Valitse taso

Museoaakkoset

Piinalle, Muusa ja Museoaakkoset

 

Museoihin liittyy paljon sanoja, joiden merkitystä eivät kaikki aikuisetkaan aina tiedä. Piinalle ja Muusa sen sijaan ovat opiskelleet jo vuosia museosanastoa, ja tietävät lähestulkoon kaiken museoista. He ovat koonneet sinulle listan asioista, joihin voit törmätä museossa tai vaikkapa netissä tutustuessasi museoon.

 

 a.gif

arkeologiaarkisto

b.gif

bastioni

d.gif

deponointidigitointidioraama

e.gif

Etelä-Karjalan museo

g.gif

Galleria Laura

h.gif

henkilökuntahistoria

i.gif

interiööri, inventointi

j.gif

jalkapuu

k.gif

Kaakkurikansatiede, Kauskilakokoelma, kokoelmatilaKomendantintalo, konservointi,

kulttuuriperintö

l.gif

Linnoitusluettelointi, Lappeenrannan taidemuseo

m.gif

muinaisjäännösmuseomuseokauppamuseologia, museopedagogiikkaMuseoviestiMuseovirasto,

Muusat

n.gif

nykytaidenäyttely

 o.gif

opastus

 p.gif

Pekka-lotjapienoismalliPiinalle

 r.gif

rakennustutkimusrakuunaRatsuväkimuseo

t.gif 

taidehistoriatyöpaja

 v.gif

Vihreät makasiinitvitriini

 w.gif

Wolkoffin talomuseo

aa.gif 

äänimaisema

 

a.gif

Arkeologia on tiede, joka tutkii menneisyyttä maassa ja vedessä säilyneiden jäännösten avulla. Tutkimuskohteina ovat esineet ja rakenteet tai muodostelmat, jotka ovat syntyneet ihmisten toiminnasta.

Arkeologiset kaivaukset

Arkisto tallettaa virallisia asiakirjoja, kirjeitä, tilejä ym. Museoilla on mm. valokuva- ja lehtileikearkistoja.

b.gif

Bastioni on 1500-luvulla Italiassa kehitetty linnoitusjärjestelmä. Lappeenrannan Linnoituksen vallit on aikoinaan suunniteltu bastionijärjestelmän mukaisesti.

d.gif

Deponointi eli talletus on eräänlainen pitkäaikainen laina museolle. Museo ei omista deponoitua esinettä, kokoelmaa tai taideteosta, mutta se saa käyttää sitä vaikkapa näyttelyissä.

Digitointi menetelmä, jossa perinteinen arkistoaineisto, esim. valokuvat ja asiakirjat, tallennetaan tietokoneelle sähköiseen muotoon. Näin tietokoneelta voi helposti löytää jotain haluamaansa esinettä tai teosta koskevat tiedot, eikä helposti rikkoutuvia ja hauraita esineitä tarvitse välttämättä käsitellä ollenkaan.

Dioraama osittain kolmiulotteinen maisemamalli tai asetelma, joka esittää esimerkiksi historiallista tapahtumaa tai tilannetta luonnossa. Dioraamoja käytetään yleensä museoissa elävöittämään ja havainnollistamaan näyttelyitä. Etelä-Karjalan museossa on mm. kivikautisesta asutuksesta kertova dioraama.

Kivikausi -dioraama

Paluu alkuun

e.gif

Etelä-Karjalan museo kulttuurihistoriallinen maakuntamuseo, joka esittelee Etelä-Karjalan alueen kehityksen vaiheita esihistoriasta tähän päivään. Vuonna 1962 perustetun museon tallennus-, tutkimus- ja esittelyvastuuseen kuuluu nykyisen Etelä-Karjalan lisäksi eteläinen osa luovutettua Karjalaa eli Karjalan kannas. Museotoimintaa on kuitenkin Lappeenrannassa ollut jo sadan vuoden ajan.

 

g.gif

Galleria Laura kotiteollisuusneuvos Laura Korpikaivo-Tammisen mukaan nimetty näyttelytila Lappeenrannan keskustassa, Tasihinin talossa. Galleria Laurassa on erilaisia käsitöihin liittyviä näyttelyitä.

