isännän, toisen kimppaosakkaan, valvovan viranomaisen tai Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n hakemuksesta purkaa kimpan tai erottaa yksittäisen kimpan osakkaan.

Kimppaan kuuluminen ei vapauta kiinteistönhaltijaa kiinteistökohtaisista vuosimaksuista (ekomaksu, viranomaismaksu ja mahdollinen kuntalisä), jotka laskutetaan aina kiinteistönhaltijalta erikseen.

9 § Kuivajätteen aluekeräyspisteen käyttäminen

Kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuulumattoman kiinteistön haltijan tai hänen edustajansa tulee ottaa yhteyttä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:hyn ja sopia aluekeräyspisteiden käytöstä. Käyttöoikeus on vain aluekeräyspistemaksun maksaneilla kiinteistöjen omistajilla tai haltijoilla.

Jätteiden pienimuotoinen väliaikainen varastointi kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen ulkopuolella olevilla kiinteistöillä ei saa aiheuttaa hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle.

10 § Kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen soveltumattomien jätteiden kuljettaminen

Kiinteistöllä syntyvät jätteet, jotka suuren kokonsa, poikkeuksellisen laatunsa tai määränsä vuoksi eivät sovellu kuljetettavaksi kunnan järjestämässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai sovellu kerättäväksi aluekeräyspisteisiin tai ekopisteisiin on toimitettava Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Jätteen haltija vastaa tällaisten jätteiden kuljettamisesta ja
niistä aiheutuvista vastaanottokustannuksista itse.

Jätteiden pienimuotoinen väliaikainen varastointi kiinteistöillä ei saa aiheuttaa hygieenisiä haittoja tai hajuhaittoja eikä muutakaan haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Jätteenkuljettaja voi kieltäytyä tyhjentämästä jäteastiaa, johon on sijoitettu näistä jätehuoltomääräyksistä poiketen kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen soveltumattomia jätteitä. Tällöin kiinteistön haltijan on huolehdittava jäteastian tyhjentämisestä sekä jätteiden kuljettamisesta Etelä-Karjalan
Jätehuolto Oy:n osoittamaan paikkaan.

11 § Jätteiden vastaanotto- ja käsittelypaikat

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet on toimitettava Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osoittamiin paikkoihin.

Sellaisille yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluville jätteille, joita ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa tai toimiteta aluekeräyspisteelle, tarkoitettuja vastaanottopaikkoja ovat Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n vastaanottopaikat, kuten Kukkuroinmäen jäteasema, miehitetyt jäteasemat,
ekopisteet sekä kiertävät keräykset.

Tuottajavastuunalaiset jätteet tulee toimittaa tuottajien järjestämiin vastaanottopaikkoihin.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n on ylläpidettävä ajantasaista listaa järjestämistään vastaanottopaikoista tietoverkossa. Lista Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osoittamista vastaanottopaikoista on saatavana osoitteesta www.ekjh.fi.

Jätteiden toimittaminen yleisille vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu paikan pitäjän antamien ohjeiden mukaisesti ja ilmoitettuina aukioloaikoina. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin.

Vastaanotto- ja käsittelypaikkaan saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, joka on vastaanotto- tai käsittelypaikan vastaanottoehtojen mukaista tai joille on varattu vastaanottopaikassa oma jäteastia. Vastaanotto- tai käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta sinne soveltumatonta jätettä.


3 LUKU Jätteiden kerääminen kiinteistöillä

12 § Erikseen lajiteltavat jätelajit

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvästä yhdyskuntajätteestä on lajiteltava erikseen kuivajäte, biojäte, hyötyjätteet sekä vaaralliset jätteet. Jätteen haltija huolehtii jätteiden lajittelusta ja jätteiden toimittamisesta niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin.

Kuivajätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuun oman kiinteistön (tai mikäli käytössä on kimppa-astia, lähikiinteistön) jäteastiaan tai aluekeräyspisteelle, mikäli kiinteistöllä on siihen käyttöoikeus.

Biojätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuun oman kiinteistön (tai mikäli käytössä on kimppa-astia, lähikiinteistön) jäteastiaan. Biojätteet voidaan myös kompostoida. Aluekeräyspistettä käyttävien kiinteistöjen tulee aina kompostoida biojätteensä omassa tai toisen kiinteistön kanssa yhteisessä kompostorissa, ellei Etelä-Karjalan Jätehuollon kanssa ole sovittu biojätteen kiinteistöittäisestä
kuljetuksesta.

Hyötyjätteet tulee toimittaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n ylläpitämälle ekopisteelle tai kiinteistön omiin hyötyjäteastioihin (koskee lähinnä rivi- ja kerrostaloja). Tuottajavastuunalaiset pakkausjätteet toimitetaan tuottajien järjestämään keräyspaikkaan viimeistään 1.1.2016 alkaen tai niiden puuttuessa
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n ylläpitämälle ekopisteelle.

Vaaralliset jätteet tulee toimittaa niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin.

Kiinteistöllä erilliskerätty hyötyjäte tulee luovuttaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tai tuottajan järjestämiin keräyksiin. Hyötyjätettä ei saa luovuttaa muille toimijoille eivätkä muut toimijat saa ottaa sitä vastaan kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä.

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy järjestää kiinteistöllä erilliskerättyjen pakkausjätteiden kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen näiden jätehuoltomääräysten 16 ja 17 §:n mukaisesti.

Mikäli erilliskerättyä pakkausjätettä ei kuljeteta kunnan tai tuottajan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, voi kiinteistön haltija itse tilata sille vapaaehtoisesti jätteenkuljetuksen ja luovuttaa jätteen jätteenkuljetusyritykselle kuljetettavaksi tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan 1.1.2016 alkaen.

13 § Kuivajäte

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä muu kuin bio-, hyöty- tai vaarallinen jäte on laitettava kiinteistön kuivajäteastiaan tai se on kuljetettava aluekeräyspisteelle (mikäli kiinteistöllä on siihen käyttöoikeus) noudattaen näiden määräysten 24 §:ssä mainittuja tarkempia ohjeita.

14 § Biojäte

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä syntyvä biojäte on lajiteltava ja laitettava joko kiinteistön omaan biojäteastiaan tai vaihtoehtoisesti biojäte on kompostoitava kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Kiinteistö voi myös käyttää lähikiinteistön kanssa yhteistä biojäteastiaa tai kompostoria.

Kiinteistöllä on mahdollisuus ottaa biojätteen kiinteistökohtainen keräily osaksi vuotta (yleensä talviajaksi). Tällöin biojäteastian tyhjennyksien tulee olla säännöllisiä 25 §:n mukaisilla tyhjennysväleillä.

