Valitse taso

Opettajan tiedonhakuopas

Johdanto
Tiedonhallinnan opetuksen tavoitteet Lappeenrannassa
Kirjastot toimivat verkostona
Yleistä atk-tiedonhausta
Aineiston luokitus ja asiasanoitus
Lappeenrannan maakuntakirjaston aineistorekisteri
Lappeenrannan teknillinen yliopisto
Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu
Tietokannat maakuntakirjastossa
Internet
Sanastoa
Tiedonhaun verkko-oppimateriaaleja
Kirjallisuutta
WWW-sivuja
Palaute oppaasta


Johdanto

Opetusministeriö julkaisi vuonna 2009 viimeisimmän yleisten kirjastojen kehittämistä linjaavan Kirjastostrategian 2015. Lähtökohtana on varmistaa kansalaisten kulttuurin ja tiedon saatavuus myös verkottuneessa yhteiskunnassa. Strategian mukaan panostamalla yleisten kirjastojen palvelujen laatuun ja osaamistason nostamiseen varmistetaan kansalaisten sivistykselliset perusoikeudet.  Opastaminen kriittiseen tiedon seulontaan on kirjastojen tuleva ydintehtävä.

Kirjastostrategiassa halutaan erityisesti edistää pedagogisten informaatikkojen saamista kuntiin ja yhteistoiminta-alueille. Oppijan tietohuoltoon ja koulun ja kirjaston yhteistyöhön halutaan luoda uusia toimintamalleja ja määritellä kansallinen kehittämisvastuu. Tiedonhallintataidot integroidaan kaikkien oppiaineiden opetussuunnitelmiin. Tiedonhallintataidot sisällytetään myös osaksi opettajien koulutusta, ja opetuksesta vastaavat kirjasto- ja informaatioalan koulutuksen saaneet.


Oppijan tietohuolto

Opetuksen tietohuollosta vastaa käytännössä opetustoimi. Vaikka opetuksen ja oppijoiden tietohuollosta vastaaminen kuuluu kuntien päätäntävaltaan, opetusministeriö pitää tärkeänä,
• että kunnissa tehdään selkeä suunnitelma, miten opettajien ja oppilaiden tiedonhallintataidot ja tarvittavat aineistot ja välineet saadaan hankituiksi ja miten niiden jatkuvuudesta huolehditaan kouluissa, joissa ei ole omaa ammattimaisesti kehitettävää kirjastoa.
• että koulujen ja yleisen kirjaston yhteistyö toteutetaan molempia osapuolia tyydyttävällä tavalla ja että kustannuksista sovitaan.
• että tiedonhallintataidot on opetussuunnitelmissa integroitu kaikkiin oppiaineisiin. Mikäli peruskouluilla ja lukioilla ei ole kirjastopalvelujen kehittämisestä vastaavaa ammattihenkilöstöä, opetusministeriö suosittaa kuntia järjestämään palvelut
- palkkaamalla pedagogisen informaatikon joko yhteen kuntaan tai alueelliseen käyttöön,
- ostamalla palvelut esim. yleiseltä kirjastolta siten, että 1-3 prosenttia opetustoimen käyttökuluista osoitetaan kirjastopalvelujen tuottajalle, tai
- perustamalla kouluun ammattimaisesti kehitettävän koulukirjaston (suuret koulut).

Opetusministeriö korostaa, että opetuksen ja oppimisen tietohuoltoa ei pidä perustaa eikä kehittää erillisenä asiana, vaan pitkäjänteisesti yhteistyössä muiden kirjastojen kanssa. Olemassa olevaa kirjastoverkkoa, kirjastopalveluja ja hyviä käytäntöjä tulee hyödyntää opetustoimen tarpeisiin sopiviksi. Näin vältetään turhia kustannuksia ja lyhytnäköisiä päätöksiä.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa edellytetään, että "opiskelija osaa laatia tiedonhankintastrategian, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi".

Ammatillisessa peruskoulutuksessakin äidinkielen opiskelun yksi keskeinen sisältö on tiedonhallintataidot: opiskelijan on osattava hankkia ohjatusti ja ryhmässä tietoa eri lähteistä, tiedettävä oman alansa keskeiset aikakauslehdet ja tietokirjat ja tarvittaessa osattava hyödyntää kirjastopalveluja ja nykyaikaista teknologiaa tiedon hankinnassa ja välittämisessä. Hänen on osattava etsiä opinnäytetyössä tarvittavaa tietoa eri lähteistä ja suhtautua tietoon kriittisesti.

Opettajan tiedonhakuopas on tehty helpottamaan tilannetta kouluissa ja oppilaitoksissa. Oppaassa kerrotaan mahdollisuuksista, joita tänä päivänä tiedon löytymiseksi on olemassa ja lyhyesti niistä teoreettisista perusteista, joilla tietoa verkosta ja tietokannoista löytyy. Tiedonhaun oppiminen edellyttää myös tiedonhakutehtävien tekemistä ja runsasta käytännön harjoittelua - opettelua yrityksen ja erehdyksen kautta. Tähän toivottavasti tarjoutuu mahdollisuus esimerkiksi täydennyskoulutuksen kautta.

Opettajan tiedonhakuopas on tarkoitettu opettajalle, joka joutuu itse etsimään tietoa erilaisista lähteistä ja joka joutuu myös opastamaan oppilaitaan tiedonhaussa. Oppaassa esitellään tiedonhaun perusteet ja tärkeimmät verkkotiedonhaun lähteet alkaen maakuntakirjaston aineistohausta ja päätyen Internetiin. Oppaan lopussa listataan hyviä tiedonhaun opetussivuja sekä alan kirjallisuutta. 

Sisällysluetteloon

 
Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelmat Lappeenrannassa

Perusopetuksen kuntakohtaista opetussuunnitelmaa on kehitetty ja täsmennetty viime vuosina eri lukujen osalta. Opetushallituksen koordinoiman Tiedon lähde -hankkeen myötä koulukirjastotyöryhmässä tehtiin aloite tiedonhallintataitojen opetussuunnitelman laatimiseksi. Opetussuunnitelman ovat laatineet yhteistyössä eri koulumuotojen opettajat, maakuntakirjaston henkilökunta sekä Saimaan mediakeskus lukuvuonna 2006 - 2007 ja sitä on kokeiltu muutamissa kouluissa lukuvuonna 2007 - 2008. Kaikilta peruskouluilta pyydettiin opetussuunnitelmaa koskeva lausunto keväällä 2008. Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelman taustalla ovat maakuntakirjaston laatimat kirjastonkäytön opetuksen tavoitteet ja sisällöt.

Tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma sisältää tiedonhallinnan prosessikuvauksen sekä tiedonhallintataitojen opettamisen tavoitteet ja sisällöt eri vuosiluokille. Opetussuunnitelmassa on otettu huomioon koulujen ja kirjaston välinen yhteistyö. Sen tavoitteena on tarkentaa ja selventää tiedonhallintataitoja ja niiden opettamista eli olla opettajalle oman työn suunnittelun tukena.

Opetussuunnitelman toteuttamista tuetaan täydennyskoulutuksin, joita järjestävät sekä maakuntakirjasto että Saimaan mediakeskus. Koulutusten tavoitteena on vahvistaa opettajan tiedonhankintataitoja. Lisäksi Edusaimaa-toimintaympäristöön rakennetaan Mediakeskuksen toimesta sivusto, jonka sisältöinä ovat opettajien jo toteuttamat tehtäväkuvaukset, ideat, koulutusmateriaalit, linkit muihin tiedonhallintataitojen portaaleihin ja materiaaleihin. Tueksi teetetään prosessin eri vaiheita konkretisoivia kirjanmerkki- ja julistemateriaaleja. Näillä materiaaleilla pyritään varmistamaan tiedonhallinnan opetussuunnitelman käyttöönotto kaikissa kouluissa ja ohjaamaan ja vaiheistamaan tiedonhallintataitojen opetus- ja oppimisprosessia.

Kasvatus- ja opetuslautakunta on hyväksynyt Lappeenrannan kaupungin perusopetuksen (10.6.2008) ja lukion (16.9.2008) tiedonhallintataitojen opetussuunnitelman käyttöön otettavaksi kaikissa peruskouluissa 1.8.2008 alkaen ja lukioissa 1.10.2008 alkaen.

Perusopetuksen ja lukion tiedonhallintataitojen opetussuunnitelma

Sisällysluetteloon

 
Kirjastot toimivat verkostona

Suomessa maakuntakirjastot toimivat kaukopalvelukeskuksina; jos asiakkaan tarvitsemaa materiaalia ei löydy omasta kunnankirjastosta, se on mahdollista tilata jostakin muualta Suomesta. Maakuntakirjastoilla on velvollisuus antaa kokoelmastaan lainoja muualle Suomeen. Apuvälineenä kirjastoaineistojen paikantamisessa toimivat yhteisluettelot (Frank ja Melinda). Kotimaisista kaukolainoista peritään tilausmaksu.

Jos tarvittavaa materiaalia ei löydy Suomesta, tilauksia välitetään Pohjoismaiden kirjastoista tai muualta Euroopasta. Ulkomaiset kaukolainat tulevat kuitenkin suhteellisen kalliiksi, koska niistä peritään toimituskulut.

Sisällysluetteloon

 
Yleistä tiedonhausta

Tiedonhaku tietokannoista tulee koko ajan kirjaston asiakkaille helpommaksi, kun järjestelmiä kehitetään älykkäämmiksi ja asiakasystävällisemmiksi. Ns. sumea logiikka auttaa hakuohjelmaa ymmärtämään virheellisiä tai huonosti tehtyjä hakulauseita. Jos haun tulos on nolla, järjestelmä osaa tarjota vaihtoehtoisia hakutapoja tai vaihtoehtoisen kanavan hakea tietoa. Aina on kuitenkin eduksi, jos tutustuu ennen hakua ohjelman käyttöohjeisiin.

Yksinkertaisimmillaan hakuohjelmalla haetaan tietyn tekijän tekemää aineistoa tai tietyn nimistä aineistoa. Näissä yksinkertaisissakin hakutavoissa on huomioitava, että kaikki hakukoneet eivät osaa vielä lukea kirjoitusvirheitä eivätkä erilaisia tapoja hakea etunimellä ja sukunimellä, vaan on noudatettava hakuohjelmalle ominaista tapaa. Aihehaussa käytetyn asiasanahaun lisäksi kirjastojärjestelmät mahdollistavat haun vapaasanalla, sarjan nimellä tai kustantajalla. Hakua voi rajata materiaalilajilla, kielellä tai julkaisuvuodella. Näin voi hakea Laila Hietamiehen uusimmat kirjat, englanninkielisiä keittokirjoja tai Karita Mattilan cd-levyjä. Vapaasanahakua voi käyttää silloin, kun ei tarkkaan muista kirjan nimeä tai tekijää.

Hakusanoja toisiinsa yhdistellessään hakija törmää Boolen logiikkaan. Boolen logiikan mukaan hakusanoja voi yhdistää toisiinsa JA-, TAI- ja EI-sanojen avulla. Hakusanojen yhdistämistapa vaikuttaa haun lopputulokseen. JA-sanan käyttö tarkoittaa, että kaikki hakuun syötettävät sanat täytyy löytyä yhdessä haun lopputuloksesta. TAI-sana hakee vaihtoehtoisesti kaikkia hakuun syötettyjä sanoja. EI-sanalla rajataan hausta jotakin pois. Esim. koira- JA koulutus -sanojen yhdistäminen tarkoittaa, että samassa kirjassa täytyy käsitellä sekä koiria että koulutusta. Koira TAI koulutus -hakulause hakee kaikki koiria käsittelevät aineistot ja myös kaikki koulutusta käsittelevät aineistot. Koira EI koulutus -haku hakee koiria käsittelevät aineistot, mutta sulkee pois sellaiset, joissa käsitellään koulutusta.

Esimerkiksi haettaessa tietoa diabetesta sairastavalle henkilölle sopivasta ruokavaliosta, haetaan hakusanoilla diabetes JA ruokavalio. JA-operaattori tuo hakutulokseen ainoastaan ne aineistot, joissa käsitellään sekä diabetesta että ruokavaliota. JA-operaattori rajaa hakua ja pienentää hakutuloksen kokoa.

