Palvelut
Valitse taso

Maanhankinta

Maapolitiikka lähtökohdat
Hyvä maapolitiikka huomioi eri maankäyttötarpeet ja edistää kestävää kehitystä. Se palvelee kaupungin asukkaita ja elinkeinoelämää turvaamalla kaupungin suunnitelmallisen ja taloudellisen asumisen, työpaikka- ja yhdyskuntakehityksen sekä toimivan, terveellisen, viihtyisän, tasa-arvoisen ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävän elinympäristön.

Maa-alueiden hankinta kaupungille
Lappeenrannan kaupunki pyrkii ensisijaisesti hankkimaan tarvitsemansa alueet omistukseensa vapaaehtoisin kaupoin tai tilusvaihdoin.

Mikäli raakamaata ei saada hankittua vapaaehtoisin keinoin, kaupungin on mahdollista hakea lunastusta. Lunastus voi perustua joko suoraan asemakaavaan tai ympäristöministeriön myöntämään lunastuslupaan.

Lunastusasiat
Ensimmäisen asemakaavan mukaiset katualueet kaupunki saa omistukseensa, kiinteistönmuodostamislain mukaisella kiinteistötoimituksella.

Kunnalla on myös oikeus lunastaa rakentamiskehotusmenettelyn jälkeen rakentamattomaksi jäänyt tontti.

Jotta tontti voidaan lohkoa ja viedä kiinteistörekisteriin, sen tulee olla koko alueeltaan samassa omistuksessa. Mikäli tontin omistusta ei onnistuta yhtenäistämään vapaaehtoisilla kaupoilla, se on mahdollista tehdä tontinosan lunastustoimituksella, jonka suorittaa maanmittauslaitos mikäli Lappeenrannan kaupunki on toimituksessa osapuolena.

Erillinen lunastuslupa voidaan myöntää yhdyskuntarakentamiseen tai siihen liittyviin järjestelyihin tai muutoin kunnan suunnitelmallista kehittämistä varten. Näillä tarkoitetaan rakennuspoliittista lunastusta (raakamaan lunastus) taikka yleiskaavaan perustuvaa lunastusoikeutta.

Etuostolain mukainen oikeus
Kunnalla on etuosto-oikeus kunnassa sijaitsevan kiinteistön kaupassa tietyissä tapauksissa. Kunnalta voi pyytää maksullisen ennakkolausunnon etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä. Kunta voi kiinteistöomistajan pyynnöstä etukäteen ilmoittaa, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli kiinteistö myydään ilmoitetuilla ehdoilla kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä.

Maankäyttösopimukset
Kunnan ja maanomistajan välille solmitaan maankäyttösopimus aina silloin, kun asemakaava laaditaan yksityisen maanomistajan maalle ja asemakaavan laatimisesta tai sen muuttamisesta seuraa maanomistajalle merkittävää hyötyä.

Maankäyttösopimukset perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Sopimuksella sovitaan maanomistajan osallistumisesta kaava-aluetta palvelevan yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. Samalla voidaan sopia esimerkiksi yleisten alueiden luovuttamisesta kaupungille.

Sopimus valmistellaan Kaavaprosessin aikana. Kaavaehdotus etenee kaupunginhallituksen ja mahdollisesti kaupunginvaltuuston käsittelyyn sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Sopimusneuvotteluista vastaa kiinteistö- ja mittaustoimi ja sopimuksen hyväksyy kaupunginhallitus.

Kehittämiskorvaus
Mikäli maanomistajan kanssa ei ole syntynyt sopimusta hänen osallistumisestaan yhdyskuntarakentamisesta aiheutuviin kustannuksiin, kunta voi periä kehittämiskorvauksen. Kehittämiskorvauksena kunta voi periä maanomistajalta asemakaavan mukaiselle tontille asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden, rakennusoikeuden lisäyksen tai käyttömahdollisuuden muutoksen aiheuttamaan tontin arvonnousuun suhteutetun osuuden kaava-alueen rakentamista palvelevan yhdyskuntarakentamisen arvioiduista kustannuksista.

Kiinteistövero
Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään prosentin sadasosan tarkkuudella. Yleinen kiinteistöveroprosentti on Lappeenrannassa (2014) 1,30 %.

Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti
Kunnanvaltuusto määrää pääasiassa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentin. Rakennusta katsotaan käytettävän pääasiassa vakituiseen asumiseen, jos sen huoneistojen pinta-alasta vähintään puolta käytetään tähän tarkoitukseen. Vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti Lappeenrannassa (2014) on 0,55 %.

Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti
Kiinteistöverolain mukaan kunnanvaltuusto voi määrätä koko kunnan aluetta koskevan rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti Lappeenrannassa (2014) on 3,00 %