Valitse taso

Ylämaa – Jalokivi Karjalasta – Lappeenrannan uusin kaupunginosa 

YLÄMAA liittyi kuntaliitoksen kautta Lappeenrantaan vuoden 2010 alusta alkaen. Tämä kuntaliitos on toistaiseksi viimeisin mitä Lappeenrannan kaupunki on nyt lähivuosien aikana tehnyt. Tämän liitoksen kautta Lappeenrantaan saatiin noin uutta 1400 asukasta ja 409 km2 pinta-alaa, josta 29 km2 on vesistöjä. Ylämaa tunnetaan myös upeista metsistään. Ylämaa sijaitsee Lappeenrannasta katsoen lounaassa. Lappeenrannan kaupunkikeskustasta Ylämaan kirkonkylälle matkaa kertyy mittariin noin 36 kilometriä. 

YLÄMAA, "Highland", on saanut nimensä entisen emäpitäjän Säkkijärven rannikolla olevan alavan ”alamaan” vastakohtana. Ylämaa kun oli korkea ja mäkinen. Tosiasiassa Ylämaan korkein kohta ei ole kuin noin sata metriä merenpinnan yläpuolella. Nuoremman väen suussa Ylämaa taipuu ehkä jopa hiukan humoristisestikin englantilaisen kaimansa Highlandin mukaisesti. Ylämaa muodostettiin Säkkijärven alueista vuonna 1929.

NYKYISIN, kun Ylämaa on osa Lappeenrantaa, voidaan sitä kutsua jopa aluekeskukseksi. Mielikuva ei kuitenkaan vastaa Lauritsalan, Sammonlahden tai Joutsenon aluekeskuksia. Ylämaa koostuu nimittäin useista kymmenistä erikokoisista kylistä. Kirkonkylä eli Lahnajärvi on Ylämaan keskus. Muita kyliä ovat muun muassa Hujakkala, Hyttilä, Häsälä, Ihaksela, Kallola, Lavola, Nurmela, Nutikka, Paakkala, Rumpu, Sirkjärvi, Säämälä, Villala, Väkevälä ja Ylijärvi.

ASUTUS Ylämaalla on keskittynyt sata prosenttisesti pientaloasumiseen. Ylämaalla ei ole ainoatakaan kerrostaloa. Villala-Leino, Sirkjärvi ja Ylijärvi-Ihaksela alueella nykyrakentamista on ollut jo 1920-luvulta alkaen. Kokonaisuutena rakentamisen huippuvuodet Ylämaalla ovat vuosien 1950- 1980 välillä. Kirkonkylän asutus on rakentunut oikeastaan suuremmassa määrin vasta 70 – 80 -luvuilla. Ne muutamat rivitalot, joita alueella on, ovat lähinnä kirkonkylässä ja muualla asuintalot ovat omakotitaloja. Ylämaalla on yhteensä hiukan vajaat 800 asuntoa.

VÄESTÖÄ alueella asuu tilastokeskuksen mukaan vuoden 2010 lopulla noin 1400 asukasta. Luonnollisesti kirkonkylä on eniten asutettu. Siellä on myös eniten lapsia ja vanhuksia. Tähän selitys lienee palveluiden läheisyys. Villala-Leino alue on toiseksi suosituin asuinpaikka. Sirkjärven, Ylijärvi-Ihakselan ja Hujakkalan tilastoalueilla asuu kussakin suurin piirtein saman verran asukkaita. Ylämaan asukasmäärä on noin 2 prosenttia koko Lappeenrannan asukasmäärästä.

Ylämaan kirkonkylästä löytyy palveluita

Niin kaupalliset kuin muutkin palvelut ovat keskittyneet lähinnä kirkonkylään. Asukkaille tärkeä asia on, että alueella on oma terveyskeskus. Terveyskeskuksesta on saatavilla muun muassa lääkärin, sairaanhoitajan sekä laboratoriopalveluita. Siellä toimii myös äitiys- ja lastenneuvola sekä lasten hammaslääkäri. Kirkonkylässä on myös päiväkoti ja alakoulu. Yläkouluun ja lukioon lapset joutuvat tulemaan Lappeenrannan kaupunkitaajamaan. Koulun yhteydessä on kirjasto.

Päivittäistavaramarketin kanssa samassa rakennuksessa on apteekki. Asiamiesposti toimii Korupirtissä Vaalimaantien varrella. Keskellä kirkonkylää on tietysti myös kirkko. Punatiilikirkko valmistui vuonna 1931. Ylämaa kuuluu Lappeen seurakuntaan.
Kirkonkylällä toimii myös Ylämaan Palvelukeskus Kosenkoti, joka on asumis-, hoiva- ja kuntoutuspalveluja tuottava palveluyksikkö. Palvelut on tarkoitettu vanhuksille, vammaisille ja mielenterveyskuntoutujille.

Myös Ylämaa -talolla, joka on entinen kunnantalo, on palveluita niin asukkaille kuin matkailijoillekin.

Julkinen liikenne ei ole paras mahdollinen Ylämaalla. Siellä ei ole paikallisliikennettä, vaan lähiliikenne hoitaa kuljetuksia viikolla, muttei viikonloppuisin.

