Valitse taso

Suomela Leo


L.E. Suomela, E. Korte
Leo Erik Suomela
Syntynyt 28.5.1934 Kortesjärvellä
Asuu nykyisin Turussa
Fil. tri
Kirjailija
Suomen Kirjailijaliiton jäsen
Suomen Nuorisokirjailijain liiton jäsen
Suomen Näytelmäkirjailijain liiton jäsen
Suomen Maakuntakirjailijat ry:n jäsen
Kirjailijayhdistys Paltan kunniajäsen
Lounais-Suomen Kirjailijat ry:n jäsen
Association for Literary and Linquistic Computing (Oxford, England), henkilöjäsen n:o 293



Leo Suomela tuli yksityistä tietä ylioppilaaksi vuonna 1953 Pietarsaaren Suomalaisesta Yhteiskoulusta ja aloitti samana syksynä opintonsa Helsingin yliopistossa tähtäimessään filosofian kandidaatin tutkinto ja äidinkielen vanhemman lehtorin pätevyys. Suomela valmistui keväällä 1957.

"Rahoitin opintoni vapaana kirjailijana. Kirjoitin novelleja ja kertomuksia eri lehtiin, esim. Seuraan, Apuun, Kuluttajain lehteen", hän kertoo.

Jatko-opinnot hän aloitti 1969 ja tuli 1973 filosofian lisensiaatiksi Oulun yliopistossa pääaineenaan kotimainen kirjallisuus, erikoisalueenaan tyylioppi, ja sivuaineenaan suomen kieli.

"Vuonna 1984 väittelin Tukholman yliopistossa erikoisalueenani kvantitatiivinen stilistiikka, ja saman vuoden syksyllä minut promovoitiin filosofian tohtoriksi. Vuodesta 1959 hoidin äidinkielen lehtoraattia, ensiksi Joutsenon keskikoulussa, sittemmin Joutsenon lukiossa. Minut siirrettiin tästä tehtävästä eläkkeelle omasta pyynnöstäni 1994", Leo Suomela toteaa.

Kirjallisuuden hyväksi tekemästään järjestötyöstä Suomela kertoo tehneensä 1963 aloitteen Etelä- Karjalassa asuville kirjailijoille alan yhdistyksen perustamiseksi. "Niin sain aikaan Kaakkois- Suomen kirjailijayhdistys Paltta ry:n. Toimin sen puheenjohtajana 1963-65, 1967 ja 1970. Yhdistys toimii edelleenkin nimenään Kirjailijayhdistys Paltta ry."

"Paltan aikana sain 1960-luvulla aikaan kulttuurilehti Itäsuomen: hoidin sen kirjallisuusosastoa vuoden 1969 loppuun. Jo vuonna 1965 käynnistin keskustelun kirjailijain asemasta ja laadin luonnoksen Kirje kansanedustajille -nimiseksi tekstiksi, joka julkaistiin Itäsuomessa. Siitä syntynyt keskustelu tuotti nykyään tunnetun läänintaiteilijajärjestelmän. Liki kaikki taiteenalat hyödyntävät maassamme tuota instituutiota", Leo Suomela kertoo.

"Mitään tunnustusta en ole julkisesti puuhistani saanut, enkä myöskään yhtään ns. valtakunnallista apurahaa. Myöskään Kymen läänin taidetoimikunta ei ole ottanut minua missään yhteydessä huomioon, vaikka pääosan tuotannostani olen kirjoittanut sen alueella, Joutsenossa", hän jatkaa.



Tuotanto

Tiilentekijät
Porvoo 1956. WSOY. Romaani.

Yö ja mies
Radiokuunnelma. Esitetty Suomen yleisradiossa 12.1.1957.

Lakeus odottaa
Rauma 1962. Kirjayhtymä. Romaani.

Varjot palavat
Koskenkorva 1964. Kirjavirta. Romaani.

Jätesota
1963. Ilkka-lehdessä jatkoromaanina.

Raatokärpäset
Komedia. 1970. Kuusankosken teatteri.

Kisu ottaa pestin
Porvoo 1976. WSOY. Nuorisoromaani.