15 § Energiajätteen lajittelu ja kerääminen erikseen

Yhdyskuntajätteenä syntyvä energiajäte kuuluu kunnan vastuulle.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piirissä olevilla kiinteistöillä yhdyskuntajätteenä syntyvän energiajakeen erilliskeräys on kiellettyä. Kaikki Etelä-Karjalan alueella kerättävä kunnallisen jätehuollon kuivajäte toimitetaan energiana hyödynnettäväksi, minkä vuoksi energiajätteen erilliskeräys on tarpeetonta. Energiajätteet tulee sijoittaa kiinteistön kuivajäteastiaan tai aluekeräyspisteeseen,
mikäli kiinteistöllä on siihen käyttöoikeus.

16 § Hyötyjätteiden lajittelu- ja erilliskeräysvelvoitteet

Kiinteistöllä on oltava seuraavat keräysvälineet ja kaikkien kiinteistössä asuvien tai toimivien on lajiteltava ja kerättävä seuraavat jätteet omiin astioihin:

Jätelaji  Asuinkiinteistö
Huoneistojen lukumäärä vähintään

Muu kiinteistö*
Jätteen määrä vähintään

Biojäte Aina Aina
Kuivajäte Aina Aina
Keräyskartonki/ pahvi 10 huoneistoa 20 kg / viikko
Keräyslasi 20 huoneistoa  30 kg / viikko 
Metalli  20 huoneistoa  30 kg / viikko 

  *Muu kuin asuinkiinteistö, jossa syntyy kunnan vastuulle kuuluvaa jätettä.

Mikäli kiinteistö ei näiden määräysten mukaan ole velvollinen hankkimaan jollekin em. jätejakeelle erillistä keräysvälinettä, hyötyjätteet tulee toimittaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osoittamiin tai tuottajan järjestämiin ekopisteisiin tai vastaanottopaikkoihin.

Kiinteistöt, joiden huoneistomäärä ei velvoita kuulumaan hyötyjätekeräykseen, voivat liittyä keräykseen, mikäli kiinteistö sijaitsee jäteyhtiön keräysreitillä ja hyötyjätteen kertymä on riittävä.

Kiinteistön haltijan on jätelain 50 §:n mukaisesti järjestettävä vastaanottopaikka käytöstä poistettujen paperituotteiden tuottajavastuista keräystä varten. Tämä velvollisuus ei kuitenkaan koske pientaloja tai muista vastaavia kiinteistöjä eikä haja-asutusalueella sijaitsevia kiinteistöjä.

17 § Muut erikseen kerättävät jätteet

Tuottajavastuunalaiset jätteet (kuten ajoneuvojen renkaat, sähkö- ja elektroniikkalaitteet, paristot ja akut, paperituotteet, pakkaukset ja romuautot) on kerättävä erikseen ja toimitettava tuottajan järjestämään vastaanottopaikkaan. Pantilliset juomapakkaukset on toimitettava niitä varten järjestettyihin
palautuspisteisiin.

Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet on kerättävä erikseen ja toimitettava käsiteltäväksi näissä jätehuoltomääräyksissä erikseen annettujen määräysten mukaisesti.

Risut ja oksat sekä käsittelemätön puujäte, joita ei käsitellä omatoimisesti kiinteistöllä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti, on toimitettava Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.

Puhtaat ylijäämämaat tulee toimittaa kunkin kunnan osoittamaan vastaanottopaikkaan. Maasta irrotetut kannot on kuljetettava niitä vastaanottaviin paikkoihin, mikäli niitä ei itse hyödynnetä. Kantoja ei saa sekoittaa ylijäämämaihin.

Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvissa toiminnoissa, mukaan lukien asumisessa, syntyvä rakennus- ja purkujäte tulee lajitella jäteasetuksen mukaisesti seuraaviin jätelajeihin:

1. betoni-, tiili-, kivennäislaatta- ja keramiikkajätteet;
2. kipsipohjaiset jätteet;
3. kyllästämättömät puujätteet;
4. metallijätteet;
5. lasijätteet;
6. muovijätteet;
7. paperi- ja kartonkijätteet;
8. maa- ja kiviainesjätteet.

Mikäli rakennus- ja purkujätteessä on asbestia, tulee sen osalta toimia näiden määräysten § 41 mukaisesti.

Mikäli kiinteistön omistaja itse huolehtii rakennus- ja purkujätteiden jätehuollosta, syntyvä jäte käsitellään kunnallisessa jätehuoltojärjestelmässä ja lajitellut rakennus- ja purkujätteet toimitetaan Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan. Mikäli rakennus- ja purkujätteille ei ole osoitettu vastaanottopaikkaa kohtuullisen lähelle rakennus- tai purkukohdetta, voidaan jätteet toimittaa myös jonkun muun toimijan ylläpitämään vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä.


4 LUKU Omatoiminen jätteen käsittely ja hyödyntäminen

18 § Kompostointi

Elintarvikejätettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, johon ei pääse haittaeläimiä. Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa kunnossa. Ympärivuotisessa käytössä olevan kompostorin on oltava lämpöeristetty. Kesäaikana kompostointi voidaan tehdä lämpöeristämättömässä kompostorissa
edellyttäen, että talvella kiinteistö siirtyy biojätekeräilyyn tai järjestää muulla hyväksyttävällä tavalla biojätteiden käsittelyn.

Kompostori on sijoitettava, rakennettava ja hoidettava siten, ettei siitä aiheudu haittaa terveydelle tai ympäristölle. Kompostoria ei saa sijoittaa viittä (5) metriä lähemmäs naapurin rajaa ilman naapurin suostumusta tai 15 metriä lähemmäs talousvesikaivoa tai lähdettä. Kompostori voidaan kuitenkin sijoittaa ilman naapurin lupaa hyväksytyissä rakennuslupakuvissa merkittyyn jätehuollolle
varattuun tilaan tai paikkaan.

Kuivakäymäläjätettä, lemmikkieläinten ulosteita ja näiden määräysten 36 §:ssä tarkoitettua pienpuhdistamolietettä saa kompostoida vain sitä varten suunnitellussa suljetussa ja hyvin ilmastoidussa kompostorissa, joka on suojattu haittaeläinten pääsyltä ja jonka valumavesien pääsy maahan on estetty.
Kompostoria on hoidettava ohjeiden mukaisesti ja se on pidettävä asianmukaisessa
kunnossa. Ulosteperäisen jätteen kompostointiaika on vähintään vuoden.

Puutarhajätettä saa kompostoida lämpöeristämättömässä kompostorissa. Puutarhajätteen kompostoria ei saa sijoittaa kahta (2) metriä lähemmäs naapurin rajaa ilman naapurin suostumusta.