Paluu alkuun

h.gif

Henkilökunta museon henkilökuntaan kuuluu paljon museoalan ammattilaisia, joita ei kuitenkaan kovin usein näe museossa käydessään. Henkilökunnan määrä riippuu museon koosta; suuremmissa museoissa on useita kymmeniä työntekijöitä, kun taas pienissä museoissa heitä voi olla vain muutama. Museoiden yleisimmät työntekijät ovat

  • Amanuenssi vastaa museon kokoelmista, niiden luetteloimisesta sekä näyttelyiden järjestelemisestä. Amanuenssi on opiskellut yliopistossa esim. taidehistoriaa, kansatiedettä, historiaa tai arkeologiaa. Museoissa on yleensä useita amanuensseja, jotka ovat kukin erikoistuneet eri tehtäviin, esim. rakennustutkimukseen, arkeologiaan tai näyttelyihin. 
  • Intendentti tekee hyvin paljon samoja tehtäviä kuin amanuenssi, mutta on samalla myös oman osastonsa johtaja ja vastaa erilaisista hallintoon liittyvistä tehtävistä.
  • Konservaattori huolehtii siitä, ettei maalauksista ropise maali tai rauta-arkut eivät ruostu, puulusikat eivät lahoa näyttelyvitriiniin tai tuhohyönteiset eivät pistele poskeensa museon villasukkia. Hänen työtään on siis hoitaa museoesineitä ja taideteoksia niin, etteivät ne vaurioidu.
  • Kuraattori suunnittelee näyttelyn sisällön, hoitaa näyttelyihin liittyviä käytännön järjestelyjä ja on yhteydessä taiteilijoihin. Sekä intendentti että amanuenssi voivat olla näyttelyn kuraattoreita, tai näyttelylle voidaan ottaa kuraattori museon ulkopuolelta.
  • Museoapulainen ja museoassistentti ovat mukana näyttelyiden suunnittelussa ja pystyttämisessä sekä kokoelmien luetteloinnissa ja hoitamisessa. Heidän työnkuvaan voi lisäksi kuulua esim. avoinnapito, tiedottaminen ja opastus. Museoon tuleva vieras tapaa yleensä vain avoinnapitäjän, joka myy pääsylippuja ja museokaupan tuotteita sekä valvoo näyttelyä.
  • Museolehtori suunnittelee ja tuottaa museon opetuspalveluita kuten tehtäväpaketteja ja työpajoja sekä toimii museon sekä koulujen, päiväkotien ja muiden yhteisöjen välisenä yhdyshenkilönä. Myös opastukset ja museotoiminnasta tiedottaminen kuuluvat usein museolehtorin työhön.
  • Museomestari ja näyttelymestari huolehtivat esineiden ja taideteosten pakkaamisesta, käsittelystä, ja varastoinnista, näyttelyiden rakentamisesta ja ripustuksiin liittyvistä tehtävistä, valaistuksen suunnittelusta ja toteutuksesta, kuljetuksien suunnittelusta ja järjestämisestä sekä turvallisuusasioista. Lisäksi he vastaavat palo- ja murtohälyttimien ja muiden teknisten laitteiden toiminnasta ja seuraavat museoiden ilmankosteutta ja lämpötiloja.
  • Museotoimenjohtaja kantaa kokonaisvastuun museon tai museotoimen johtamisesta ja kehittämisestä. Hänen tehtäviin kuuluu museon talouden ja toiminnan suunnittelu ja seuranta sekä henkilöstön palkkaaminen, johtaminen ja kehittäminen. Museotoimenjohtaja edustaa museota monenlaisissa yhteistyöhankkeissa ja virallisissa kokouksissa ja tapahtumissa ja antaa lausuntoja museoon liittyvistä asioista.
  • Tutkija tekee museon perustyötä, eli perehtyy johonkin tiettyyn aiheeseen, kerää siitä tietoa ja tekee tutkimuksen. Tutkimuksen tuloksena museoon voidaan rakentaa aiheeseen liittyvä näyttely, julkaista kirja tai järjestää yleisötapahtumia.