Meidän Poku
Porvoo 1976. WSOY. Nuorisoromaani. Käännetty puolaksi 1980, japaniksi 1981.

Kanteletar
Kansanmusiikkinäytelmä. Säv. Paroni Paakkunainen. Helsingin kaupunginteatteri 1976-77. Käännetty venäjäksi Petroskoin Suomalaisen Draamateatterin (nyk. Kansallisteatteri) 50-vuotisjuhlan päänäytelmäksi 1980. Kanteletar. NL:n TV.n filmaus 1987, näyttelijöinä Petroskoin Suomalaisen Draamateatterin näyttelijät. Esitetty NL:n keskustelevisiossa ensimmäisen kerran 6.12.1987.

Laatikkoleikki
Nelinäytöksinen komedia. 1980.

Iloinen työpaikka
Nelinäytöksinen komedia. 1980.

Kisu ottaa pestin
Nukketeatterinäytelmä. 1980. Kouvolan teatteri.

Meidän Poku
Animaatioelokuva. 1982. Esitetty Suomen, Ruotsin, Norjan ja Japanin televisiossa useita kertoja.

Vakkajuhlat
Nelinäytöksinen historiallinen komedia. 1982. Tammelan nuorisoseurojen kesäteatteri.

Kisu ottaa pestin
Animaatioelokuva. 1983. Esitetty Suomen TV:ssä.

Koko potti himaan
Nukketeatterinäytelmä, sisältyy julkaisuun Kulkunen/ Suomen nuorisokirjailijat ry:n joulujulkaisu 3. 1983.

Kale diggaa
Varhaisnuorisonäytelmä. 1983.

Meidän Poku
Animaatioelokuva. 1984. Esitetty Suomen TV:ssä, samoin Ruotsin TV:ssä.

Dialogens förnyare
En kvantitativ analys av stil och variation hos dramatikerna Minna Canth, Robert Kiljander och Matti Kurikka under 1880-talets finska realism. Stockholm 1984. Kirjallisuustutkimus.

Onnela
Nelinäytöksinen historiallinen näytelmä. Joutseno 1987.

Asiasuomen aihiot
Asiasuomen matemaattisiin malleihin perustuva kirjoitusopas. Joutseno 1987.

Rahakesä
Porvoo 1987. WSOY. Nuorisoromaani.

Robert ja Olga
Robert Kiljanderin ja hänen vaimonsa kymmenen avioliittovuoden tarina, neljä näytöstä. Joutseno 1988.

Rakenna oma tyylisi
Sanataiteen kirjoittamiseen ohjaava, matemaattisiin malleihin perustuva opas kirjoittajille. Joutseno 1989.

Struktuurien mimesis
Kvantitatiivista analyysia indoeurooppalaisten kielten - englannin, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän - kahden kielenlajin, sanomalehtien ja näytelmän kielen struktuureista ja kielesten käytöstä. Joutseno 1989.

Silmänkääntäjät
Kolminäytöksinen komedia Pietari Hannikaisen Silmänkääntäjän, ensimmäisen suomenkielisen esityskelpoisen näytelmän kantaesityksestä 1846 Lappeenrannassa. Joutseno 1989.
Hämeenlinnan teatteri 1996.

Maailman evankeliumi
Joutseno 1990. Opinor. Romaani.

Lentsikkamatka
Joutseno 1991. Opinor. Nuorisoromaani.

Näillä äärillä
Joutseno 1993. Opinor. Runokokoelma.

The mimesis of structures - Struktuurien mimesis
Kvantitatiivista analyysia indoeurooppalaisten kielten - englannin, ranskan, ruotsin, saksan ja venäjän - neljän kielenlajin, sanomalehtien, näytelmän, romaanin ja lyriikan kielen struktuureista ja kielesten käytöstä. Joutseno 1993.

Syntiset hurskaat
Nelinäytöksinen näytelmä. 1994.

Julkaisemattomia juttuja
1880-luvun sanomalehtimaailmaan sijoittuva nelinäytöksinen historiallinen näytelmä. 1995.

Elovalkeat
2002. Kirja-Aurora. Romaani.

Kaukana Karjalan kunnaat
2004. Pilot-kustannus. Romaani.