Puutarhajätteen kompostori on tarvittaessa suojattava näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksin. Puutarhajätettä ei saa kuljettaa puistoihin tai muille yleisille tai yksityisille alueille.

Puutarhajäte, jota ei kompostoida tai muulla tavoin käsitellä omatoimisesti, on toimitettava Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n osoittamaan vastaanottopaikkaan.

Osittain maatuneen kompostin voi jälkikompostoida kompostorin ulkopuolella riittävää huolellisuutta noudattaen.

19 § Jätteen polttaminen

Kiinteistön tulipesissä saa polttaa käsittelemätöntä puujätettä, risuja ja oksia sekä vähäisiä määriä (kierrätykseen kelpaamatonta) paperia, pahvia ja kartonkia.

Muun jätteen hävittäminen polttamalla on kiellettyä. Kielto ei koske sellaista jätteen hyödyntämistä, johon on saatu ympäristölupa tai muu viranomaisen hyväksyntä.

Taajama-alueen ulkopuolella saa polttaa avopolttona vähäisiä määriä kuivia risuja ja oksia, maa- ja metsätaloudessa syntyviä kuivia kasviperäisiä jätteitä ja hakkuujätettä sekä käsittelemätöntä puujätettä (ei rakennusjätettä).

Polttaminen ei saa aiheuttaa naapurustolle savu-, noki-, haju- tai terveyshaittaa. Nuotion tai muun avotulen sytyttäminen on kiellettyä, mikäli olosuhteet kuivuuden, tuulen tai muun syyn takia ovat sellaiset, että metsäpalon, ruohikkopalon tai muun tulipalon vaara on ilmeinen. Vaatimus korostuu erityisesti metsäpalovaroituksen aikaan. Merkittävää savunmuodostusta aiheuttavasta polttamisesta on tehtävä Pelastuslain (379/2011 § 8) nojalla ilmoitus pelastusviranomaiselle. Ilmoituksessa
tulee käydä ilmi tarkka polttopaikka (osoite), vastuuhenkilö ja hänen puhelinnumeronsa sekä polttoaika. Pelastusviranomaisella on oikeus kieltää polttaminen, mikäli siitä voi aiheutua edellä mainitun mukaista haittaa tai tulipalon leviämisvaara. Polttamisessa on lisäksi huomioitava muiden viranomaisten rajoitukset.

20 § Jätteen hautaaminen

Jätteen hautaaminen maahan on kielletty.

Kuolleiden lemmikkieläinten hautaaminen on sallittua koko maassa Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran antaman ohjeistuksen mukaisesti. Eviran ohjeiden mukaan kuolleet lemmikkieläimet hävitetään ensisijaisesti hautaamalla tai tuhkaamalla.

21 § Muu jätteenkäsittely

Puutuhkaa saa käyttää maanparannusaineena.

Kiinteiden jätteiden laittaminen viemäriin on kielletty.

Jätevesiviemäriin liitetyn jätemyllyn käyttäminen on kielletty.

 5 LUKU Jäteastiat

22 § Jäteastiatyypit

Kiinteistön haltijalla tulee olla käytössään riittävä määrä jäteastioita näiden jätehuoltomääräysten mukaista jätteen keräämistä varten.

Jäteastian on sovelluttava siihen kerättävälle jätelajille ja sen koon on vastattava kiinteistöllä syntyvää jätemäärää.

Jäteastiat on mitoitettava siten, että ne ovat aina suljettavissa tyhjennysväli huomioon ottaen. Normaalin tyhjennysvälin harventamiseksi ei saa käyttää tarpeeseen nähden liian suuria jäteastioita.

Kunnan järjestämässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa jäteastioina voidaan käyttää:

  1. Käsin siirrettävissä olevia tartuntakahvoin ja pyörin varustettuja jäteastioita, jotka soveltuvat koneelliseen kuormaukseen ja pesuun ja ovat 1.1.2015 voimassa olleiden standardien SFS-EN 840-1 ja SFS-EN 840-2 mukaisia. Standardista SFS-EN 840-2 poiketen jäteastia voi kuitenkin olla tilavuudeltaan enintään 900 l
  2. Yksipistetyhjennettäviä pintasäiliöitä tai maahan upotettuja syväsäiliöitä, jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä.
  3. Kannellisia jätesäiliöitä (pikakontteja), jotka tyhjennetään koneellisesti jäteautoon kiinteistöllä. Kunnan järjestämän jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä pikakonttien käyttö päättyy 30.9.2016.

Mikäli vaihtolavasäiliöitä tai muita jätteiden tilapäiseen keräämiseen soveltuvia jäteastioita halutaan käyttää kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa, tulee keräysastioiden tyhjennyksestä ja kuljetuksesta sopia Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kanssa.

Muussa kuin kunnan järjestämässä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa keräysastioina voidaan lisäksi käyttää

  1. Vaihtolavasäiliöitä, jotka on varustettu koukkutartunnalla ja joissa jätteet kuljetetaan vastaanotto- tai käsittelypaikkaan.
  2. Poikkeuksellisten jäte-esineiden tai suurten jätemäärien tilapäiseen keräykseen soveltuvia muita jäteastioita.

Ns. säkkitelineitä ei saa käyttää kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

23 § Jäteastian merkitseminen

Jäteastiat on varustettava kanteen ja/tai etuseinään kiinnitettävällä riittävän suurella, jäteastiaan kerättävän jätelajin ilmoittavalla tekstitarralla tai muulla merkinnällä. Jätteen haltijan on huolehdittava jäteastioiden merkinnästä. Jätelaji ilmoitetaan käyttämällä näissä jätehuoltomääräyksissä käytettyjä jätelajinimityksiä.

Jäteastioiden värityksessä suositellaan käytettäväksi ohjeellisia värejä, mikäli se on mahdollista.

Keräysvälineiden ohjeelliset värit ovat seuraavat:

 Jäteastia  Väri
 Kuivajäte           Harmaa
 Biojäte                Ruskea
 Keräyspaperi      Vihreä
 Keräyskartonki      Sininen
 Keräyslasi           Valkoinen/musta
 Metalli                Musta
 Vaarallinen jäte  Punainen
 Muu hyötyjäte  Keltainen

 Mikäli jäteastia ei sijaitse kiinteistön välittömässä läheisyydessä, tulee astia merkitä jätteenhaltijan tai kimppaisännän yhteystiedoilla. Merkitsemisestä vastaa jätteen haltijan tai kimppaisäntä.

Samassa jätetilassa olevat eri jätteen haltijoiden keräysastiat tulee merkitä jätteenhaltijan yhteystiedoilla. Merkitsemisestä vastaa jätteen haltija.