Museoissa voi olla lisäksi monia muita eri alojen ammattilaisia kuten oppaita, museovalvojia, talonmiehiä, tiedottajia, valokuvaajia, kirjaston- ja arkistonhoitajia, informaatikkoja, toimistosihteereitä, vahtimestareita, näyttelynvalvojia, mediasuunnittelijoita, palveluvastaavia ja graafikkoja. Lyhytaikaisissa hankkeissa ja projekteissa työskentelee projektisuunnittelijoita ja – työntekijöitä. Lisäksi museoissa on paljon opiskelijoita joko harjoittelussa tai muissa opintoihin liittyvissä tehtävissä sekä kesäisin kesätyöntekijöinä.

Historia ennen kaikkea kirjoitettuihin lähteisiin perustuvaa ihmisten menneisyyden tutkimusta. Historia voidaan jakaa eri osiin kuten esihistoria, maailmanhistoria, paikallishistoria tai sotahistoria. Koulussa opiskellaan historiaa yleensä 5. luokalta lähtien.

Paluu alkuun

i.gif

Interiööri on sisätila, sisäkuva. Museoon voidaan rakentaa interiööri, joka kertoo jonkin aikakauden sisustustyylistä. Etelä-Karjalan museossa on interiööri 1970 – luvun huoneesta, ja koko Wolkoffin talomuseo on yksi suuri koti-interiööri.

1970-luvun interiööri Etelä-Karjalan museon perusnäyttelyssä Lappeenrannassa

Inventointi on tietojen keräämistä ja tallentamista esineistä, rakennuksista, muinaismuistomerkeistä jne. Kerättyjä tietoja voi käyttää esim. tutkimustyössä.

j.gif

Jalkapuu on muinainen rangaistusväline.Jalkapuuhun saattoi aikoinaan joutua hyvinkin erityyppisistä rikkomuksista, esim. jos ei oppinut lukemaan tai jos nukkui jumalanpalveluksen aikana. Jalkapuu oli yleensä sijoitettu näkyvälle paikalle, esim. kirkon eteiseen tai pihalle, niin että koko kirkkokansa näki rangaistusta kärsivän. Jalkapuurangaistuksen saattoi välttää rahalla, mutta jos oli köyhä eikä pystynyt maksamaan sakkoja, joutui istumaan häpeällisessä jalkapuussa kaiken kansan nähtävänä.

Paluu alkuun

k.gif

Kaakkuri on Kaakkois-Suomen taidemuseoiden (Lappeenranta, Kouvola, Imatra) yhteinen tiedotuslehti, jossa kerrotaan myös Kotkan kulttuuritoiminnasta. Kaakkuri ilmestyy kerran vuodessa, ja siinä kerrotaan taidemuseoiden näyttelyistä ja muusta toiminnasta sekä haastatellaan taidemuseoiden henkilökuntaa. Kaakkurin voi ladata netistä Etelä-Karjalan taidemuseon etusivulta ja sitä jaetaan myös kunnissa, esim. museoissa.

Kansatiede on yliopistossa opiskeltava tiede, joka tutkii tavallisten ihmisten jokapäiväistä elämää ja arkea.

Kauskila on muinainen asuinpaikka lähellä Lappeenrantaa. Kauskilan Kappelinmäellä on ollut keskiajalla Lappeenrannan (joka silloin vielä oli nimeltään Lappee) ensimmäinen kirkko. Arkeologisissa kaivauksissa Kauskilasta on löydetty paljon vanhoja esineitä, kuten koruja ja aseita. Museon nettisivuilla voi pelata Kauskilan kalmiston arvoitus – peliä ja päästä mukaan arkeologisille kaivauksille.

Arkeologiset kaivaukset käynnissä Kauskilassa Etelä-Karjalassa

Kokoelma on museoiden keräämiä ja tallentamia esineitä, taideteoksia, kuvia ja luonnontieteellisiä näytteitä. Suomalaisissa museoissa on tällä hetkellä tallennettuna lähes 5 miljoonaa esinettä, 300 000 taideteosta, 21 miljoonaa kuvaa ja 19 miljoonaa luonnontieteellistä näytettä. Kaikki esineet, taideteokset, kuvat ja näytteet eivät tietenkään mahdu yhtä aikaa esille näyttelyihin, vaan suurin osa on talletettuina esinevarastoihin. Museot voivat myös lainata omista kokoelmistaan esineitä ja teoksia toisten museoiden näyttelyihin.

