Valitse taso

Lappeenrannan maakuntakirjaston historiikki

 

Lappeenrannan kaupunginkirjasto 1883-1967

 

1883
Koulukirjaston hoitaja Juho Pelkonen esitti kaupunginhallitukselle, että Lappeenrannan kaupunki ottaisi siihen mennessä satunnaisin avustuksin toimineen lainakirjaston ja lukusalin omistukseensa ja hoitoonsa. Kaupunginhallitus suostui esitykseen ja myönsi kirjastolle kaupungin Anniskelu Oy:n voittovaroista kirjastontukea 200 markkaa, josta 150 markkaa tuli käyttää kirjojen hankintaan ja sitomiseen. Näistä viinaverorahoista varattiin myös 50 markan vuotuinen määräraha kirjastonhoitajan palkkaamiseen.
Ensimmäiseksi kunnalliseksi kirjaston-hoitajaksi valittiin maalarimestari P. Tijainen.

1888
1874-1888 kirjasto Koulukadulla, jossa aloitti toimintansa kunnallistettu kaupungin lainakirjasto

1888
Kirjasto Lönnrotin kansakoululla

1900
Kaupunginkirjasto Pelkosen talossa 1900-1914 Kauppakatu 24:ssä.

1907
Kaupunginvaltuusto hyväksyi kirjaston säännöt ja Viipurin läänin maaherra vahvisti ne 1908.

1908
Lappeenrannassa otettiin luokitukseksi uusi ja Suomessa vielä kiistanalainen Deweyn kymmenjärjestelmä.

1908
Kirjasto sai sähkövalot Pelkosen taloon.

1914
Kirjasto Holopaisen talossa Rantatorin varrella.

1924
Kirjasto Lagerstamin talossa Kirkkokatu 6 vuoteen 1956 asti.

1942
Kunnalliskotiin perustettiin pieni laitoskirjasto.

1944
Lappeenrannan kaupunginkirjasto palasi evakosta Loimaalta takaisin Lagerstamin taloon.

1945
Armilan kansakoululle alle 15-vuotiaille lapsille tarkoitettu sivukirjasto, joka siirrettiin 1964 uusiin tiloihin Lappeenrannan Keskikoululle.

1948
Uudistus lainausjärjestelmässä: Lappeenrannassa siirryttiin ns. Detroit-menetelmään.

1949
Avattiin nimenomaan lapsille suunniteltu osasto. Kirjastolehti julkaisi avajaisten nuorten tervehdyksen, jatkokoululainen Heikki Hietamiehen "omintakeisesti valmistaman puheen" kokonaisuudessaan.

1956
Kirjasto sai uudet tilat Säätiö- eli Postitalosta, Kirkkokatu 5. Näissä tiloissa kirjasto sijaitsi uuden talon valmistumiseen saakka aina vuoteen 1973.

1957
Lappeenrannan Kilta ehdotti erityisen kotiseutuosaston kokoamista kirjaston yhteyteen. Esitys hyväksyttiin. Kotiseutuosasto oli luotu, mutta sen karttumiseen ei vuosikertomuksissa tai johtokunnan pöytäkirjoissa enää lähemmin puututtu vuosiin. Myöhemmin kotiseutukirjallisuudella oli kuitenkin tärkeä sijansa ja tehtävänsä maakuntakirjastohanketta kehitettäessä ja Carelica-kokoelmaa koottaessa.

1964
Keskussairaalan potilaskirjasto siirtyi Lappeenrannan kaupunginkirjaston alaisuuteen.

1965
Alakylän sivukirjasto aloitti toimintansa kansakoulun kerhohuoneessa.

1966
Vain kahta kuukautta ennen kuntaliitosta (Lappeenranta-Lappee-Lauritsala) ja sen mukanaan tuomia muutoksia perustettiin Tyysterniemen kansakoululle myös lasten- ja nuortenosasto.
Alakylän ja Tyysterniemen toiminnat kytkettiin toisiinsa. Molempia hoiti sama kirjastonhoitaja.

 

Kuntaliitos ja Lappeenrannan kirjastolaitoksen uudelleen järjestely

 

1967
Vuoden alussa toteutettiin kuntaliitos, joka yhdisti Lappeenrannan kaupungin, Lappeen kunnan ja Lauritsalan kauppalan. Näin muodostui laaja 50 023 asukkaan kaupunki, jonka kirjastotoimi käsitti pääkirjaston lisäksi 25 sivukirjastoa ja neljä laitos-kirjastoa. Yksin kirjastotoimen osalta jouduttiin mittaviin muutoksiin, joita valmisteltiin syksyn 1966 aikana erityisessä kirjastotoimen järjestelytoimikunnassa.

1967
Järjestelytoimikunnan esityksestä lakkautettiin entisestä Lappeen kunnasta 15 kirjastoa: Haapajärvi, Hanhijärvi, Kasukkala, Kauskila, Korkea-Aho, Nyrhilä, Pahloinen, Partala, Pulsa, Rikkilä,Rutola, Simola, Tani, Tirilä ja Vilkjärvi.

1967
Sivukirjastoverkon muodostivat heinäkuun 1. päivästä lähtien Lauritsalan ja Lappeen sivukirjastojen lisäksi Kaukaan, Mustolan, Alakylän, Armilan, Tyysternimen, Lamposaaren, Muukonniemen ja Vainikkalan sivukirjastot. Lisäksi laitoskirjastoja oli Etelä-Saimaan keskussairaalassa, Lappeenrannan paikallissairaalassa sekä Mäntylän, Pelkolan ja Pajarilan kunnalliskodeissa (siirtokirjasto).