JA-operaattori

TAI-operaattorilla voi laajentaa haun koskemaan valittujen sanojen synonyymejä, esimerkiksi tavat TAI tapakulttuuri. Näin haettaessa löytyvät ne viitteet, joissa esiintyy ainakin jokin hakutermeistä. Tai-operaattoria käytettäessä hakutulos laajenee ja tulosjoukko kasvaa.

TAI-operaattori

EI-operaattori sulkee pois termit ja käsitteet, joiden ei haluta esiintyvän hakutuloksessa. EI-ehtoa kannattaa käyttää harkiten, koska haussa voi menettää tarpeellisia viitteitä. Esimerkissä on haettu tietoa intiaaneista, mutta on haluttu rajata pois Yhdysvaltojen alueella eläneitä intiaaneja koskevat dokumentit.

EI-operaattori

Kuvat: Tampereen kaupunginkirjaston Tiedonhakijan opas

Kirjastojen hakuohjelmissa on yleensä oletuksena hakusanojen yhdistäminen JA-sanalla, Internetin hakuohjelmissa taas monesti TAI-sanalla. JA-haussa haetaan eri käsitteitä ja halutaan yhdistää ne toisiinsa, esim. nuoret JA alkoholi. TAI-haulla haetaan mahdollisimman laajasti synonyymejä tai muita rinnakkaisia käsitteitä. EI-yhdistelmää kannattaa harkita tarkkaan, jotta haussa ei menetettäisi jotakin olennaista.

Suomen kielellä haettaessa hakusanojen katkaiseminen on olennaisen tärkeää, jotta hakuun saataisiin mukaan sanan kaikki taivutusmuodot. Haussa kannattaa käyttää asiasanastoa ja tarkistaa sieltä, missä muodossa hakusanaa pitää käyttää. Jos haluaa kokeilla vapaasanahakua tai hakua eri asiasanoilla, hakusanat kannattaa katkaista. Eri hakuohjelmissa on erilaisia käytäntöjä sanojen katkaisulle: joissakin katkaisu on oletuksena, mutta yleensä katkaisu täytyy merkitä jollakin sovitulla merkillä esim. $ tai ? tai *. Esimerkiksi haettaessa kaikkea alkoholiin liittyvää aineistoa, voi sanan katkaista alkoholi*, jolloin hakuun tulee kaikki alkoholi-alkuiset sanat, esim. alkoholipolitiikka, alkoholiongelmat, alkoholismi jne. Joissakin hakuohjelmissa sanan keskelläkin voi käyttää katkaisumerkkiä, esimerkiksi jos halutaan hakuun mukaan englanninkielisten sanojen erilaiset kirjoitustavat: sanoissa color-colour käytetään sanan keskellä jokerimerkkiä colo*r.
Sisällysluetteloon

 
Aineiston luokitus ja asiasanoitus

Kaikki kirjastoaineisto luokitetaan ja asiasanoitetaan eli indeksoidaan, jotta aineisto olisi helpommin löydettävissä. Aineiston sisältö siis yritetään kuvailla mahdollisimman osuvasti ja tarkasti sekä luokkanumeroiden että asiasanojen avulla. Yleisissä kirjastoissa aineisto luokitetaan Yleisten kirjastojen luokitusjärjestelmän (YKL) mukaisesti ja tieteelliset kirjastot käyttävät UDK-luokitusta (Universal decimal classification). Yleisissä kirjastoissa aineisto indeksoidaan Yleisen suomalaisen asiasanaston (YSA) mukaan, tieteelliset kirjastot saattavat käyttää omia erikoissanastojaan tai eivät käytä asiasanoitusta ollenkaan (Lappeenrannan tiedekirjasto).

Kaikilla kirjastossa käytössä olevilla luokkanumeroilla voi hakea materiaalia. Luokkanumerohakua kannattaa käyttää jonkun muun hakuelementin lisäksi; etsittäessä englanninkielisiä koirakirjoja voidaan hakea aineiston kielellä sekä koirakirjojen luokalla. Asiasanahaku on erinomainen hakuväline, kun etsitään tietoa jostakin aiheesta. Asiasanat on kuitenkin kirjoitettava hakuun täsmälleen samassa muodossa, missä ne esiintyvät YSAssa. Samaa tarkoittavien sanojen kohdalla on valittava YSAn ilmoittama vaihtoehto; haettaessa tietoa huumausaineista on käytettävä asiasanaa huumeet. YSA löytyy nykyään verkosta nimellä Vesa-verkkosanasto ja YKL nimellä Verkko-YKL.

Sisällysluetteloon

 
Lappeenrannan maakuntakirjaston verkkokirjasto

http://www.heilikirjastot.fi

Heilikirjastot laajennettu haku

Laajennetussa haussa hakuvaihtoehtoina ovat: 

 

  esimerkkihaku:
tekijä laila hietamies tai hietamies laila
teoksen nimi "koivu ja täh*"
asiasana / aihe muoti ja historia
kustantaja otava
hakusana(t) omenaviinietik* ja ruokavalio
vuosi 2002-

 

Sisällysluetteloon

 
Lappeenrannan tiedekirjasto

http://wilma.linneanet.fi/

Lappeenrannan tiedekirjastoa voivat käyttää kaikki teknistä tai taloudellista tietoa tarvitsevat. Kirjaston tietopalvelu ei laskuta pienistä hakutehtävistä, mutta laajemmat tiedonhaun toimeksiannot ovat maksullisia. Kaikissa Suomen yliopisto- ja korkeakoulukirjastoissa, ammattikorkeakoulujen kirjastot mukaan luettuina, on käytössä sama kirjastojärjestelmä Voyager. Myös myöhemmin esiteltävät Linnea-tietokannat käyttävät Voyager-ohjelmaa.