Kokoelmatila on paikka, jossa säilytetään suurinta osa museon kokoelmista. Kokoelmatilasta käytetään myös nimitystä säilytystila. Etelä-Karjalan museolla on kymmeniätuhansia esineitä, joista vain pieni osa voi kerrallaan olla näytteillä. Niinpä suurin osa esineistä on huolellisesti luetteloituna ja pakattuna asianmukaisissa kokoelmatiloissa. Kokoelmatilaa hoidetaan jatkuvasti, sieltä etsitään esineitä omiin näyttelyihin ja joskus esineisiin liittyviä tietoja voidaan antaa myös tutkijoiden käyttöön. Komendantintalo on keskellä Linnoitusta oleva rakennus, joka rakennettiin 1770 – luvulla varuskunnan ylimmän päällikön eli komendantin asuintaloksi. Nykyään rakennuksessa on museon toimisto.

Komendantintalo Lappeenrannan Linnoituksessa

Konservointi on esineiden, kuten taideteosten, tekstiilien tai valokuvien hoitamista niin, etteivät ne ruostu, lahoa tai muuten turmellu.

Kulttuuriperintö tarkoittaa kaikkia menneisyydestä periytyneitä aineellisia tai henkisiä asioita, jotka vaikuttavat myös meidän elämään. Aineellista kulttuuriperintöä ovat esimerkiksi esineet, rakennukset ja paikat, henkistä perintöä puolestaan kieli, tavat, uskomukset, juhlat sekä tarinat ja kertomukset.

Paluu alkuun  

l.gif

Lappeenrannan taidemuseo on Kaakkois-Suomen aluetaidemuseo, jonka toiminta-alueena ovat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Lappeenrannan taidemuseo toimii tämän alueen keskustaidemuseona tarjoten alueen kunnille palvelujaan kuten kiertonäyttelyitä, kuvataiteen asiantuntija-apua, lainattavia filmejä jne. Lappeenrannan taidemuseo kerää ja dokumentoi tietoja alueen taideoloista ja taiteilijoista. Myös kuntien taidekokoelmien luettelointi ja sähköisiin tietokantoihin vieminen kuuluu aluetaidemuseon tehtäviin.

Linnoitus on Lappeenrannan vanhin kaupunginosa, jossa sijaitsevat mm. Etelä-Karjalan museo, Etelä-Karjalan taidemuseo ja Ratsuväkimuseo, käsityöläisten pajoja ja kauppoja, kahvila, YLE: n Etelä-Karjalan toimitus, tanssikoulu, kuvataidekoulu sekä asuntoja. Linnoituksen alue on poikkeuksellisen arvokas kulttuuriympäristö, jonka vanhat rakennukset, linnoituslaitteet ja maanalaiset kerrokset ovat suojeltuja. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä saa hävittää, esim. purkaa. Linnoituksen nettisivuilla voit perehtyä Linnoituksen historiaan ja nykyaikaan sekä Lappeenrannan kaupungin perustamiseen.

Näkymä Lappeenrannan Linnoituksesta

Luettelointi on museoesineiden luokittelua ryhmiin ja kuvailua erilaisten ominaisuuksien perusteella. Museon haltuun tullut esine luetteloidaan eli sille annetaan numero, jonka avulla esine myöhemmin tunnistetaan ja löydetään. Jokaisesta esineestä tallennetaan talteen keskeiset tiedot ja otetaan valokuva.

m.gif

Muinaisjäännökset ovat maassa tai vedessä säilyneitä muistoja menneistä sukupolvista. Ne kertovat elämisestä, asumisesta, liikkumisesta, elinkeinojen ja uskonnon harjoittamisesta sekä kuolleiden hautaamisesta. Jotkut muinaisjäännökset, kuten hautaröykkiöt, uhrikivet ja linnavuoret, erottuvat maisemassa vielä tänäkin päivänä. Jotkut ovat kokonaan maan peitossa, kuten esim. asuin- ja työpaikat ja maahan kaivetut haudat. Veden alla yleisimpiä muinaisjäännöksiä ovat laivojen hylyt.