24 § Jäteastioiden täyttäminen

Jäteastiaan saa laittaa vain kyseiseen astiaan tarkoitettua jätettä.

Käsin siirrettävää jäteastiaa ei saa täyttää siten, että sen tyhjentäminen astian sijaintipaikan olosuhteiden, jäteastian rakenteen, jätteen painon tai ominaisuuksien vuoksi aiheuttaa tyhjentäjälle työturvallisuusriskin

Jos jäte ei mahdu jäteastiaan täyttymisen takia tai sitä ei muusta syystä voi sinne panna, voidaan se sijoittaa tilapäisesti jäteastian välittömään läheisyyteen (esim. eteen tai sivulle). Tämä koskee ainoastaan kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetettavia jätteitä. Jäte tulee pakata jätesäkkiin siten, että jäteauton kuljettaja saa kuormattua sen turvallisesti. Poisvietävää jätettä ei tarvitse merkitä erikseen.
Jätepakkaus saa painaa korkeintaan 15 kg. Jätteen on tässäkin tapauksessa
sovelluttava laatunsa, kokonsa ja määränsä puolesta kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa. Biojätettä ei saa jättää astian ulkopuolelle lukuun ottamatta haravointijätettä, joka on pakattu biohajoavaan säkkiin jäteastian viereen. Astian ulkopuolinen jäte ei sisälly normaaliin astiatyhjennyshintaan, vaan siitä veloitetaan erikseen.

Kiinteistön jätteille tarkoitetun vastaanottopaikan tai jäteastioiden läheisyyteen ei saa sijoittaa mitään sellaista, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi pois jätteenä.

Jätteet tulee jäteastian likaantumisen ja ympäristön roskaantumisen välttämiseksi pakata ennen niiden sijoittamista jäteastiaan.

Biojätteet tulee pakata niin, ettei niistä aiheudu hajuhaittoja eikä keräysvälineen likaantumista. Biojätteen keräysastiassa tulee käyttää biohajoavaa suojasäkkiä. Biojätteen keräysvälineisiin ei saa sijoittaa jätteitä, jotka haittaavat biojätteen hyödyntämistä tai lopputuotteen käyttöä eivätkä biojätteet saa olla biohajoamattomissa muovipusseissa tai – säkeissä. Biojätteen keräämiseen tarkoitettuun jäteastiaan ei saa laittaa nestemäistä biojätettä. Talvella biojätteiden jäätymisen ehkäisemiseksi biojätteen kanssa on käytettävä riittävästi kuiviketta, kuten puupurua tai kompostikuiviketta tai ne tulee pakata biohajoaviin pusseihin (esim. sanomalehtipussi).

Nestemäistä jätettä ei saa sijoittaa jäteastioihin.

Hienojakoinen ja pölyävä jäte on pakattava tiiviisti ennen sijoittamista jäteastiaan.

Jätteet on sijoitettava jäteastiaan siten, että astian koneellinen tyhjennys on aina mahdollista.

Kuivajäteastiaan ei saa laittaa:

  • palo- ja räjähdysvaaran aiheuttavaa jätettä
  • vaarallisia jätteitä
  • lääkkeitä
  • erityisjätteitä
  • aineita tai esineitä, jotka painonsa, kokonsa, muotonsa, lujuutensa tai muun syyn takia voivat aiheuttaa vaaraa tai työturvallisuusriskin tyhjentäjälle, jätteen tuottajalle, jäteastiaa käsitteleville tai jätteenkäsittelijälle
  • aineita tai esineitä, jotka voivat vahingoittaa jäteastiaa tai jäteautoa tai vaikeuttaa merkittävästi jätteen kuormaamista tai purkamista
  • nestemäisiä jätteitä (esim. lietteitä)
  • hiekoitushiekkaa tai maa-aineksia
  • suuria määriä rakennus- ja purkujätettä

Kauttaaltaan jäähtynyttä ja kytemätöntä tuhkaa ja nokea saa sijoittaa kuivajäteastiaan tiiviiseen ja kestävään pakkaukseen pakattuna.

Kiinteistökohtaista jäteastiaa ei tyhjennetä normaalin tyhjennysreitin puitteissa, mikäli:

  • keräysväline on liian painavaksi täytetty (kokonaispaino yli 80 kg) tai rikkinäinen
  • kiinteistön kunnossapitoon kuuluva tie keräysvälineelle tai piha-alue on kulkukelvoton tai saattaa vaurioittaa ajoneuvoa
  • tiellä tai piha-alueella on jäteauton liikennöintiä tai jäteastian tyhjennyksen estäviä kulkuesteitä tai irrallaan olevia eläimiä
  • jäteastiaan on laitettu sellaista jätettä, jota kyseiseen astiaan ei voimassa olevan lainsäädännön tai jätehuoltomääräysten perusteella saa laittaa
  • jäteastia ei jäätymisen tai muun syyn vuoksi saada tavanomaisin toimenpitein tyhjennettyä

Em. käynti katsotaan hukkanoudoksi ja siitä veloitetaan normaali tyhjennysmaksu.

Tienpitäjällä on vastuu pitää tie siinä kunnossa, että jäteauto voi liikkua tiellä kaikkina vuodenaikoina, myös kelirikkokaudella. Tienpitäjän tulee osoittaa mahdollisten painorajoitusten aikana lupa kuljetusten suorittamiseen liikennemerkein.

25 § Tyhjennysvälit

Jäteastiat on tyhjennettävä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa säännöllisesti ja niin, että jätteet sopivat keräysvälineisiin. Keräysvälineet on tyhjennettävä seuraavin määrävälein kiinteistön ollessa vakituisessa asuinkäytössä:

Jätelaji  Tyhjennysväli
Biojäte 1 viikko 1.5.–30.9. välisenä aikana
  1 tai 2 viikkoa 1.10.–30.4. välisenä aikana
Biojäte pakattuna ja kuivitettuna 1 tai 2 viikkoa 1.5.–30.9. välisenä aikana
  1, 2 tai 4 viikkoa 1.10.–30.4. välisenä aikana
Kuivajäte 1, 2, 4 tai 8 viikkoa
Keräyskartonki 1, 2, 4 tai 8 viikkoa

 
Mikäli kiinteistöltä poiskuljetettavan kuivajätteen määrä on poikkeuksellisen vähäinen, voidaan käyttää edellä olevia pitempiä tyhjennysvälejä jätehuoltoviranomaisen myöntämällä poikkeamisluvalla. Tyhjennysvälin pidennys voi olla 12 tai 16 viikkoa. Kuivajäteastian tyhjennysvälin harvennus katsotaan aina tapauskohtaisesti ja siihen vaikuttaa mm. kiinteistön asukasmäärä sekä jäteastian koko. Jätehuoltomääräysten vastainen jätteen omatoiminen käsittely, kuten jätteen polttaminen, ei ole peruste harvennuksen myöntämiselle.

