Valitse taso

Vinkit lapsille

Pinterest
10 hauskaa kirjaa pojille

Pietu

Pietulla ja Ytte-Mytellä on tylsää, kunnes iskä lipsauttaa olleensa poikasena melko haka rakentelemaan mäkiautoja. Pojat innostuvat: rakennetaan mäkiauto! Niinpä iskä kasaa kaverusten kanssa auton, joka saa nimekseen Hopeanuoli. Hän myös haluaa ehdottomasti tehdä auton sisäänajon, hänhän koko idean keksi! Niinpä iskä laittaa jääkiekkokypärän päähänsä, mikä on viisasta, sillä: ”Apua, missä on jarrut? ”Pietu” on riemastuttavan sarjan ensimmäinen kirja.

Juha Laukkanen (kuvitus) ja Vesa Löhönen (teksti) / Pietu, Karisto, 2003.


Ronsulta pääsi paukku

Oho! Ronsulta, ei kun NORSUlta, tietenkin, pääsi paukku. Se kaasuttelee niin, että kissa, possu, apina ja lehmä valittavat ”mikä täällä lemuaa?” Yölläkään ei saa hetken rauhaa, kun Ronsun pepputorvi toitottaa. Niinpä eläimet ajavat Ronsun metsään, mutta pian herää huoli: ”Entä jos se joutuu leijonien suuhun?” Pitääkö paukutteleva norsu käydä hakemassa takaisin? Kuinkahan ystävysten käy? Ilkikurisessa kirjassa on runomittainen teksti. Sarjaan kuuluu toinen kirja, jossa Seepralta lorahtaa pissa. Mistähän siinäkin on kyse?

Pittau & Gervais / Ronsulta pääsi paukku, Nemo, 2010, 2. p.


Mitä prinssit pelkäävät

Mikä on prinssien pahin pelko? No, sammakoksi muuttuminen tietenkin! Onneksi prinssit ovat komeita, mutta myös rohkeita ja nokkelia. Jotta ei päätyisi sammakoksi, viisas prinssi tekee itselleen täydellisen sammakkopuvun ja suunnittelee ystävänsä kanssa Leevi-prinssin pelastamista. Sängyn alla piilossa kehkeytyy suunnitelma: heidän täytyy etsiä prinsessa, jonka suukko muuttaisi Leevin takaisin prinssiksi. Hauska tarina, joka on vähän erilainen. Tässä sadussa prinssi ei saa prinsessaa ja puolta valtakuntaa. Prinsseistä voit lukea lisää Kuinka lohikäärme pyydystetään –kirjasta.

Per Gustavsson / Mitä prinssit pelkäävät, Saarni-kirjat, 2011.


Pikkukoutsi ui

Johannes on pieni poika, joka näkee ihanaa unta uimisesta ja sukeltamisesta. Talvella ei pääse järveen uimaan, mutta onneksi on uimahalli. Pikkukoutsi ei tahdo pysyä uimahousuissaan, niin kivaa uiminen on. Isä lähtee Johanneksen kanssa uimahalliin ja äiti jää vauva vatsassaan kotiin. Hilpeässä kirjassa kerrotaan samalla, kuinka uimahallissa käyttäydytään ja kuinka sukelletaan. Pikkukoutsista on ilmestynyt myös toinen kirja, jossa urheillaan.

Marianne Peltomaa ja Jani Strömsholm (teksti), Carlos da Cruz (kuvat) / Pikkukoutsi ui, Schildts & Söderströms, 2012.


Yks kaks yllättäen

Nyt tutustutaan lukuihin! Yrre-orava ja mestari Pynnönen rakentavat jokaiselle Summanmutikan asukkaille postilaatikon, johon kätkeytyy ”yhtä ja toista, taikarumpu, sulkakynä, korua monenmoista”. Kun laatikot ovat valmiita, ne katoavat yksi kerrallaan. Päätyvätkö postilaatikot oikeille omistajilleen, ja kuinka monta niitä oikeastaan on? Kirjan lopussa on pieniä plus- ja miinuslaskutehtäviä, joita voi laskeskella noin 3 – 7-vuotiaiden kanssa.

Riitta Nisonen ja Markku Töllinen (teksti), Ville Granroth ja Niko Sirkiä (graafinen toteutus) / Yks kaks yllättäen. Oppi ja ilo / Summanmutikka-sarja, WSOY, 2008.


Antto urheilee

Anton koko suku harrastaa jotakin urheilua. Aina kaikki ei mene ihan tyylipuhtaasti, välillä tulee mahalasku ja pyllähdys, mutta ei hätää! Tärkeintä ei ole voitto vaan ilo! Kirjassa esitellään lorujen avulla niin monta urheilulajia, että sohvaperunaa heikottaa. Pitääköhän papan deodorantti ja maistuuko ripeän lenkin jälkeen lenkkimakkara?

