Valitse taso

Wiipuri-kokoelma ja Viipurin pienoismalli



Etelä-Karjalan museossa on laaja kokoelma Viipuriin liittyviä museoesineitä. Niiden keräämisen aloitti 1970-luvulla Wiipuri-museon Säätiö - Stiftelsen för Wiborg-museet, jonka perusti joukko Viipurin entisiä asukkaita kaipuussaan menetettyyn kaupunkiin. Etelä-Karjalan museon Viipuri-kokoelmiin (Wiipuri-museo) on deponoitu myös Viipurin ruotsinkielisten keräämä Tyrgilsmuseetin kokoelma. Kokoelmat sisältävät pääasiassa yksityisten henkilöiden Viipuri-muistoja ja valokuvia.

Etelä-Karjalan museossa on esillä Säätiön teettämä Viipurin pienoismalli 1:500, joka kuvaa kaupungin keskeisimpiä osia, tunnetuinta Viipuria 2.9.1939. Mallia rakennettiin vuosina 1985-96. Toisessa vitriinissä ( 6,5 x 3,5) on esillä Pyhän Annan linnoituksesta Patterinmäelle ulottuva kaupunki ja toisessa (2 x 3) viimeiseksi toteutettu Papulan kaupunginosa. Mallin on piirtänyt Juha Lankinen ja toteuttanut Lahti-Malli OY.

Viipurin pienoismalli_3.jpg

Lappeenrantaan on deponoitu entisen Viipurin kaupungin omaisuutta mm. kansatieteellistä esineistöä, jotka kuuluivat Viipurin historiallisen museon kokoelmiin. Sodan jälkeen Viipurin kaupungin omaisuutta hoiti ensin erityinen hoitokunta ja myöhemmin Torkkelin säätiö. Nykyisin toiminta jatkuu Viipuri-säätiön nimellä ja säätiö on kokoelman omistaja.

Viipurin historiallisesta museosta pelastetut kokoelmat talletettiin Lahden kaupungin museoihin. Tästä esineistöstä pieni osa edelleen deponoitiin Lappeenrantaan vuonna 1962. Tähän kokoelmaan kuuluvat mm. 97 kpl kansanpukuja ja niiden osia sekä Viktor Svaetichinin Viipurin kaupunkia ja Viipurin läänin alueen kartanoita ja pappiloita kuvaavia piirroksia ja vesiväriteoksia 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä (EKTM).

Viipuri oli 1930-luvulla Suomen toiseksi suurin kaupunki, asukkaita noin 85 000. Viipurin läänin pääkaupunkina se oli Itä-Suomen hallinnollinen, kaupallinen ja sivistyksellinen keskus. Viipurissa oli kahden kirkkokunnan piispanistuimet ja siellä toimi hovioikeus. Lisäksi jo keskiajalla perustettu kaupunki oli merkittävä satamakaupunki ja Suomen suurin varuskuntakaupunki.

Suomi menetti Viipurin Neuvostoliitolle talvisodan rauhanteossa 13.3.1940. Jatkosodassa Suomi valloitti kaupungin takaisin 1941, mutta menetti sen toistamiseen sodan loppuvaiheessa 1944.Viipurin kuten muidenkin Viipurin läänin menetettyjen alueiden asukkaat jättivät kotiseutunsa tyhjilleen ja asumaan hakeutuivat eri puolille Suomea.