Vain kesäkäytössä olevilta vapaa-ajan kiinteistöiltä edellytetään, että kuivajäteastia tyhjennetään vähintään kaksi kertaa kesäkaudella (1.5.–31.10.) säännöllisellä noutorytmillä.

26 § Kunnossapito ja pesu

Keräysvälineen haltijan on huolehdittava keräysvälineen kunnossa- ja puhtaanapidosta siten, ettei se aiheuta terveydellistä haittaa, ympäristön likaantumista tai roskaantumista eikä työturvallisuusriskiä tyhjentäjälle tai käyttäjälle. Keräysvälineiden tulee olla tiiviitä, kuormauskäsittelyn kestäviä ja ne tulee pestä tarpeen mukaan. Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy järjestää yli kolmen asuinhuoneiston asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden kuivajäteastioille pesun kerran ja biojäteastioille kaksi kertaa vuodessa.


6 LUKU Jätteen keräyspaikat

27 § Jäteastian sijoittamista koskevat määräykset

Jäteastiat on sijoitettava keräyspaikkaan, joka on saavutettavissa ilman kynnystä, porrasta tai muuta estettä. Jos keräyspaikka on aitauksessa, katoksessa tai jätehuoneessa, tulee sisäänkäynnin tilaan olla suoraan ulkotiloista. Keräyspaikalle johtava ovi on varustettava siten, että sen saa pysymään auki.

Rivitalojen ja sitä suurempien kiinteistöjen keräysvälineet tulee sijoittaa tarkoitukseen varattuun seinälliseen katokseen, jonka koko on mitoitettava jätemäärän mukaan. Keräysvälineiden sijoittelussa ja rakenteissa on otettava huomioon rakennusvalvontaviranomaisen antamat määräykset sekä sijoittelun ja rakenteiden mahdollinen luvanvaraisuus. Muiden kuin omakotikiinteistöjen jätekatokset tai muut jäteastioille tarkoitetut tilat tulee sijoittaa vähintään 8 metrin päähän asuinrakennuksesta, mikäli jätetilaa ei ole palo-osastoitu. Omakotitalojen jätteiden keräyspaikan vähimmäisetäisyys asuinrakennuksista on 4 metriä.

Mikäli kiinteistölle ei tarvitse rakentaa jätekatosta tai muuta jäteastioille tarkoitettua tilaa, on jäteastiat kuitenkin tarvittaessa suojattava näköesteellä, kuten aitauksella tai istutuksin. Näköeste tulee suunnitella ja sijoittaa siten, että se ei häiritse jäteastian tyhjennystä.

Jäteastiat on sijoitettava vaakasuoralle, kulutusta kestävälle ja jäteastioiden siirtoon sopivalle alustalle. Keräyspaikka on mitoitettava siten, että eri jätelajien jäteastiat voidaan siirtää tyhjennettäviksi siirtämättä muita jäteastioita.

Alueiden ja väylien, joilla keräysvälinettä siirretään jätteiden kuormausta ja kuljetusta varten, tulee olla riittävän kantavia, kovapintaisia ja tasaisia. Jäteastian siirtoväylällä ei saa olla aitauksia, istutuksia tai muita tekijöitä, jotka estävät jäteastian joustavan ja esteettömän siirtämisen. Alueet ja väylät eivät saa olla liukkaita ja niiden kaltevuuden tulee, mikäli mahdollista, olla alle 1:10. Kiinteistön haltijan on huolehdittava keräysvälineille johtavan kulkuväylän ja sijoituspaikan kunnossa- ja puhtaanapidosta siten, että astioita voidaan siirtää esteettä ja turvallisesti.

Pienkiinteistöillä (omakoti- ja paritalokiinteistöillä) keräysvälineet, jotka ovat käsin siirrettävissä, on sijoitettava tonttiliittymään enintään 10 metrin etäisyydelle tyhjennyksen suorittavan auton kulkureitin keskeltä. Muilla kiinteistöillä käsin siirrettävät jäteastiat on sijoitettava siten, että jäteautolla on esteetön ja turvallinen pääsy vähintään 10 metrin päähän astiasta.

Jätteen haltijan on huolehdittava, että keräysastia sijaitsee samassa paikassa aina jäteastiaa tyhjennettäessä.

Keräysvälineet, jotka eivät ole käsin siirrettävissä, on sijoitettava siten, että jätteiden kuormaus ajoneuvoon voidaan tehdä suoraan sijaintipaikalta.

Taajamassa pienkiinteistöillä astiatyhjennykset suoritetaan kadulla seisovaan jäteautoon. Kiinteistö voi edellä mainitusta poiketen sopia jäteyhtiön kanssa keräyspaikan sijainnista.

Yli 10 metrin keräysvälineen siirrosta tai lisäkuljetuksesta voidaan periä jätetaksan mukainen lisämaksu kaikilta kiinteistöiltä.

Keräyspaikalla on oltava riittävä valaistus. Mikäli keräyspaikka sijaitsee jätehuoneessa, on huolehdittava riittävästä ilmastoinnista ja viemäröinnistä.

Jätteiden keräyspaikkaa ei saa käyttää muuna varastona. Keräyspaikkaan ei saa sijoittaa jätettä tai tavaraa, jota ei ole tarkoitettu kuljetettavaksi kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Mikäli keräyspaikassa tai astian välittömässä läheisyydessä säilytetään tilapäisesti tavaraa, tulee niissä olla selkeästi merkintä, ettei tavaroita viedä pois.

28 § Jäteastian sijoituspaikan tai jäteastian lukitseminen

Jos kiinteistön haltija on lukinnut jäteastian sijoituspaikalle johtavan reitin ja kiinteistö kuuluu kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, on lukitus järjestettävä siten, että jätteenkuljettajan yleisavain sopii oveen. Lukituksessa on käytettävä kaksoispesälukkoa. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan käyttää avainsäiliötä, johon jätteenkuljettajan yleisavain sopii ja johon sijoitetaan tarvittava avain.
Avainsäiliö on sijoitettava keräyspaikalle johtavan reitin välittömään läheisyyteen.

Kiinteistön haltija vastaa lukituksen asennus- ja huoltokustannuksista sekä lukituksen toimintakuntoisuudesta.

