Valitse taso

Konkka Juhani


Urho Torikka
Syntynyt 4.9.1904 Toksovassa, Inkerinmaalla
Kuollut 22.6.1970 Kuhmoisissa
Kirjailija ja suomentaja
Sanomalehtitutkinto Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa 1927
Uitto- ja tukkityömies
Kustannusvirkailija WSOY:ssä 1937-44, 1951-54
Suomen kirjailijaliiton johtokunnassa 1949-58
Mikael Agricolan palkinto 1961




Juhani Konkan tie vei tukkijätkästä toimittajaksi ja poliitikoksi, kustannusvirkailijaksi ja venäjänkielisen kirjallisuuden suomentajaksi (mm. Gogol, Dostojevski, Gorki, Tshehov, Tolstoi). Venäjän kielen hän itse kertoi oppineensa lapsena romaaneista ja runokirjoista. Suomeksi hän kirjoitti runoja 8-vuotiaana ja venäjäksi 12-vuotiaana.

Hän lähti pakolaisena Suomeen. Osallistuttuaan Itä-Karjalan kansannousun taisteluihin hän tilitti kokemuksiaan romaanissa Me sankarit (1929; nimellä Urho Torikka). Se antoi hänelle "Suomen Remarquen" maineen. Seuraavaksi ilmestyi kuitenkin jyrkän antibolshevistinen romaani Punainen myrsky (1931).

Juhani Konkka kirjoitti näistä romaaneistaan itseironisesti: "Päästäkseni irti karhujen lakkaamattomista soitoista ja maksamattomista laskuista otin syyskesällä kahden viikon loman ja kirjoitin siinä ajassa esikoisromaanini ’Me sankarit’. Kirjan saavuttama kohtalainen menestys sysäsi minut rupeamaan jälleen vapaaksi kirjailijaksi. Kirjoitin nyt perätysten kaksi huonoa romaania ’Punainen myrsky’ ja ’Rakentajat’. Edellinen ilmestyi 1931, mutta jälkimmäinen ei ole milloinkaan nähnyt päivänvaloa; mistä syystä, sitä en ole koskaan välittänyt kustantajalta kysyä."

Omien vaellusvuosiensa tarinaa, muistelmaromaaniensa sarjaa, Konkka piti itse parhaana tuotantonsa osana.

Juhani Konkka kirjoitti vuonna 1947: "Kolmekymmentäviisi ensimmäistä ikävuottani olen hankkinut itselleni tekstiä, sen jälkeen olen pyrkinyt sitä selittelemään. Siihen aikaan, jolloin minulla ei tekstiä vielä ollut, esiinnyin mielelläni kirjailijana. Saatuani sanottavaa ja opittuani kirjoittamaan vähän paremmin rupesin halveksimaan koko kirjailija-nimeä, ja nykyään olen sitä mieltä, että todelliset kirjailijat, ne, joita kannattaa lukea, elivätkin menneinä vuosisatoina; omalta vuosisadaltamme ei heitä löydä."




Tuotanto

Taloudelliseen kansanvaltaan!
Kansallisen yhteiskuntapolitiikan vaatimuksia. Viipuri 1928. Tekijä.

Me sankarit
Kuvaus Karjalan retkeltä. Urho Torikka. Helsinki 1929. Kansanvalta.

Punainen myrsky
Romaani Inkerinmaalta. Urho Torikka. Helsinki 1931. Otava.

Pula-aikana
1-näytöksinen iloittelu. Kirj. Urho Torikka. Helsinki 1932.

Koputuskonsertti
1935. Radiokuunnelma.

Rikas setä
Yksinäytöksinen iloittelu. Hämeenlinna 1935. Karisto.

Suuria herroja
Kaksinäytöksinen näytelmä. Hämeenlinna 1936. Karisto.

Punahattuinen nainen
Yksinäytöksinen pila. Hämeenlinna 1936. Karisto.

Rakkauden rintama
Kaksinäytöksinen iloittelu. Hämeenlinna 1936. Karisto.

Kahden maailman rajalla
Helsinki 1939. WSOY.

Neuvostovakoilijatar
Romaani. Porvoo 1942. WSOY.

Kulkurin kesä
Romaani. Porvoo 1943. WSOY.

Riisutut naamiot
Romaani. Porvoo 1944. WSOY.

Kulkurin kahleet
Romaani. Porvoo 1945. WSOY.

Kulkurin koulut
Romaani. Porvoo 1946. WSOY.

Kulkurin vaellus
Romaani. Porvoo 1947. WSOY.

Tuhlattu aarre eli Sakari Korkian seikkailut Helsingin kirjailija- ja boheemimaailmassa
Porvoo 1947. WSOY. Romaani.

Lumottu morsian
Romaani. Porvoo 1948. WSOY.

Parhaat palkitaan
1948. Näytelmä.

Elämän antimet
Kirjeitä Kotkanpesästä. Porvoo 1950. WSOY.

Keltainen kurki
Porvoo 1953. WSOY. Lastenkirja.

Kukon kultajyvä
Itämaisia satuja. Porvoo 1954. WSOY.

Ratkaisun päivät
Romaani. Porvoo 1954. WSOY.

Pietarin valot
/Pohjana teos Kahden maailman rajalla/ Porvoo 1958. WSOY.