Museo on laitos, johon on järjestelmällisesti kerätty taidetta, kulttuurihistoriaa ja luonnontiedettä koskevaa aineistoa. Aineistoa on yleensä esillä erilaisissa näyttelyissä. Usein museoissa myös tehdään tutkimuksia ja julkaistaan kirjoja, neuvotaan ja opetetaan, järjestetään työpajoja ja muita tapahtumia. Suomessa on yli tuhat erikokoista ja – tyyppistä museota.

  • Kotiseutumuseo on paikallista historiaa ja perinnettä tallentava ja esittelevä paikallismuseo, joiden esineet liittyvät usein maatalouteen ja kuvaavat erityisesti aikaa ennen maatalouden koneistumista. Kotiseutumuseoita on lähes jokaisessa Suomen kunnassa ja kylässä. Museot on monesti sijoitettu vanhoihin rakennuksiin tai maalaispihapiireihin ja ne ovat auki lähinnä kesäisin.

  • Kulttuurihistoriallinen museo tallentaa etenkin tyypillisiä, tavallisia ja suurissa määrin esiintyviä esineitä esimerkkeinä ihmisen ja kulttuurin kehityksestä. Usein kulttuurihistorialliset museot pyrkivät erikoistumaan johonkin ajanjaksoon, tiettyyn maantieteelliseen alueeseen tai johonkin alaan. Kulttuurihistoriallisten museoiden valtakunnallinen museo on Suomen kansallismuseo.

  • Maakuntamuseo on nimensä mukaisesti alueellinen, maakunnallinen osa Suomen museolaitosta. Maakuntamuseot edistävät ja ohjaavat oman alueensa museotoimintaa ja kulttuuriympäristön säilyttämistä, harjoittavat tutkimus-, näyttely- ja tallennustoimintaa sekä vastaavat erikseen annetuista tehtävistä kuten rakennusperinnön suojelusta ja vaalimisesta. Museon tarjoamiin palveluihin kuuluvat mm. paikallismuseoissa työskentelevien neuvonta, rakennusten korjausneuvonta, valokuva-arkiston palvelut ja näyttelyiden lainaustoiminta.

  • Taidemuseo on museo, johon on talletettu erilaisia ja erityyppisiä taideteoksia kuten veistoksia, maalauksia, piirroksia. Lisäksi taidemuseot tutkivat, säilyttävät ja pitävät näytteillä taideteoksia. Taidemuseon tavoitteena on kertoa ihmisille kuvataiteista ja lisätä taiteen tuntemusta. Aluetaidemuseo keskittyy oman alueensa taiteeseen ja toimintaan. Suomessa on 16 aluetaidemuseota, joista yksi on Lappeenrannan taidemuseo.

 

  • Erikoismuseo on tiettyyn ilmiöön tai esinetyyppiin keskittynyt museo, joka tallentaa, tutkii ja esittelee kyseiseen aihepiiriin kuuluvaa materiaalia. Suomessa on useita erikoismuseoita, esim. Luonnontieteellinen museo, Tekniikan museo ja Sotamuseo. Etelä-Karjalan erikoismuseoita ovat esim. Kanavamuseo ja Lotta-museo. Lisää museoita löydät Etelä-Karjalan museoportaalista, jonne on koottu kaikkien tämän alueen museoiden tiedot.

  • Ulkomuseo on museoalue, jossa on useita alkuperäisiä rakennuksia niihin sijoitettuine esineineen.    

Museokauppa on museoiden yhteydessä toimiva kauppa, jossa voi olla myytävänä esimerkiksi museoon liittyviä tavaroita. Museokaupan tuotteet eivät ole kuitenkaan vanhoja, vaan aivan uusia! Etelä-Karjalan taidemuseon kauppa on nimeltään Sulotar, taidemuseon ensimmäisen taidehankinnan, Unto Pusan Kolme sulotarta, mukaan. Myös Wolkoffin talomuseossa ja Etelä-Karjalan museossa on museokauppa.