29 § Alueelliset jätteiden keräyspaikat (ekopisteet ja aluekeräyspisteet)

Alueellisia jätteiden keräyspaikkoja koskevat määräykset ovat voimassa sekä Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n, tuottajien että mahdollisten muiden tahojen järjestämillä alueellisilla keräyspaikoilla, kuten kuivajätteelle tarkoitetuilla aluekeräyspisteillä ja hyötyjätteille tarkoitetuilla ekopisteillä. Alueellisten jätteiden keräyspaikkojen sijoittelun ja rakenteiden luvanvaraisuudesta päättää rakennusvalvontaviranomainen.

Alueelliselle keräyspaikalle saa toimittaa ainoastaan sellaista jätettä, jota varten keräyspaikalla on jäteastiat. Jäteastioissa tulee olla selvät merkinnät, mille jätejakeelle kyseinen astia on tarkoitettu. Jätteitä ei saa jättää jäteastioiden ulkopuolelle.

Alueellisen jätteiden keräyspaikan ylläpitäjän on huolehdittava keräyspaikan ylläpidosta, puhdistamisesta ja tyhjentämisestä siten, että keräyspaikasta ei aiheudu terveyshaittaa tai ympäristön likaantumista tai roskaantumista. Alueellisten keräyspaikkojen tyhjentämistiheyden tulee olla riittävä sille kertyvään jätteen määrään nähden ja tyhjennyksessä tulee huomioida vuodenaikojen mukaan vaihtelevat jätemäärät. Keräyspisteestä vastaavalla toimijalla on velvollisuus pitää keräyspaikka ja sen ympäristö siistinä ja kunnossa, ellei asiasta ole muuta sovittu erillisissä sopimuksissa. Alueellisella jätteiden keräyspaikalla tulee olla siitä vastaavan toimijan yhteystiedot.


7 LUKU Jätteenkuljetus

30 § Kuormaaminen


Jätteiden kuormaaminen on sallittu maanantaista perjantaihin klo 6 – 22 välisenä aikana ja lauantaisin klo 8 – 18 välisenä aikana. Useamman pyhäpäivän sattuessa peräkkäin, on jätteiden kuormaaminen sallittu pyhäpäivänä klo 8 – 18.

Jätteiden kuormaamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai haittaa ympäristölle tai terveydelle.

Tilapäinen jätteiden kokoaminen suurempaan kuljetusvälineeseen on sallittu, jos kuljetusvälineen tai jäteastian sijoittamiseen saadaan maanomistajan lupa. Kootut jätteet on kuljetettava pois välittömästi keräyksen päätyttyä. Jätteiden kokoamisesta ei saa aiheutua roskaantumista tai ympäristötai
terveyshaittaa.

31 § Kuljettaminen

Jätteet on kuljetettava sellaisessa säiliössä tai peitettävä siten, että jätteitä ei pääse kuljetuksen aikana leviämään ympäristöön. Jätteet eivät myöskään saa kuljetuksen aikana aiheuttaa tapaturmavaaraa. Jätteenkuljettaja vastaa siitä, että jätettä ei pääse leviämään ympäristöön kuljetuksen aikana.

Kuljetettaessa pölyävää, kevyttä, pienikokoista tai nestemäistä jätettä on varmistuttava säiliön tiiviydestä.

Erilliskerätyt ja erilaatuiset jätelajit on pidettävä kuljetuksen aikana erillään.

Jätteen luovuttajan, jätteenkuljettajan ja jätteen vastaanottajan on oltava selvillä mahdollisesta siirtoasiakirjan laatimisvelvoitteesta, mikä koskee asumisessa syntyvien lietteiden, rakennus- ja purkujätteen sekä vaarallisten jätteiden kuljettamista. Ammattimainen jätteen kuljettaminen tai välittäminen edellyttää jätelain 94 §:n mukaista hakemusta Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle toiminnan hyväksymiseksi jätehuoltorekisteriin.

32 § Kuljetusrekisteri ja tietojen toimittaminen

Jätteenkuljettajan on luovutettava Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaiselle kiinteistöittäiset ja jätelajikohtaiset tyhjennystiedot kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa kuljetetuista jätteistä. Velvoite koskee myös lietteen keräystä ja kuljetusta. Tiedot on toimitettava jätehuoltoviranomaiselle vähintään kerran vuodessa. Luovutettavien tietojen sisällöstä määrätään jäteasetuksen 26 §:ssä.

Tiedot on pääsääntöisesti toimitettava sähköisessä ja muokattavissa olevassa muodossa. Tiedot merkitään Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaisen ylläpitämään kuljetusrekisteriin.

33 § Jätteen vastaanotto- ja käsittelypaikat

Jätteenkuljettajan on kuljetettava kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat jätteet Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osoittamiin vastaanottopaikkoihin. Erilliskerättyjen pakkausjätteiden osalta jätteet on kuljetettava tuottajien osoittamaan vastaanottopaikkaan viimeistään 1.1.2016 alkaen tai Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n osoittamaan varastointipaikkaan ennen toimittamista tuottajien jätehuoltoon.

Vastaanotto- ja käsittelypaikoista on pidettävä listaa Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n internetsivuilla www.ekjh.fi.

Jätteiden toimittaminen vastaanotto- ja käsittelypaikoille on sallittu ilmoitettuina aukioloaikoina. Jätteiden toimittamisessa on noudatettava vastaanottopaikan ylläpitäjän antamia ohjeita. Erilaatuiset jätteet on sijoitettava niille osoitettuihin paikkoihin.

Vastaanotto- ja käsittelypaikka voi kieltäytyä vastaanottamasta jätettä, mikäli jäte ei ole vastaanottopaikan vastaanottoehtojen mukaista tai jos paikka ei ole hyväksytty kyseisen jätelajin vastaanotto- tai käsittelypaikaksi.

Jätteiden vastaanottaminen voidaan keskeyttää poikkeuksellisesti erillisellä valvontaviranomaisen päätöksellä jos jätteiden vastaanottamisen jatkaminen aiheuttaa vaaraa ympäristölle tai terveydelle.

34 § Kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen keskeyttäminen

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus voidaan kiinteistön haltijan tai tämän asianhoitajan aloitteesta keskeyttää määräajaksi, enintään 6 kuukaudeksi. Jätteenkuljetuksen keskeytyksestä sovitaan Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kanssa (keskeytyksestä on ilmoitettava vähintään 1 viikko ennen keskeytyksen alkamista). Keskeytys edellyttää, että kiinteistö on käyttämätön, sillä kiinteistön käyttäminen jätehuollon keskeytyksen aikana ei ole jätelain mukaista. Jäteastia on tyhjennettävä ennen jätteenkuljetuksen keskeyttämistä, mikäli sitä ei ole tyhjennetty lähiaikoina.

Yhtäjaksoiseen yli kuusi kuukautta kestävään jätehuollon keskeytykseen tulee saada jätehuoltoviranomaisen poikkeamislupa.