Tiedekirjaston kokoelmista haettaessa on huomioitava, ettei kirjoja ole asiasanoitettu lainkaan vaan aihehaussa on käytettävä UDK-luokitusta. Yleinen UDK-luokitus löytyy verkosta. Katkaisumerkkinä sanahaussa käytetään ?-merkkiä, teoksen nimi - tai tekijähaussa katkaisumerkkiä ei tarvita. Tekijä haetaan: virtanen matti. Hakusivulla on annettu tarkemmat ohjeet erilaisia hakuja varten.

Sisällysluetteloon

Tietokannat maakuntakirjastossa

Suomalaisia lehtiartikkelitietokantoja on useita; maakuntakirjastossa käytössä olevista tietokannoista Aleksi ja Arto ovat sisällöltään laajimpia. Nämä kaikki ovat viitetietokantoja: niissä on viitetieto lehtiartikkelista, mutta ei yleensä itse artikkelin tekstiä.

Aleksi:

Aleksia tuottaa BTJ Kirjastopalvelu. Aleksi sisältää viitetietoja kotimaisien aikakauslehtien ja sanomalehtien artikkeleista ja arvosteluista. Aikakauslehtiartikkelien viitteitä löytyy vuodesta 1982 ja sanomalehtien vuodesta 1996 lähtien. Aleksia voi käyttää kaikilla kirjaston asiakastyöasemilla.

Haku on erittäin helppokäyttöinen ja tuloksena tietokannasta saa lehtiartikkeliluettelon haetusta aiheesta. Halutut lehdet, joista artikkelit löytyvät, saa lainaan kirjaston opintosalista, jos ne kuuluvat kirjaston kokoelmiin. Aleksin hakusivulla annetaan hakuohjeita.

Aleksi hakusivu.jpg

Kirjoita yksi tai useampia sanoja. Sanan katkaisu tapahtuu *-merkillä, esim. koul*. Hakuja voi sekä yhdistellä että rajoittaa hakuoperaattoreilla ja/tai/ei. Haussa, johon sisältyvät sanat ja, tai, ei, on näitä joko vältettävä tai sijoitettava hakulause lainausmerkkeihin, esimerkiksi "1000 ja 1 yön tarinoita".


 
Arto:

ARTO on uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta. Aineistoa on kattavimmin 1990-luvun alusta lukien, mutta ARTOon sisältyy myös vanhempaa artikkeliaineistoa. ARTOon rekisteröidään artikkelit noin 1000 jatkuvasti ilmestyvästä aikakauslehdestä. Tiedot tallennetaan kuukauden sisällä lehden numeron ilmestymisestä. Lisäksi ARTOon tallennetaan kuhunkin aihealueeseen liittyviä artikkeliviitteitä muista lehdistä ja kokoomateoksista. Artikkelitietueita on kaikilta tiedon alueilta ja tieteellisyyden asteilta. Tiedontuottajina on noin 40 asiantuntijaorganisaatiota - korkeakoulukirjastoja, maakuntakirjastoja ja erikoiskirjastoja. ARTOa voi käyttää kaikilla kirjaston asiakastyöasemilla sekä kotikoneilta.

 
ECCO
 - Eighteenth Century Collection Online

ECCO-aineisto sisältää n. 150 000 englanninkielistä kirjaa, jotka on julkaistu 1700-luvulla Iso-Britanniassa ja tuhansia amerikkalaisia teoksia.ECCO kattaa useita tieteenaloja, kuten historia ja maantieto, yhteiskuntatiede, kuvataide, musiikki ja arkkitehtuuri, kirjallisuus ja kielitiede, uskonto ja filosofia ja oikeustiede. Aineistoon on mahdollista tehdä kokotekstihakuja.


EEBO

Early English Books Online sisältää englanninkielisen kirjallisuuden vuosilta 1470-1700.

 
Fennica:

Fennica-tietokanta on Suomen kansallisbibliografia, joka sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta sekä elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Lisäksi tietokannassa on tietoja ulkomailla ilmestyneistä julkaisuista, joiden tekijä on suomalainen tai jotka koskevat Suomea. Fennica on ilmaiseksi kaikkien käytettävissä Internetissä.

Fennica sisältää: 

  • Kirja-aineiston ja kausijulkaisut vuodesta 1488
  • Kartta-aineistoa vuodesta 1967 lähtien ja vanhempaa aineistoa satunnaisesti (esim. pitäjänkartat)
  • Audiovisuaalisen aineiston vuodesta 1981 lähtien
  • Elektronisen aineiston luettelointi kansallisbibliografiaan on käynnistynyt osana uudistuvaan vapaakappalelakiin valmistautumista. Luetteloitavan aineiston piiriin kuuluvat soveltuvin osin vapaaehtoisesti luovutetut cd-rom -tallenteet ja verkkolehdet sekä verkossa julkaistut Helsingin yliopiston väitöskirjat.

 
Melinda:

MELINDA on yliopistokirjastojen yhteisluettelo. Se sisältää Suomen kansallisbibliografian sekä viitetiedot yliopistokirjastojen, Eduskunnan kirjaston, Varastokirjaston ja Turun ammattikorkeakoulun tietokantoihin sisältyvistä kirjoista, aikakauslehdistä ja sarjoista, kartoista, visuaalisesta aineistosta, arkistoista ja elektronisesta aineistosta. MELINDA sisältää myös tiedot ammattikorkeakoulujen kirjastojen, maakuntakirjastojen ja erikoiskirjastojen aikakauslehdistä. Melindasta näkyy myös kirjojen saatavuus eri kirjastoissa. Melinda on käytettävissä kirjaston asiakastyöasemilla.

 
PressDisplay

PressDisplay-palvelu tarjoaa Internetissä luettavaksi yli 2000 sanomalehtiä yli 100 eri maasta. Kaikki sanomalehdet ovat luettavissa n. 2-3 tuntia niiden tultua painosta päivittäin, lisäksi palvelussa 60 päivän arkisto vanhemmista lehdistä. Palvelussa voi suorittaa hakuja yhteen tai useampaan lehteen, artikkeleita voi tulostaa tai lähettää sähköpostilla eteenpäin.

Palvelua voi käyttää 3 henkilöä samanaikaisesti.

 
Stanford encyclopedia of philosophy

Stanfordin yliopiston tuottama kaikille avoin hakuteos. Filosofian asiantuntijat ympäri maailmaa päivittävät tietokantaa jatkuvasti.