Annika Mannström (teksti ja kuvitus) / Antto urheilee, Schildts, 2011.


Vernerin matka maailmalle

Mitä?! On elokuu ja wadivaakku-äiti Wilhelmiina pyöräyttää munan! Kuinka se on mahdollista elokuussa, kun lapset ovat jo lentäneet pois pesästä ja on eteläänmuuton aika? Vaikka Verneri kasvoi nopeasti, syksy tuli auttamatta eteen. Muut lähtivät Egyptiin ja jättivät Vernerin pesään harjoittelemaan lentämistä. (Se ei sujunut kovin hyvin.) Mutta etelään on päästävä, ja pieni wadivaakku saakin apua ja neuvoja muilta eläimiltä. Kirja kertoo siitä, että maailmassa pärjää, vaikka onkin erilainen. Koska matka on pitkä, tarinan voi jakaa lyhyemmiksi tarinoiksi.

Tommi Kinnunen (kuvitus ja idea), Pirkko Talvio-Jaatinen (teksti) / Vernerin matka maailmalle, Nemo, 2010.


Veikko ja Veikko lomalla

Veikko on 5-vuotias ja toinen Veikko paljon vanhempi, mutta silti he ovat kavereita. On kesäloma, ja pieni Veikko haluaa ystävän mukaan lomalle mökille. Isä antaa luvan, jos ”kaverin vanhemmillekin sopii.” Veikko-setä ei voi enää kysyä vanhemmiltaan, mutta niin käy, että he molemmat pääsevät mökille. Luvassa on mm. kalastusta, kaarnaveneiden vuolemista, uimista ja saunomista – ainakin periaatteessa.

Anna Nuotio ja Eppu Nuotio (teksti), Kristiina Louhi (kuvitus) / Veikko ja Veikko lomalla, Otava, 2013.


Monsteriauto sankarina

Tässä on monsteriautoista kiinnostuneille viikareille mainio kirja. Hiiri osallistuu monsteriautollaan estekilpailuun ja selviytyy voittajaksi rusennettuaan vanhan linja-auton (räiskis!) ja murskattuaan rivin asuntovaunuja (töms!). Auton ylivoimainen voima punnitaan kuitenkin vasta, kun hiiri osallistuu kiipeilijän pelastamiseen kiperästä tilanteesta. Kuvakirja kuuluu Täyttä vauhtia –sarjaan, jossa riittää lukemista kaivureista, paloautoista, kilpa-autoista, traktoreista ja ambulansseista.

Peter Bently (teksti), Martha Lightfoot (kuvitus) / Monsteriauto sankarina, Mäkelä, 2014.


Missä mangusti luuraa?

Missä se mangusti oikein luuraa? Tehtävänä on etsiä kirjan värikkäistä kuvista kymmenen mangustia. Helpommin sanottu kuin tehty, sillä mangustit ovat pukeutuneet salapukuihin, ja paikkoina ovat esimerkiksi New York, Pariisi ja Venetsia. Onneksi kirjan lopussa on oikeat vastaukset!

Paul Moran, Steve Wiltshire ja Simon Ecob (kuvitus), Jen Wainwright (teksti) /Missä mangusti luuraa?, Gummerus, 2012.

10 kivaa kirjaa tytöille

Pom Pom

Punainen pallo Pom Pom karkaa ja lentää ilmaan. Sieltä se pomppaa suden Viiatmini-merkkisen auton vararenkaaksi ja sieltä kissan hiekkalaatikkoon. Minne pallo päätyykään? Pimpeli, pompeli, pot! Värikkäässä kirjassa on raikas kuvitus.

Anne Peltola / Pom Pom, WSOY, 2005.


Kanerva Keijun taikaloitsu

Kanerva Keijulla on tiukat paikat: huomenna on koe, jossa pitää taikoa lohikäärmeen poikanen Liekki joksikin muuksi. Keijutyttöä jännittää, kuinka hän pärjää? Kaikki muut osaavat jo taikoa... Tavutettu helppolukuinen tarina kuuluu Vihreä banaani –sarjaan ja sopii lukemaan opetteleville, sillä kirjassa on selkeä teksti ja värikäs kuvitus.

Tony Bradman (teksti), Emma Carlow (kuvitus) / Kanerva Keijun taikaloitsu, Mäkelä, 2010.


Meidän oma Nuppulotta

Vauva tulee kotiin ja saa hellää hoivaa. Sukulaiset ja tuttavat tulevat katsomaan Nuppulottaa, joka muistuttaa naapurin kaksosten mielestä Putte-Possua. Äidin ja isän mielestä vauva on täydellinen ja he miettivät mitä Nuppulotasta tulee isona. Ehkäpä matemaatikko, jolla on niin suuret silmälasit, että silmät ovat lautasen kokoiset! Tässä kirjassa tutustutaan vauvaperheen arkeen ja onneen.