8 LUKU Kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvat lietteet

35 § Tyhjennysvälit ja lietteen toimittaminen käsiteltäväksi

Saostussäiliöstä, pienpuhdistamojen lietetiloista ja muista vastaavista säiliöistä on poistettava jätevesiliete tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Saostussäiliön, jota käytetään käymäläjätevesiä sisältävien jätevesien käsittelyyn, lietteenpoisto on tehtävä valmistajan antamien ohjeiden mukaan tätä vähimmäisvelvoitetta useammin.

Umpisäiliöitä ja niiden täyttymistä sekä täyttymishälyttimen toimintaa on seurattava säännöllisesti. Umpisäiliöt on tyhjennettävä tarvittaessa.

Hiekanerotuskaivot, öljynerotuskaivot ja rasvanerotuskaivot on tarkastettava ja tyhjennettävä säännöllisin välein, kuitenkin aina tarvittaessa ja vähintään kerran vuodessa. Erotuskaivojen hälyttimet on pidettävä kunnossa ja tarkastettava säännöllisesti.

Fosforinpoistokaivot on tarkistettava säännöllisesti, vähintään kerran vuodessa. Fosforinpoistokaivot on tyhjennettävä tarvittaessa.

Jätevesilietteen, umpisäiliöiden jätevedet sekä erotuskaivojen lietteet saa luovuttaa kuljetettavaksi vain sellaiselle toimijalle, joka on hyväksytty jätelain mukaiseen jätehuoltorekisteriin tai saanut ympäristöluvan lietteiden käsittelylle.

Jätevesilietteet, umpisäiliöiden jätevedet sekä muut vastaavat lietteet on toimitettava jätevedenpuhdistamolle, ellei niitä käsitellä omatoimisesti näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

36 § Lietteiden omatoiminen käsittely

Lietteen omatoiminen käsittely on kielletty lukuun ottamatta seuraavia tähän pykälään sisällytettyjä tilanteita. Jätevesilietteen omatoimisesta käsittelystä on aina tehtävä etukäteen kirjallinen ilmoitus Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomaiselle.

Omassa asumisessa tai muutamalla (1-4) lähikiinteistöllä syntyvän lietteen saa levittää käsiteltynä lannoitustarkoituksessa omalle tai omassa hallinnassa olevalle pellolle. Liete on aina käsiteltävä kalkkistabiloimalla tai muulla Eviran ja ympäristönsuojeluviranomaisen hyväksymällä tavalla. Lietteen käsittelyssä ja peltokäytössä on noudatettava lannoitevalmistelakia (539/2006), nitraattiasetusta (931/2000) ja maa- ja metsätalousministeriön asetusta lannoitevalmisteista (24/2011). Lietteiden omatoimisessa käsittelyssä on lisäksi huomioitava ympäristönsuojelulain 8 §:n mukainen pohjaveden pilaamiskielto. Menettelyllä ei saa myöskään vaarantaa vesienhoitotavoitteita.

Mikäli kiinteistöllä on käytössä vain kantovesi, voi jätevesijärjestelmässä syntyvän nestemäisen lietteen sekä harmaiden jätevesien saostussäiliön lietteen kompostoida. Mikäli kiinteistöllä on käytössään paineellinen vesi, nestemäisen lietteen kompostointi on mahdollista vain, jos Etelä- Karjalan jätehuoltoviranomainen myöntää hakijalle luvan poiketa näistä jätehuoltomääräyksistä. Jätehuoltomääräyksistä voidaan poiketa, jos muodostuvan lietteen määrä on vähäinen eikä sen käsittely kiinteistöllä aiheuta vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle sekä lisäksi ympäristönsuojeluviranomainen puoltaa luvan myöntämistä.

Mikäli pienpuhdistamossa syntyvä ylijäämäliete on kiinteässä muodossa ja määrä on vähäinen, voi sen kompostoida kiinteistöllä 18 §:n mukaisesti.

Lietteen määrän katsotaan olevan vähäinen, jos sitä syntyy vähemmän kuin 25 litraa tyhjennyskertaa kohden ja vähemmän kuin 100 litraa vuodessa.

Kuivakäymäläjätteet tulee kompostoida 18 §:n mukaisesti.

Fosforinpoistokaivojen massat voidaan kompostoida kiinteistöllä 18 §:n mukaisesti tai hyödyntää ravinteena pelloilla.

Haja-asutusalueen saostuskaivojen, pienpuhdistamoiden, umpisäiliöiden ja vastaavien jätevesilietteitä ja jätevesiä ei saa levittää käsittelemättömänä omaan eikä toisen maanomistajan metsään tai muualle maastoon.

9 LUKU Roskaantumisen ehkäiseminen

37 § Yleisötilaisuuksien jätehuolto

Yleisötilaisuuden järjestäjä vastaa järjestettävän tilaisuuden jätehuollosta. Järjestäjä vastaa myös jätehuoltoon liittyvästä neuvonnasta tilaisuuden aikana sekä jätteiden lajittelusta ja erilliskeräämisestä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Yleisötilaisuus on suunniteltava siten, että syntyvän jätteen määrä on mahdollisimman vähäinen. Tapahtuma-alueelle on sijoitettava riittävästi ja kattavasti jäteastioita eri jätelajien keräämistä varten.

Roskaantuneen alueen toissijaisen siivoamisvastuun osalta järjestäjänä pidetään myös tilaisuuden tai tapahtuman kokoonkutsujaa.

Jäteastiat on tyhjennettävä ja alue siivottava välittömästi tilaisuuden jälkeen sekä tarvittaessa tilaisuuden aikana. Jäteasiat on tyhjennettävä aina niiden täyttyessä. Monipäiväisissä tilaisuuksissa jäteastiat on pyrittävä tyhjentämään ja alue siivoamaan vähintään kerran päivässä.

Hyötyjätteiden erilliskeräys on järjestettävä yleisötilaisuudessa näiden jätehuoltomääräysten 15 §:ssä jätteen arvioituun syntymäärään perustuvin edellytyksin. Biojäte on lajiteltava ja erilliskerättävä aina, kun yleisötilaisuudessa tarjoillaan elintarvikkeita.

38 § Roskaantumisen ehkäiseminen yleisillä alueilla

Jätteen sijoittaminen jäteastian ulkopuolelle yleisillä alueilla on kielletty.

Jäteastian ylläpitäjän on huolehdittava jäteastian riittävästä tyhjennysvälistä ja alueen siisteydestä.


10 LUKU Vaaralliset jätteet ja erityisjätteet

39 § Vaarallisten jätteiden jätehuolto

Erilaatuiset vaaralliset jätteet on lajiteltava ja kerättävä erikseen.