 
Suomen tilastollinen vuosikirja

Tilastokeskuksen tuottama tietokanta Suomea koskevista tilastoista.

 
Varastokirjasto

Varastokirjaston tehtävänä on ottaa vastaan ja säilyttää tieteellisistä ja yleisistä kirjastoista siirrettävää aineistoa ja asettaa se tarvitsijoiden käyttöön. Varastokirjasto ottaa vastaan koti- ja ulkomaisia kirjoja, aikakaus- ja sarjajulkaisuja sekä väitöskirjoja. Kirjaston kokoelmassa on noin 46 hyllykilometriä aineistoa. Varastokirjasto sijaitsee Kuopiossa. Kirjaston kokoelmatietokanta Vaari on vapaasti kaikkien käytettävissä Internetissä.

 
Viola

VIOLA on Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia. Samalla se on kirjastojen musiikkiaineistojen yhteistietokanta. Siihen on tallennettu tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä aina vuodesta 1901 alkaen. VIOLAssa on tietoja myös ulkomaisista nuoteista ja äänitteistä.

Kotimaisten äänitteiden tiedot vuosilta 1901-1973 ovat peräisin Suomen äänitearkiston luetteloista ja vuodet 1974-1997 Yleisradion Fono-tietokannasta. Myös uusimpien äänitteiden tietoja saadaan Yleisradiosta.

VIOLA-tietokannassa on tiedot sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista. Teoskokonaisuuksia koskevissa tietueissa on sen kirjaston tunnus, jonka kokoelmiin teos kuuluu. Sisällönkuvailussa käytetään Musiikin asiasanastoa (MUSA) ja Yleistä kymmenluokitusta (YKL), kotimaisessa aineistossa kattavasti vuodesta 1998. Yksittäisten teosten tai kappaleiden tiedot löytyvät mm. säveltäjän, sovittajan, sanoittajan, esittäjän tai toimittajan nimellä. Tietoja voi hakea myös sävellyksen nimellä tai laulun alkusanoilla. Hakusivulla on annettu tarkemmat ohjeet erilaisia hakuja varten. VIOLA on vapaasti kaikkien käytettävissä Internetissä.

Sisällysluetteloon

Internet

Internetin ja sieltä tehtävien hakujen esittely pohjautuu kirjastot.fi -palvelun tiedonhaku -osioon. Jos Internet-hakuihin haluaa perehtyä tarkemmin, kannattaa tutustua koko tekstiin.

Internetin hakupalvelut ovat erittäin helppokäyttöisiä ja niiden kautta myös kirjastojen kokoelmat ovat helposti saavutettavissa. Internet on erityisesti uuden ja ajankohtaisen tiedon julkaisukanava. Ongelmia tiedonhakijalle aiheuttaa kuitenkin informaation suuri määrä: hakutulokset ovat suuria ja informaatio on järjestämätöntä. Koska julkaiseminen on vapaata, aineisto on hyvin eritasoista ja tiedon luotettavuus ja ajantasaisuus vaihtelevat suuresti. Samoin aineistoa muutetaan ja poistetaan jatkuvasti ja sen pysyvyys on epävarmaa.

Suurin osa Internetin sivuista ja palveluista ovat ilmaisia. Pääasiallinen sivujen tuotannon rahoitustapa on mainostaminen, muu vastaava tuki sekä verovarat. Maksullisia palveluita ovat erilaiset tiedonjalostuspalvelut, sanoma- ja aikakauslehtien arkistot, aikuisten palvelut sekä useat tietokannat ja hakuteostyyppiset palvelut. Tietokantoihin ja muuhun lisensoituun aineistoon on usein vapaa pääsy kirjastojen asiakastyöasemilta.

Internet-tiedonhaussa pätevät tiedonhaun yleiset periaatteet. Haku edellyttää, että hakukysymyksen aihealue on jäsennetty ja sitä kuvaavat käsitteet ja sopivat hakusanat on valittu tarkoituksenmukaisesti. Hakusanojen rinnakkaistermit on hyvä määritellä ja tarkistaa sanojen kirjoitusasu. Internetin tietosisällön kattavuudesta on tiedettävä ainakin perusteet. On myös hyvä tietää, minkälaisten periaatteiden mukaan hakutulosten relevanssi on määritelty.

Hakupalvelukohtaiset hakusäännöt on hallittava (eli hakuohjeet on hyvä lukea läpi!) ja yleiset hakutekniikat (hakulauseen rakentaminen, operaattorit, haun rajaaminen) olisi hyvä osata. Internet-hauissa voi hakuohjelmasta riippuen käyttää JA, TAI ja EI-operaattoreiden lisäksi myös läheisyysoperaattoreita NEAR tai ADJ. Käytännössä Internet-tiedonhaussa ei kuitenkaan tarvitse miettiä hakusanojen yhdistämistä. Yleensä kannattaa kirjoittaa mahdollisimman monta hakusanaa ja välttää niiden katkaisua. Fraasin tai etu- ja sukunimen voi kirjoittaa lainausmerkkeihin. Hakua voi rajata kohdistamalla haun johonkin kenttään (esimerkiksi title-kenttä = sivun otsikko). Tarvittaessa voi kokeilla useita erilaisia hakutapoja. Internet-hauissa hakutuloksen arviointi on erityisen tärkeää materiaalin epätasaisuuden takia.

Internet mahdollistaa tiedon etsimisen useasta erilaisesta tiedonlähteestä samanaikaisesti. Tärkeimmissä hakupalveluissa voidaan hakea useilla tavoin ja useasta eri tiedonlähteestä.

