Valitse taso

Läntinen alue luo upeat ja rauhalliset puitteet niin asumiselle kuin opiskelullekin 

LÄNTISEN alueen kaupunginosia Skinnarilaa ja Sammonlahtea kutsutaan opiskelijakaupunginosiksi siellä sijaitsevan yliopiston vuoksi. Imagoa tulee vahvistamaan syksyllä alueelle siirtyvä ammattikorkeakoulu. Alueet olivat aikanaan hieman rauhattomia. Länsiosaan on keskittynyt enemmistö Lappeenrannan Asuntopalvelun vuokrataloista, joka omalta osaltaan on saanut näitä mielikuvia aikaan. Tänä päivänä tällä luonnonkauniilla alueella on rauhallista ja turvallista asua. Kerrostalot hallitsevat näkymiä, mutta alueella on myös hyvin paljon omakotitaloasutusta, heti kun vain poikkeaa sivukaduille.

SKINNARILA on saanut nimensä Kinnarin tilasta, joka oli muodostettu jo 1709. Ennen varsinaista rakentumista alue oli maaseutua, jonka rannoilla oli huvila-asutusta. Muutamia 1920- ja 30-luvun huviloita on yhä jäljellä. Alueen rakentaminen alkoi 1970 -luvulla. Tuolloin rakennettiin sekä kerrostaloja että omakotitaloja uudelle alueelle. Rakentaminen on jatkunut aina 2000-luvulle asti. Tervahaudanlahden rantamaisemiin on syntynyt 2000-luvulla uudempi upea omakotitalojen ryhmittymä.

SAMMONLAHTI nimi on syntynyt Saimaan suuresta Sammonlahdesta. Sammonlahti on kaupungin uusimpia kaupunginosia. Ennen alue oli suota, vanhaa järvenpohjaa. Maalaiskylä alkoi muuttua vasta 1980-luvulla asuinalueeksi kerrostalo- ja pientalorakentamisen myötä. Sammonlahden julkisten rakennusten piirre on yhtenäinen punatiilirakentaminen ja muodoissa on suosittu harvinaisempaa pyöreää muotoa.

UUS-LAVOLA nimi on tullut siitä, että 1930-luvulla alue alkoi rakentumaan Lavolan takamaille. Vanhin asuntokanta on alkaen 1940-luvulta mutta pääosin 1970- ja 2000 -luvulla syntynyttä. Uus-Lavolassa on vain muutama kerrostalo 1950 -luvulta.

ASUTUS MÄÄRÄLLISESTI näillä alueilla on keskittynyt kerrostaloasumiseen. Alueiden hiukan vajaasta 5000 asunnosta 65 prosenttia on kerrostaloasumista. Uus-Lavola sen sijaan on lähes sataprosenttisesti pientaloasutusaluetta. Kerrostalolukua nostaa alueen lukuisat opiskelija-asunnot. Asunnoista on vuokra-asuntoja niukka enemmistö eli 55 prosenttia. Vaikka Lappeenrannan Asuntopalvelun vuokra-asunnoja on alueella enemmän kuin muissa kaupunginosissa, niin kaikkien kaupungissa olevien vuokra-asuntojen lukumäärää tarkasteltuna, alueella on vain 21 prosenttia kaupungin alueella olevista vuokra-asunnoista.

VÄESTÖÄ näillä kolmella alueella asuu hiukan vajaat 9000. Lapsia tästä on 21 prosenttia ja nuoria aikuisia 23 prosenttia. Tämä korkea luku selittyy sillä, että suurin osa opiskelijoista siirtää kirjansa Lappeenrantaan opiskelun ajaksi. Keski-ikäisiä on 45 prosenttia ja ikääntyneitä loput 11 prosenttia. Uus-Lavola on selkeästi lapsiperheiden suosiossa ja Sammonlahti ikääntyneiden. Tähän vaikuttaa alueella sijaitseva ikääntyneiden palvelukoti.

MAAHANMUUTTAJIA alueilla sijaitsee muita kaupunginosia enemmän. Lukuun vaikuttaa asuntopalvelun vuokra-asuntojen keskittymä sekä myös ulkomaiset opiskelijat. Näillä alueilla asuu reilu tuhat maahanmuuttajaa rikastuttamassa omalla kulttuurillaan suomalaisen yhteisön elämää. Määrä on 32 prosenttia koko kaupungin vastaavasta luvusta.

LÄNTISEEN ALUEESEEN kuuluu näiden kolmen kaupunginosan lisäksi seitsemän muuta kaupunginosaa. Läntistä aluetta kokonaisuutena tarkasteltaessa näillä kolmella alueella on kokonaiset 64 prosenttia koko läntisen alueen asunnoista sekä myös asukkaista.