Liisa Kallio / Meidän oma Nuppulotta, Tammi, 2001.


Äidin päivä tarhassa

Lauralla on ikävä äitiä. Hän haluaa, että äiti jää hänen kanssaan päiväkotiin leikkimään. Kaikki järjestyy ja yhteinen päivä voi alkaa. Lauraa alkaa kuitenkin sapettaa, kun muutkin haluavat olla hänen äitinsä kanssa – ja lisäksi äiti innostuu leikkimään. Sellainen ei kerta kaikkiaan sovi! Hauska kirja siitä, kun äitikin muistaa olleensa joskus lapsi.

Julia Breitenöder (teksti), Manfred Tophoven (kuvitus) / Äidin päivä tarhassa, Mäkelä, 2011.


Kun Ollin äiti unohti

Olipa kerran äiti. Äiti tykkäsi aamuisin kiirehtiä ja koheltaa. Sitten kävi niin, että äiti muuttui lohikäärmeeksi, eikä muistanut edes, kuinka tiskikonetta käytetään. Päivästä tuleekin vähän erilainen, kun äiti syö kärpäsiä ja syöksee tulta.

Pinja Lindenbaum / Kun Ollin äiti unohti, WSOY, 2006.


Sinä et kuulu tänne

Kylärakki Beiron on koira, joka etsii paikkaansa. Hän päättää osallistua koiranäyttelyyn ; jospa se antaisi asiaan varmuutta. Mutta ei. Beiron ei ole puudeli eikä dalmatialainenkaan vaikka salapuvut ovat täydellisiä. Viimeisenä keinonaan rakki ottaa partahöylän esiin ja ajaa turkkinsa…

Anna Härmälä / Sinä et kuulu tänne, Beiron, Schildts, 2011.


Kumpulaakson Pompom ja avaruusmatka

Kesken hippapallon peluun taivaalla näkyy välähdys ja kuuluu kauhea tömähdys. Avaruusalus on pudonnut Kumpulaaksoon! Pompom ystävineen ryhtyy auttamaan avaruusalus Plokia korjaamaan vesisäiliönsä. Kiitokseksi avusta he pääsevät avaruusmatkalle ja vierailemaan Plokin kotiplaneetalle Nereukseen. Siellä he löytävät hohtavia kiteitä. Mitä ihmettä? Pompom seikkailee myös sarjan muissa osissa.

Nina Pirhonen / Kumpulaakson Pompom ja avaruusmatka, Otava, 2010.


Possun pöksyt

Possu löytää punaiset, pilkulliset röyhelöpöksyt. Se pukee ne päälleen ja on mielestään vasta nyt jotakin. Se tuntee olonsa niin varmaksi, että haluaa lähteä esittelemään pöksyjään muillekin. Muut eläimet hämmästelevät, kun possu breikkaa, valssaa ja tekee kärrynpyöriä – hämmästyttävää! Mutta sitten vuohi syö possun hienot erikoispöksyt. Voi ei! Ilman niitä se on tylsä ja väritön. Vai onko?

Jonathan Emmett (teksti), Vanessa Cabban (kuvitus) / Possun pöksyt, Mäkelä, 2011.


Pudonnut tähti

Maiju-keiju asuu kukkaniityllä. Hän, kuten muutkin keijut, huolehtivat niityn kukkasista. Mutta välillä pitää leikkiä! Kukaan ei kuitenkaan ehdi leikkimään hippaa Maijun kanssa ja niin hän päätyy kiiltävän kärpäsen houkuttelemana etsimään pudonnutta tähteä. Kärpäsen kutsu on kuitenkin juoni, jonka Maijun ystävä Kaius aavistaa. Mitä tapahtuu, kun paikalle ilmestyy hiisi?

Liisa Kallio / Pudonnut tähti, Tammi, 2005.


Olisinpa kuin sinä!

Bodo oli lohikäärme, valtava lohikäärme. Se tykkäsi kukista ja hunajasta eikä ollut ollenkaan ilkeä lohikäärme. Pikkuinen hiiri tahtoi olla Bodon kaltainen: yhtä suuri ja vahva, ja yhtä pelottava. Bodo taas tahtoi olla välillä hiiren kaltainen: yhtä pieni ja hiljainen. Sitten heillä välähti: ”Alamme tehdä yhteistyötä”. Hiiri sai puusta mehukkaita omenoita ja lohikäärme ihanaa hunajaa. Hiirtä jahtaava karjuva leijona häädettiin ja lohikäärme sai laulaa. Tosiystävyyttä!

Stefan Gemmel (teksti), Marie-José Sacré (kuvitus) / Olisinpa kuin sinä!, Lasten Keskus, 2005.