Hakutapoja on useita: 

  • haku automaattisesti indeksoiduista www-sivuista (esim. www.google.fi )
  • selaus ja haku aiheenmukaisista hakemistoista (esim. www.makupalat.fi)
  • keskustelufoorumien hyödyntäminen, ajankohtaispalvelut
  • erityistietokannat kuten Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu
  • "surffailu"

Jos tiedontarve on täsmällinen ja helposti rajattavissa oleva, kannattaa hakea hakuohjelmilla. Haku kohdistuu tietokantaan, johon on indeksoitu (kopioitu ja analysoitu) palvelimilla olevia www-sivuja. Yleensä kannattaa hakea usealla yleisellä hakuohjelmalla sekä tarvittaessa erityisalojen hakuohjelmilla. Erikseen voidaan etsiä sähköpostiosoitteita, keskusteluja, tiedostoja ja audiovisuaalista aineistoa. Monihaulla voidaan etsiä samanaikaisesti useasta eri hakuohjelmasta. Ongelmia haussa tuottaa se, että hakuohjelmia on useita ja niissä on erilaiset hakusäännöt.

Jos tiedontarve on laaja tai tarvitaan syvällisempää tietoa tietystä aiheesta, kannattaa selailla tai hakea aihehakemistoista. Ne ovat yleensä toimitettuja hakemistoja, joissa verkkoaineisto on järjestetty aiheenmukaisiin ryhmiin. Hakemistoja voidaan selata aiheenmukaisesti tai tehdä hakuja aiheryhmiin. Aihehakemistot ovat suositeltavia tiedonhaun aloituspaikkoja ja niiden avulla esimerkiksi maantieteellinen tiedonhaku on helppoa. Makupalat ja virtuaalikirjastot (luettelo kirjastot.fi -sivuilla) ovat kirjastojen tuottamia hakemistoja. Niiden aineisto on tarkimmin valittu ja systemaattisimmin järjestetty. Aineistoa on yleensä myös kuvailtu lyhyesti, mikä lisää huomattavasti tiedonhaun tuloksellisuutta. Virtuaalikirjastoja on useita, joskin niissä on paljon vähemmän aineistoa kuin muissa aihehakemistoissa.

Jos haun aihe on vaikea tai asiasta ei ole tarkempaa käsitystä, voi turvautua kirjastoammattilaisten tarjoamaan Kysy kirjastonhoitajalta -palveluun tai kysyä asiaa suoraan kirjaston tietopalvelusta.

Aihehakemistot ovat sopivia hakupalveluita lapsille, lisäksi heille on omia hakupalveluita, esimerkiksi lapsille kohdistetut palvelut kirjastot.fi -sivuilla. Lähes kaikissa tärkeimmissä hakuohjelmissa on toiminto, jonka avulla voidaan etukäteen suodattaa haun tuloksia. Ongelmana on lapsille epäsopiva aineisto.

Hakuohjelmat määrittävät tietokantoihinsa indeksoitujen sivujen relevanssin hakusanoihin nähden pääsääntöisesti seuraavien periaatteiden mukaan:

a) Suhteellinen frekvenssi: hakusanan esiintymistiheys sivulla. 

b) Hakusanan esiintyminen sivun alussa, title-kentässä, URL-osoitteessa, metakentissä, tyylilliset korostukset (kuten fontti, tummennus jne.). 

c) Hakusanat esiintyvät useammin kuin toisella sivulla. 

d) Hakusanojen läheisyys.

Hakutulosten pisteytys toimii yleensä luotettavammin 20 ensimmäisen tuloksen kohdalla, kuin esimerkiksi 100 ensimmäisen tuloksen kohdalla. Koska indeksointi suoritetaan täysin automaattisesti, se ei voi olla täysin luotettavaa, kattavaa eikä ajantasaista. Aineiston laadun, kontekstin ja relevanssin arvioiminen on vaikeaa automaattisesti.

Sisällysluetteloon

 
Sanastoa

 
asiasana
ks. asiasanahaku ja YSA

 
asiasanahaku 

Asiasanahaussa käytetään tietyn sovitun asiasanaston hakutermejä. Asiasanasto on tarkoitettu käytettäväksi kirjojen, artikkeleiden, elektronisen aineiston ja muiden aineistotyyppien sisällönkuvailuun sekä tiedonhakuun. Sanasto auttaa tiedon tallentajia ja tiedonhakijoita käyttämään yhteistä kieltä. Yleiset kirjastot käyttävät asiasanastonaan YSAa, Yleistä suomalaista asiasanastoa. Asiasanastoja on olemassa myös erikoisaloille; Musa on musiikin asiasanasto, Kaunokki on kaunokirjallisuuden asiasanasto jne. Ks. myös YSA.

 
bibliografia 

Bibliografia on esimerkiksi aiheen, tekijän ja julkaisumaan mukaan rajattu luettelo kirjoista ja niiden bibliografisista tiedoista. Suomen kansallisbibliografialla (Fennica) tarkoitetaan luetteloa kaikesta Suomessa painetusta kirjallisuudesta. Luettelo ilmestyi aikaisemmin painettuna, sen jälkeen cd-rom -versiona ja nykyisin se on saatavana verkossa.

 
Boolen logiikka 

Boolen logiikka on matematiikan joukko-opista sovellettu malli, jonka avulla voi yhdistellä eri joukkoja keskenään tiettyjen sääntöjen mukaan. Tiedonhakutekniikassa Boolen logiikkaa käytetään hyväksi yhdisteltäessä erilaisia hakuelementtejä keskenään hakuoperaattoreiden JA, TAI ja EI avulla.

 
diskografia 

Diskografia on luettelo äänitteistä. Suomen kansallisdiskografia Violaan on luetteloitu kaikki Suomessa ilmestyneet äänitteet.

 
etätietopalvelu
ks. Kysy kirjastonhoitajalta

 
hakukone
ks. hakuohjelma

 
hakulause 

Hakulauseella tarkoitetaan tiedonhaussa hakuohjelmaan syötettäviä hakusanoja ja sitä, miten ne on keskenään yhdistetty. Hakulause voi sisältää hakukomennon (hae, find) ja hakusanoja (mahdollisesti katkaistuina: alkoholi$) yhdistettyinä Boolen operaattoreilla (alkoholi$ JA perhe$).

 
hakuohjelma 

Hakuohjelma on tietokoneohjelma, jonka avulla löydetään tietoa Internetistä tai aineistoa kirjastojärjestelmästä tai artikkeleita lehtiartikkelitietokannasta. Aina haettaessa tietoa tietokannasta käytetään hakuohjelmaa. Haettaessa tietoa Internetistä käytetään Internetin hakuohjelmia, esimerkiksi Googlea. Jotta haku olisi onnistunut, olisi hakuohjelman toimintatapa tunnettava mahdollisimman hyvin.