Vaarallista jätettä ei kuljeteta kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa.

Asumisessa sekä maa- ja metsätaloudessa syntyvät vaaralliset jätteet on toimitettava Etelä- Karjalan Jätehuolto Oy:n niille järjestämään vastaanottopaikkaan.

Tuottajavastuunalaiset vaaralliset jätteet (esim. paristot ja akut sekä sähkö- ja elektroniikkaromu) on toimitettava tuottajien niille järjestämiin vastaanottopaikkoihin. Lääkejätteet on toimitettava apteekkiin, joka on sopinut niiden vastaanottamisesta Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n kanssa.

Muilla kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluvilla kiinteistöillä sekä elinkeinotoiminnassa syntyvä vaarallinen jäte on toimitettava vastaanottajalle, jolla on oikeus sen vastaanottamiseen.

Määrältään suuren vaarallisen jätteen erän toimittamisesta on sovittava etukäteen vastaanottajan kanssa.

Vaarallisten jätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä säädetään jäteasetuksen 8 ja 9 §:ssä. Vaarallinen jäte on pakattava alkuperäispakkaukseensa, mikäli se on mahdollista ja turvallista.

40 § Vaarallisten jätteiden kerääminen ja säilytys kiinteistöllä

Vaaralliset jätteet on säilytettävä kiinteistöllä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ympäristölle, terveydelle tai turvallisuudelle. Vaarallisten jätteiden pääsy viemäriin tai ympäristöön tulee estää.

Muilla kuin pienkiinteistöillä järjestettävän vaarallisen jätteen keräämisen tulee tapahtua hyvin ilmastoidussa, lukitussa tai valvotussa tilassa tai vaarallinen jäte tulee kerätä sellaisiin kaappeihin ja astioihin, joista sitä ei voi vapaasti poistaa. Kutakin vaarallista jätelajia varten tulee olla oma merkitty jäteastiansa.

Nestemäiset vaaralliset jätteet on säilytettävä ehjässä ja tiiviisti suljetussa niille tarkoitetuissa astioissa. Nestemäistä vaarallista jätettä sisältävät astiat on sijoitettava nestettä läpäisemätöntä materiaalia olevalle reunakorokkeelliselle ja katetulla alustalle.

Kiinteistön haltijan on asetettava vaarallisten jätteiden keräyspisteen käyttöä koskevat ohjeet sellaiseen paikkaan, jossa ne ovat kaikkien tilaa mahdollisesti käyttävien nähtävissä. Lisäksi kiinteistön haltijan on tiedotettava keräyspisteen käyttäjiä siitä, kuinka vaarallisten jätteiden keräys kiinteistöllä on järjestetty.

Kiinteistöllä kerättävät ja varastoitavat vaaralliset jätteet on toimitettava niille tarkoitettuihin vastaanottopaikkoihin vähintään kerran vuodessa.

41 § Erityisjätteet

Erityisjäte on pidettävä erillään ja pakattava lujiin ja tiiviisti suljettuihin astioihin. Astioihin on merkittävä jätteen laatu, siitä mahdollisesti aiheutuva haitta ja siitä johtuvat toimenpiteet.

Asbestijätteet on pakattava tiiviisti muoviin tai vastaavaan materiaaliin siten, ettei asbestijäte pääse pölyämään varastoinnin, kuljetuksen tai kuorman purun yhteydessä. Pakkaaminen tulee suorittaa siten, ettei asbestijätettä tarvitse purkaa pakkauksestaan kuormaa purettaessa. Pakkaukseen tulee laittaa merkintä ”sisältää asbestia”. Asbestijäte tulee toimittaa Kukkuroinmäen jätekeskukseen tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa käsitellä asbestijätettä.

42 § Terveydenhuollon vaaralliset jätteet ja erityisjätteet

Terveydenhuollon erityisjäte on pakattava ja pakkaukset merkittävä voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Merkinnöistä on käytävä ilmi, mitä pakkaus sisältää.

Tunnistettavaa biologista jätettä ja tartuntavaarallista jätettä ei saa haudata vaan se on toimitettava vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä ko. jätettä.


11 LUKU Muut määräykset

43 § Tiedottamisvelvoite


Kiinteistön haltijan on tiedotettava kiinteistön asukkaita ja kiinteistöllä työskenteleviä näiden jätehuoltomääräysten mukaisista jätehuollon lajittelu-, keräys- ja kuljetusjärjestelyistä sekä seurattava jätehuollon toteutumista kiinteistöllä. Tiedottamisvelvoitetta jätehuollon järjestelyistä sovelletaan
elinkeinotoimintaan siltä osin, kuin näitä jätehuoltomääräyksiä sovelletaan elinkeinotoiminnan jätehuoltoon.

44 § Jätehuoltomääräysten valvonta

Näiden jätehuoltomääräysten noudattamista valvovat eli valvontaviranomaisina toimivat Imatran seudun ympäristöviranomainen (Imatra, Parikkala, Rautjärvi ja Ruokolahti), Lappeenrannan seudun ympäristötoimi (Lappeenranta, Lemi, Savitaipale ja Taipalsaari) ja Luumäen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen
sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskus.

Jätehuoltomääräysten rikkomisesta voidaan ryhtyä jätelain rangaistusmääräysten mukaisiin toimenpiteisiin.

45 § Poikkeaminen jätehuoltomääräyksistä

Etelä-Karjalan jätehuoltoviranomainen voi yksittäistapauksissa perustelluista syistä myöntää poikkeuksen näiden jätehuoltomääräysten noudattamisesta.

Jätehuoltomääräyksistä poikkeaminen ei saa vaarantaa asianmukaisen jätehuollon järjestämistä, aiheuttaa vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle tai aiheuttaa roskaantumista.

Jätehuollon poikkeamispäätökset ovat hakija- ja kiinteistökohtaisia ja ne raukeavat esim. kiinteistön omistajan vaihtuessa.

46 § Voimaantulo

Nämä jätehuoltomääräykset tulevat voimaan 1.1.2015 ja niillä kumotaan:

• 1.1.2009 voimaan tulleet Savitaipaleen kunnan jätehuoltomääräykset
• 1.1.2009 voimaan tulleet Taipalsaaren kunnan jätehuoltomääräykset
• 1.1.2010 voimaan tulleet Luumäen kunnan jätehuoltomääräykset
• 1.3.2012 voimaan tulleet Lappeenrannan kaupungin jätehuoltomääräykset
• 1.3.2012 voimaan tulleet Lemin kunnan jätehuoltomääräykset
• 1.1.2013 voimaan tulleet Imatran seudun jätehuoltomääräykset