1967
Muodostuneen suurkunnan alue oli paisunut niin laajaksi, että kirjastoauto nähtiin välttämättömyytenä. Kirjastolautakunta esitti auton hankkimista heti vuoden alussa. Kymen läänin ensimmäinen kirjastoauto miehistöineen oli valmiina palvelukseen 9.10.1967 lähtien.

1967
Lappeenrannan saadessa kirjastoauton syksyllä siirryttiin samalla kameralainausjärjestelmään. Kirjastoauton lainauskamera ja siitä saadut kokemukset johtivat lainauskameran hankkimiseen myös pääkirjastoon vuonna 1968.

1968
Kaupunginhallitus haki ensimmäisen kerran rakennuslupaa arkkitehti Erkki Pasasen suunnittelemalle uudelle kirjastotalolle.

1971
Opetusministeriö myönsi kolmannen anomuksen jälkeen rakennusluvan.

1973
Uuden kirjastotalon rakentaminen alkoi.

1973
Valtioneuvosto teki päätöksen maakuntakirjaston tehtävien antamisesta Lappeenrannan kaupungin pääkirjastolle ja esitti käytettäväksi nimeä Lappeenrannan kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto.

1974
Uuden kirjastotalon vihkiäiset 7.8.1974.

 

Kaupunginkirjastosta maakuntakirjastoksi


1983
Kunnallisen kirjastonsa 100-vuotisjuhlavuonna Lappeenrannassa valmistauduttiin atk-lainaukseen. Käynnissä oli atk-kirjarekisterin luominen.

1987
Kirjakokoelma saatiin viedyksi rekisteriin.

1988
Aloitettiin atk-lainaus.

1988
Sammonlahden kirjasto siirtyi Uus-Lavolan VPK:n tiloista Sammontorin varrelle.

1989
Nuijamaan kirjasto liitettiin kuntaliitoksen myötä Lappeenrannan kirjastolaitokseen yhtenä Lappeenrannan lähikirjastoista.

1989
Videoiden lainaus alkoi.

1989
Carelica-kokoelman aineistoa alettiin tallentaa Carelica-tietokantaan.

1989
Kokoelmista poistettujen kirjojen myynti aloitettiin.

1990
Armilan kirjasto muutettiin lainausasemaksi.

1991
Vuosi jää Lappeenrannan kirjaston historiaan supistusten vuotena: syyskuussa lakkautettiin Kaukaan kirjasto ja Armilan sekä Lamposaaren lainausasemat.

1992
Miljoonan lainan raja ylittyi ensi kerran kirjaston historiassa.

1993
Uusi kirjastoauto aloitti vuoden alussa.

1994
Kirjaston omien kirjaluetteloiden tulostaminen korteille lopetettiin. Tiedot uusista kirjoista ovat saatavina ainoastaan atk-päätteiltä.

1995
CD-ROM-materiaalia hankittiin lasten ja aikuisten käyttöön.

1996
Pääkirjastossa aloitettiin internetyhteyksien tarjonta asiakkaille. Käytössä oli yksi kone lapsille ja yksi aikuisille. Kirjastoon perustettiin tietoverkkoneuvojan virka.

1997
Kirjastossa siirryttiin uusittuun lainausjärjestelmään: Riimi-järjestelmä muuttui Windows-pohjaiseksi. Samalla uusittiin lainaajakortti.

1997
Carelica-kirjailijoista valmistui tietokanta kirjaston kotisivuille.

1998
Etelä-Karjalan keskussairaalan laitoskirjasto lakkautettiin.

1998
Kirjaston kokoelmaluettelo saatiin internetin kautta asiakkaiden käytettäväksi.

1999
Uutena palvelumuotona asiakkaille aloitettiin lainojen uusiminen ja kirjojen varaus internetin kautta.

2000
Puhemies Riitta Uosukainen vihki käyttöön eduskunnan tietopisteen.

2001
Kirjaston kotisivuille valmistui kirjastonkäytön opetuspaketti ala-asteille.

2001
Maakuntakirjasto solmi palvelusopimuksen Helsingin yliopiston kanssa elektronisen aineiston hankinnasta.

2001
Lainausautomaatti

2003
Kirjaston kotisivulle valmistui Satunetti lapsille.

2003
Ostettiin Akateeminen Tietopalvelu Oy:n ATP-Origo -palvelujärjestelmä. Järjestelmä otettiin käyttöön kesäkuussa 2004.

2009
Kuntaliitoksessa Joutsenon kaupunki liittyi 1.1.2009 Lappeenrantaan. Samalla Lappeenrannan kirjastoverkkoon tuli neljä uutta lähikirjastoa (Joutsenon, Korvenkylän ja Pulpin kirjastot sekä Aholan lainausasema).

2010
Ylämaan kirjasto liittyi kuntaliitoksen myötä vuoden 2010 alusta osaksi Lappeenrannan maakuntakirjastoa.

2011
Aloitettiin E-kirjojen lukulaitteiden lainaaminen.

2012
11.1. uusi kirjastoauto Willitys aloitti liikennöinnin
Digitointipalvelu asiakkaille ja Carelica-aineiston digitointi käyntiin.

2013
Etelä-Karjalan kirjastojen yhteinen Heili-kimppa aloitti toimintansa. Yhteinen uusi kirjastojärjestelmä Aurora otettiin käyttöön 4.12. Pääkirjastossa otettiin käyttöön aineiston RFID-tarrat.

2016
Omatoimiaukiolo pääkirjastossa 29.8.2016 alkaen.

 


Lähteet:
Toivanen Pekka: Lappeenrannan kaupunginkirjasto 1883-1983
Kirjaston toimintakertomukset 1984-