 
hakuoperaattori 

Hakuoperaattoreita käytetään haussa yhdistettäessä hakusanoja toisiinsa. Boolen operaattorit ovat JA, TAI, EI. Muita operaattoreita ovat läheisyysoperaattorit NEAR tai ADJUSTED, jotka määrittelevät hakusanat esiintymään korkeintaan tietyllä etäisyydellä toisistaan.

 
hakupalvelu
ks. hakuohjelma

 
indeksointi 

Indeksoinnilla tarkoitetaan kirjastoaineistoa käsiteltäessä aineiston sisällön kuvailua yhteisesti sovittujen termien, eli asiasanojen, tai luokitusjärjestelmän avulla. Kirjan, äänitteen tai videon sisältöä yritetään kuvailla mahdollisimman kattavasti ja oikein, jotta hakuohjelma löytäisi kyseisen aineiston tarvittaessa.

 
kansallisbibliografia
ks. bibliografia

 
kokotekstitietokanta 

Kokotekstitietokantaan sisältyy sinne tallennetuista dokumenteista viitetietojen ja mahdollisen tiivistelmän lisäksi koko teksti. Kokotekstitietokantoja ovat esimerkiksi lakitietokannat varsinaisten säädöstekstien osalta sekä eräät lehtiartikkelitietokannat.

 
Kysy kirjastonhoitajalta
-palvelu

Valtakunnallisessa Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa asiakas lähettää tietopalvelukysymyksen sähköpostitse kirjastoon, jossa kirjaston tietopalvelu vastaa siihen 3 arkipäivän kuluessa. Tietopalvelu etsii vastauksia kysymyksiin mm. kirjastojen kokoelmista, tietokannoista sekä Internetistä. Laajat kysymykset kannattaa esittää henkilökohtaisesti kirjastossa. Annettu vastaus on tietopalvelun ammattilaisen tekemä yhteenveto löytämistään tiedonlähteistä. Tiedonlähteiden suuren määrän vuoksi vastaus ei ole aina täydellinen. Asiakas käyttää saamaansa vastausta omalla vastuullaan.

 
lehtiartikkelitietokanta

Lehtiartikkelitietokanta on viitetietokanta, jossa on tiedot eri lehtiin sisältyvistä artikkeleista. Artikkeleita on mahdollista hakea monipuolisesti eri hakusanoilla: artikkelin kirjoittajan, nimen tai aiheen mukaan tai lehden nimen mukaan. Hakua on mahdollista rajata ilmestymisvuodella, jolloin hakuun saadaan mukaan ainoastaan kaikkein uusimmat lehtiartikkelit. Suomalaiset lehtiartikkelitietokannat (Aleksi, Arto, Finp, Medic, Tali) ovat viitetietokantoja.

 
Linnea-palvelut 

Helsingin yliopiston kirjaston ylläpitämiin Linnea-palveluihin sisältyy useita kirjastoissa saatavilla olevia tietokantoja: Arto, Fennica, Melinda, Manda ja Viola.

 
lisenssit 

Kirjastojen hankkiessa asiakkaidensa käyttöön elektronisia materiaaleja (lehtiä, tietokantoja), kirjastot joutuvat maksamaan aineistojen käyttöoikeudesta lisenssimaksut. Vaikkakin tietokannat ovat maksutta asiakkaiden käytettävissä kirjastojen asiakastyöasemilla, kirjastot ovat maksaneet aineistoista käyttömaksut. Osa elektronisista materiaaleista hankitaan keskitetysti kaikkiin yleisiin tai tieteellisiin kirjastoihin, osa on kirjastojen itse hankkimaa.

 
luokitus 

Kirjastojen tapaa järjestää aineistonsa aiheen mukaan hyllyihin kutsutaan luokitukseksi. Luokitustapoja on useita: suomalaiset yleiset kirjastot käyttävät Yleisten kirjastojen kymmenluokitusta (YKL), tieteelliset kirjastot taas Universal Decimal Classification (UDK) luokitusta. YKL perustuu jakoon kymmeneen pääluokkaan tai aiheeseen, jotka on mahdollista jakaa tarkemmin eri aihealueisiin. Mitä pienemmästä aihekokonaisuudesta on kysymys, sitä tarkempi luokkanumero sitä kuvaa. Esim. tekniikka on yleisluokassa 6, siellä atk luokassa 61, ohjelmointikirjallisuus luokassa 61.3, ohjelmointikielet luokassa 61.39 jne. Verkko-YKL on saatavissa verkossa.

 
läheisyysoperaattori
ks. hakuoperaattori

 
operaattori
ks. hakuoperaattori

 
relevanssi 

Relevanssilla tarkoitetaan tiedonhaun tuloksia arvioitaessa sitä, miten hyvin tulokset vastaavat tiedonhakijan tiedontarvetta: oliko tuloksissa sellaisia dokumentteja, joista tarvittava tieto löytyy.

 
sumea logiikka 

Sumean logiikan päättelysäännöillä pyritään jäljittelemään ihmiselle ominaista yleistävää ja epätäsmällistä ajattelua. Täsmällisten tosi ja epätosi -arvojen sijasta voidaan käyttää sanoja ehkä, todennäköisesti ja tuskin. Sumeaa logiikkaa käytetään jo nyt joissakin kodinkoneissa, kuten automaattikameroissa ja pesukoneissa. Sumeaa logiikkaa yritetään yhdistää hakuohjelmiin, jolloin ohjelma yrittäisi jäljitellä sille syötettyjä toimintamalleja tilanteissa, joissa hakuohjelmalla tehdään virheellinen haku.