Pienelle asiakkaalle maistuisivat namuset

Museopedagogiikka on eräänlaista museoissa oppimista ja opiskelua, mutta tämä opiskelu ei koske vain lapsia ja nuoria, vaan museoissa voivat oppia kaikenikäiset ihmiset vauvasta vaariin! Museoiden näyttelyihin voi liittyä tehtäviä tai opastuksia, jotka ovat osa museopedagogiikkaa, samoin kuin museoiden järjestämät työpajat, esitelmät, luennot ja muut tapahtumat.

Museologia on yliopistossa opiskeltava aine, joka tutkii mm. museoiden historiaa, museotyötä ja sen tavoitteita sekä museoiden toimintaa.

Museoviesti on Lappeenrannassa kerran vuodessa ilmestyvä museoalan lehti, joka kertoo Lappeenrannan museoiden tapahtumista, näyttelyistä ja muusta toiminnasta. Museoviestin voi ladata netistä Etelä-Karjalan museon etusivulta.

Museovirasto ei ole oikeastaan museo ollenkaan, vaan eri alojen asiantuntijoista muodostuva virasto ja museoalan ylin viranomainen, joka ohjaa ja kehittää koko Suomen museotoimintaa. Museoviraston työntekijät tutkivat ja hoitavat suomalaista kulttuuriperintöä, huolehtivat esimerkiksi muinaisjäännösten ja rakennusperinnön suojelusta sekä kehittävät museotoimintaa. Museovirasto tehtäviin kuuluu myös huolehtia 16 eri museosta ja linnasta, mm. Suomen Kansallismuseosta ja Turun linnasta.

Muusat eli runottaret olivat kreikkalaisessa mytologiassa taiteiden ja tieteiden haltiattaria. Nykyään muusa on taiteellisen inspiraation symbolihahmo. Etelä-Karjalan taidemuseon oma maskottikissa on nimeltään Muusa.

Paluu alkuun

n.gif

Nykytaide on oman aikamme taidetta, uutta taidetta. Nykytaide sisältää tavallisesti uusia näkökulmia, aiheita, materiaaleja, tekotapoja tai ideoita, ja sen ymmärtämistä pidetään joskus perinteistä taidetta vaikeampana.

Näyttely on usein näkyvin osa museotoimintaa. Näyttelyissä on teema, kuten tarina, esineryhmä, historiallinen tapaus tai henkilö, josta kerrotaan tekstien, aitojen esineiden, valokuvien, kuvataiteen tai vaikkapa filmien avulla. Näyttelyillä pyritään vaikuttamaan tuottamalla mielihyvää sekä tarjoamalla kokemuksia ja uutta tietoa.

  • Kokoelmanäyttely on yhden tai useamman museon kokoelmista koottu näyttely.

 

  • Perusnäyttely on yleensä museon omista kokoelmista rakennettu, monivuotinen näyttely, joka esittelee esimerkiksi tietyn maantieteellisesti rajatun alueen historiaa, taidetta tai luontoa. Taidemuseoissa saatetaan puhua myös kokoelmanäyttelyistä tai ripustuksista. 
  • Verkkonäyttely on internetissä oleva näyttely. Lappeenrannan museoilla on useita erilaisia verkkonäyttelyitä, muuan muassa seuraavat:
     
  • Hei hoplaa! – sivusto kertoo valokuvin Lappeenrannan Rakuunamäen jokapäiväisestä elämästä ennen toista maailmansotaa. Sivuilla on lähes 300 valokuvaa ja lyhyttä tarinaa kasarmien elämästä.
  • Kauskilan kalmiston arvoitus on enemmänkin peli kuin näyttely. Sen mukana pääset tutkimaan Lappeenrannan alueen ensimmäisen ja siis vanhimman kirkonpaikan jäämistöjä.
  • Kadonnutta ja katoavaista Lappeenrantaa - näyttely esittelee pikkukaupungin elämää muutama vuosikymmen sitten. Lappeenranta on muuttunut noista ajoista todella paljon; käy katsomassa, tunnistatko sinä, mistä kuvat on otettu!