Ylämaalla on aina ollut aktiivista yhdistystoimintaa. Ylämaan Martat perustettiin vuonna 1933 ja yhä edelleen he ovat aktiivisia toimijoita. Heillä on jopa oma toimitalo Marttala Ylämaantien varrella. Alueella toimii marttojen lisäksi useita aktiivisia yhdistyksiä, jotka toiminnallaan tuottavat palveluita alueen asukkaille. Ylämaan Pyrkijät on alueen oma urheiluseura, joka on toiminut jo vuodesta 1923. Urheilua ja liikuntaa voi harrastaa luonnon lisäksi koulun kentällä sekä liikunta- ja kuntosalissa. Uimassa voi käydä Kosenkodin altaassa ja kuntoilua harrastaa sielläkin olevalla kuntosalilla. Ylämaan urheilukentällä ja alueen uimarannoilla on hyvä kesäisin harrastaa ja rentoutua. Unohtamatta talvisin hienoja hiihtoreittejä.

Kaunis vehreä luonto ympäröi Ylämaata

Ylämaan alueella virtaa useita jokia, jotka kaikki laskevat Viipurinlahteen ja Suomenlahteen Venäjän puolella. Järvistä suurimmat ovat Väkevänjärvi ja Suurijärvi. Ylämaan alueella on paljon suomaata. Ajaessa Vaalimaantietä poispäin kaupunkikeskustasta Ylämaan kirkonkylää kohden, voi kokea siirtyvänsä ihan toiseen ilmapiiriin, rauhallisuuteen ja luonnonläheiseen tunnelmaan. Ylämaa on loistava paikka lähimatkailuun – on paljon nähtävää matkailullisesti mutta myös maisemallisesti.

Muistoja entisajoilta

Ylämaalla, Tervajoen varrella, Rummun kylän Harju-nimisessä paikassa on todistettavasti asuttu jo 5200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Siellä on tehty kivikautinen asuinpaikkalöytö. Asuinpaikan lisäksi on löydetty useita kivikautisia esineitä, jotka todistavat ihmisen liikkuneen alueella jo muinoin.
Ylämaan kaakkoisia osia luovutettiin Neuvostoliitolle vuonna 1940. Toisaalta Ylämaahan liitettiin osat Säkkijärven ja Vahvialan Suomelle jääneistä alueista. Ylämaa oli näin ollen Ruokolahden ja Tohmajärven ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.
Ylämaan spektroliitin löysi vänrikki Pekka Laitakari kesällä 1940, kun Ylämaan Ylijärvellä rakennettiin Salpalinjan panssariesteitä. Hänen isänsä, geologi Aarne Laitakari oli aiemmin etsinyt spektroliitin emäkalliota vuosien ajan eri puolilta Kaakkois-Suomea.

Spektroliitti – sateenkaaren aarre

Spektroliitti on yksi kauneimmista jalokivistä. Spektroliittia esiintyy vain ja ainoastaan Etelä-Karjalassa, Ylämaalla. Ylämaan labradoriitissa värit ovat poikkeuksellisen voimakkaat, niissä heijastuvat suomalaisen maiseman eri sävyt kullanruskeista syvimpiin sinisiin. Tämän vuoksi kivelle on annettu oma nimi. Spektroliitti on sekä määrältään että liikevaihdoltaan merkittävin Suomesta louhittava korukivi. Sitä viedään lähes kaikkialle maailmassa. Se on myös Etelä-Karjalan maakuntakivi.

Spektroliitin louhinta alkoi tasaiseen tahtiin sodan jälkeen 1950- luvulla ja ensimmäinen jalokivihiomo aloitti Ylämaalla vuonna 1973. Kivenlouhinta ja jalostus ovat lisääntyneet spektroliitin tultua tunnetuksi ja suosituksi. Tällä hetkellä Ylämaalla on Jalokivikylä, useita jalokivihiomoja sekä kultasepän ja hopeasepän paja. Jalokivikylässä järjestetään vuosittain kesä-heinäkuun vaihteessa suuret kansainväliset jalokivi- ja mineraalimessut. Ylämaan aloitteesta on saanut alkunsa maassamme myös jalokivisepän ammattikoulutus ja muuta kivialan koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta.

Tarina sateenkaaren aarteesta

Aikojen alussa, kun taivaankannet oli taottu ja maat ja taivaat luotiin, Ukko Ylijumala juhli häitään morsiamensa Akka Raunin kanssa. Mutta Rauni surkeansa valitti, että tämä maa se vaan on synkkää, pelkkää mustaa kalliota. Silloin Ukko jyrisi ja taivas salamoi. Pilvet peittivät synkän taivaan ja rankkasade kasteli mustan maan. Mutta pian sade lakkasi ja Pohjantuuli puhalsi pilvet pois. Aurinko pilkahti taivaalta ja nousi sateenkaari kaunis loistamaan. Ukko Ylijumala siitä sieppasi sateenkaaren päästä kiinni ja viskasi sen voimalla maahan. Kivet sinkoilivat ja maa tärisi. Sinne sulivat sateenkaaren kauniit kappaleet Karjalan kallioon, sinne tänne sirpaleina loistamaan.

Liitteet