 
tiedonhankintataidot - tiedonhallintataidot 

Kirjastoissa ja alan kirjallisuudessa puhutaan vaihdellen tiedonhankintataitojen tai tiedonhallintataitojen opettamisesta. Tiedonhankintataidoilla tarkoitetaan, että käyttäjä osaa hakea, käyttää, analysoida ja arvioida eri tiedonlähteissä (painettu, elektroninen, tietoverkossa oleva) olevaa tietoa ja käyttää sitä arvioiden ja soveltaen omaan työhön tai opiskeluun. Tiedonhankinnan opetus sisältää pelkän hakutekniikan opettamisen lisäksi oletuksen siitä, että tiedontarvitsija osaa etsiä käsiinsä tiedonlähteitä eri muodoissa ja osaa poimia lähteistä tarvitsemansa tiedon omaan käyttöönsä. Tiedonhallinta määritellään laajemmaksi käsitteeksi ja siihen sisällytetään tiedonhankinnan taitojen lisäksi tiedon jäsentäminen ja prosessointi: henkilö osaa paitsi hakea, myös arvioida, omaksua ja käyttää tietoa. Tiedonhallintataidot ovat valmiutta selviytyä yhä kasvavasta tiedon määrästä. Tiedonhallinnassa puhutaan lähteiden valikoimisen ja hyödyntämisen lisäksi myös arvioinnista ja tiedon muokkaamisesta esitykseksi.

 
tieteelliset kirjastot
ks. yleiset kirjastot

 
tietokanta 

Tietokanta on elektronisessa muodossa oleva, tiettyyn aiheeseen tai kohteeseen keskittynyt viite- tai dokumenttitiedosto. Kirjastojen kokoelmaluettelot ovat nykyään tietokantoja.

 
UDK
=Universal decimal classification ks. YSA

 
Verkko-YKL
 

Verkko-YKL on Yleisten kirjastojen luokituksen verkkoversio.

 
Vesa-verkkosanasto 

Vesa-verkkosanasto on YSAn, Yleisen suomalaisen asiasanaston verkkoversio. 

 
vapaasanahaku 

Vapaasanahaku tarkoittaa sitä, että tietokannasta voi hakea millä tahansa sanalla. Haku on vapaampi kuin asiasanahaku, jossa hakutermit on tarkkaan määritelty sanastossa. Haku myös tuottaa tulokseksi viitteitä, jotka eivät välttämättä ollenkaan liity haettuun aiheeseen. Esim. kirjaston tietokannasta haettaessa, vapaasanahaku kohdistuu kaikkeen tietokantaan vietyyn tietoon. Niinpä haettaessa koira-sanalla, hakutulokseen tulee mukaan varsinaisten koirakirjojen lisäksi myös kaikki äänitteet, joissa esiintyy kappaleen nimessä koira-alkuinen sana ja myös kaikki kaunokirjalliset teokset joissa esiintyy koira-alkuinen sana.

 
viitetietokanta 

Viitetietokannassa ei ole varsinaisia dokumentteja, ainoastaan niihin liittyvät viitetiedot. Kirjastotietokanta on viitetietokanta: hakutuloksena on tieto kirjaston kokoelmasta löytyvästä kirjasta tai äänitteestä, itse kirjaa ei saa hakutuloksena itselleen luettavaksi tietokoneen ruudulta. Suomalaiset lehtiartikkelitietokannat ovat myös viitetietokantoja.

 
virtuaalikirjasto

Virtuaalikirjasto on aihehakemisto, johon on kuvailtu ja lajiteltu Internetistä löytyvää materiaalia alakohtaisesti. Mukana oleva materiaali on korkeatasoista, tietopalvelun ammattilaisten toimittamaa. Suomalaisia ja ulkomaisia virtuaalikirjastoja on linkitetty kirjastot.fi -sivuille.

Sisällysluetteloon

 
Tiedonhaun verkko-oppimateriaaleja

 
Verkkotiedonhaun perusteet

Kirjastot.fi sivuilla on esitetty kaikki olennaiset Internet-tiedonhakuun liittyvät asiat. Sivut on hyvä ainakin silmäillä läpi, koska sivuilta löytyy mielenkiintoista faktatietoa Internetistä ja verkkohakuihin liittyviä knoppitietoa.

 
Informaatiolukutaidon opettaminen yliopistoissa

Yliopistomaailmassa puhutaan tiedonhankintataidoista nimellä informaatiolukutaito. Suomen yliopistoissa on meneillään hanke, jonka keskeisenä tavoitteena on integroida informaatiolukutaito osaksi akateemisia opintoja. Nykyinen käytäntö vaihtelee yliopistoittain, tiedekunnittain ja jopa oppiaineittain.

Sisällysluetteloon

 

Kirjallisuutta

  • Haasio, Ari: Internet-tiedonhaun teho-opas. Helsinki : BTJ, 2007.
  • Haasio, Ari: Mitä iloa internetistä? Helsinki: Avain, 2011.
  • Haasio, Ari: Tiedon avain: opas tiedon lähteille. Helsinki: BTJ, 2009.
  • Informaatio, informaatiolukutaito ja oppiminen. Tampere: Tampere University Press, 2008.
  • Korpela, Jukka: Internet hyöty- & viihdekäytössä. Jyväskylä: Docendo, 2007. 
  • Lammi, Outi: Opi ja työskentele verkossa: tätinörtti opastaa. Jyväskylä: Docendo, 2013.
  • Mediakasvatus kirjastossa. Helsinki: BTJ, 2009.
  • Niskanen, Matti: Hakukone haltuun: tehosta tiedonhakutaitojasi internetissä. Helsinki: Finn Lectura, 2013.   
  • Voiko käärme kompastua? Opettajan tiedonhallintataitojen opas. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2003.

 
www-sivuja

 
Suomen yleisten kirjastojen etusivu

Kaikki kirjastoista, kirjallisuudesta, tiedonhausta. Kysy kirjastonhoitajalta -tietopalvelu sähköpostitse. Monihaku maakuntakirjastojen kokoelmista.

Makupalat

Kirjastoammattilaisten ylläpitämä laaja aihehakemisto hyviin, lyhyesti esiteltyihin Internet-sivustoihin.

Linkkikirjasto

Kirjastoammattilaisten ylläpitämä, valikoitua materiaalia sisältävä aihehakemisto, jonka materiaali on luokitettu ja asiasanoitettu aiheenmukaisesti.

Palaute oppaasta

Voit lähettää palautetta osoitteeseen kirjasto@lappeenranta.fi