  • Yksityisnäyttely yhden taiteilijan teoksista koottu näyttely.

    o.gif

    Opastus on näyttelyyn tutustumista oppaan johdolla. Opas voi olla museon amanuenssi, museolehtori tai muu henkilö, joka osaa kertoa näyttelyn esineistä tai taideteoksista. Oppaan mukana näyttelyyn tutustuminen on hauskaa ja monipuolista. Opas osaa vastata kysymyksiin, ja hänelle voi myös kertoa omia ajatuksiaan näyttelystä. Museoissa voidaan järjestää myös draamaopastuksia, jolloin opas pukeutuu rooliasuun ja näyttelee jotain ihmistä tai hahmoa samalla kun kertoo näyttelystä. Draamaopastus on tavallaan teatterin ja opastuksen yhdistelmä. Joskus myös museovieraat voivat osallistua draamaopastukseen.

    Draamaopastuksella Lappeenrannan Linnoituksessa

    Paluu alkuun

 

p.gif

Pekka-lotja on Etelä-Karjalan museon pienimpien museovieraiden suosiossa oleva lasten leikkilotja. "Pekka" on saanut nimensä vuosina 1872–1953 eläneen taipalsaarelaisen lotjamestari Pekka Väkevän mukaan. "Pekan" kannella voi leikkiä lotjan kapteenia tai vaikka kahvilan emäntää.

Pienoismalli. Museoissa on yleensä oman kotikaupunkinsa pienoismalli. Etelä-Karjalan museo on kuuluisa Viipurin pienoismallistaan.

Yksityiskohta Viipurin pienoismallista Etelä-Karjalan museossa

Piinalle on taiteilija Heli Pukin Etelä-Karjalan museolle suunnittelema ikivanhasta, piikivestä lohkotusta amuletista juontuva maskotti.

r.gif

Rakennustutkimus on museon rakennustutkijan työtä. Rakennustutkija kerää tietoja vanhoista ja arvokkaista rakennuksista, neuvoo niiden korjaamisessa ja on asiantuntijana mukana päättämässä maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjaamisessa. Vanhojen rakennusten suojelu ja oikeaoppinen hoito on osa kulttuuriperinnön säilyttämistä ja siten tärkeä osa museon työstä.

Lappeenrannan Linnoituksessa sijaitsevaa Komendantintalon salia restauroidaan

Rakuuna on ratsumies, eli hevosella liikkuva sotilas. Lappeenrannassa on aikoinaan ollut rakuunarykmentti, jonka mukaan on saanut nimensä Rakuunamäen kaupunginosa. Rakuuna on myös hyvänmakuinen yrtti!

Ratsuväkimuseo sijaitsee Linnoituksessa, yhdessä sen vanhimmista rakennuksista. Ratsuväkimuseo kertoo suomalaisen ratsuväen vaiheista.

Ratsuväkimuseo Lappeenrannan Linnoituksessa

Paluu alkuun

t.gif

Taidehistoria on historian tutkimuksen alue, joka tutkii eri taidealoja, kuten kuvataiteita ja arkkitehtuuria sekä erilaisia taidekäsityksiä ja -teorioita. Taidemuseoiden henkilökunta on usein opiskellut taidehistoriaa.

Työpaja on museossa järjestettävä tapahtuma, jossa museokävijät pääsevät tekemään itse jotain, esim. maalaamaan tai piirtämään. Etelä-Karjalan taidemuseo on järjestänyt esim. magna-piirustuspajoja, korupajoja sekä maalauspajoja.

v.gif

Vihreät makasiinit ovat Linnoituksessa sijaitsevat kaksi suurehkoa rakennusta Ratsuväkimuseon ja taidemuseon välissä. Toinen makasiineista kuuluu teatterille ja toinen taidemuseolle. Makasiineissa järjestetään näyttelyitä, myyjäisiä ja muita tapahtumia, enimmäkseen kesäisin mutta myös esim. jouluna.

Vitriini on lasinen laatikko, jonka sisälle on järjestetty esineitä katsottavaksi.

w.gif

Wolkoffin talomuseo on kaupungin keskustassa sijaitseva kotimuseo, joka kertoo talossa asuneen Wolkoffin perheen elämästä.

Wolkoffin talomuseo Lappeenrannassa

aa.gif

Äänimaisema on näyttelyyn liittyviä ääniä, musiikkia tai muita äänitehosteita.

Paluu alkuun

Piinalle-paa.jpgPaluu Museot lapsille -etusivulle Muusa-paa2.jpg