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO on perustettu 1969. Ensimmäisenä vuonna sitä kutsuttiin maailman pienimmäksi korkeakouluksi 47 oppilaallaan, joista vain yksi oli nainen. Lappeenrannan yliopisto on tekniikan ja talouden tutkimuksen ja opetukseen erikoistunut tiedeyliopisto. Nykyisin Skinnarilassa sijaitsevan yliopiston ensimmäinen rakennusvaihe valmistui 1975 ja sen jälkeen sitä on useaan eri otteeseen laajennettu useilla eri rakennuksilla. Oppilaita siellä on noin 5000 ja henkilökuntaa 930. Yliopistotoiminta on aikaansaanut paljon hyvää Lappeenrannan elinkeinoelämälle. Sen viereen on rakentunut muun muassa suuri teknologiakeskus ja useita yrityksiä.

Palvelut ovat keskittyneet Sammonlahteen

SAMMONTORI, kauppakeskus, rakennettiin 1988. Pyöreän muotoinen ostoskeskus on Suomessa harvinainen, mutta yksi esikuva sijaitsee Tukholmassa. Sammontorin tiloissa toimii erilaisia palveluntarjoajia. Sieltä löytyy kirjasto, nuoriso- sekä asukastila, suutari, ravintola, kauneushoitola, fysioterapeutti sekä monikulttuurikeskus Kompassi. Uusin toimija on itämaisia ruokatarvikkeita ja halal -lihaa myyvä liike. Myös Minimani toimii kiinteistössä. Valitettavasti Sammontorin toiminta on vuosien saatossa vähentynyt. 

SAMMONTORIN
ympärillä on terveyskeskus ja päiväkoti. Lähialueelle on samalla tyylillä rakennettu kirkko, ympyränmallinen Sammonlahden koulu, liikuntahalli ja Sammonkoti, ikääntyneiden palvelukoti, valmistui aluekeskusalueelle 1993 näistä viimeisenä.

2000-LUVULLA Sammonlahteen on ilmestynyt kaksi isohkoa päivittäistavaramarkettia. Alueelta löytyy myös edellä mainittujen lisäksi vielä apteekki, ravintoloita ja parturi-kampaamo. 

UUS-LAVOLAN puolella on pienehkö päivittäistavaramarket sekä kioski-baari. Lavolan koulu sijaitsee Uus-Lavolan puolella. Postipalvelut hoituvat asiamiespalveluina Uus-Lavolan päivittäistavaramarketissa. Sammonlahden markettien edessä on postilaatikot. 

SKINNARILASSA Technopoliksen rakennuksessa on kuntosali. Skinnarilan alakoulu ja sen vieressä oleva Skinnarilan päiväkoti palvelevat alueen lapsiperheitä. Alueella on myös muutama ravintola-baari sekä muita pienempiä hyvinvointiin liittyviä palveluntuottajia. 

LEIKKIKENTTIÄ on kuusi. Skinnarilassa ovat Jupiterin-, Kinnarin- ja Skinnarilanpuistot. Sammonlahdessa on Kettukivenpuisto ja Uus-Lavolassa Kaivokorven- ja Kotipellonpuistot. 

JULKINEN LIIKENNE saa kiitosta asukkailta. Vuoroja oli jo ennestään paljon ja niitä vielä lisättiin ennakoiden tulevan ammattikorkeakoulun siirtymistä yliopiston viereen tulevana syksynä. Linjoilla 1, 3 ja 5 pääsee yliopistolta keskustan kautta Kiiskinmäkeen ja Kivisalmeen asti.

Harrastaa voi luonnossa tai vaikka siirtolapuutarhassa

Alueella voi harrastaa monipuolisesti, niin sisäliikuntaa kuin luonnossakin. Talvisin Skinnarilan Urheilijat ylläpitävät hiihtäjiä varten Skinnarilan Majaa. Majalle tulee muun muassa hiihtolatu alkaen Lentokentältä. Talvisin Saimaa houkuttelee hiihtämään myös jäälle.

Alueen virallinen uimaranta on Sammonlahden uimaranta, jota on sanottu kaupungin toiseksi parhaaksi. Sammonlahden nurmikenttä ja Skinnarilan ja Uus-Lavolan hiekkakentät kesäisin palvelevat pallopeleissä ja talvisin jääkiekkopeleissä.

Skinnarilanniemen kärjessä sijaitsee 1980-luvulla rakennettu siirtolapuutarha. Alue on aivan mahtava pienine mökkeine ja upeine puutarhoineen.

Alueelta löytyy myös lentopalloa harrastava seura HotsportCup-Volley Skinnarila ry.

Muistoja entisajoilta

SKINNARILAN HOVIN nykyinen rakennus on Pietarissa vaikuttaneen hopeaseppä Pekka Silventoisen 1903 rakennuttama. Entinen rakennus paloi 1901. Lappeenrantaan 1894 kylpemään tullut Silventoinen ihastui Skinnarilanniemeen ja hän osti Hovin hovioikeudenneuvos Georg Palmrothilta. Palmroth oli ostanut alueen itselleen jo 1872. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Hovista tuli Silventoisten pysyvä asunsija. Mielenkiintoisen rakennuksesta tekee se, että 1920- ja 1930 -luvuilla Skinnarilan Hovi oli suomalaisten kulttuurivaikuttajien kohtaamispaikka. Hopeasepän musikaalisten tytärten ympärille kokoontunut kulttuuriväki on jättänyt hoviin oman jälkensä. 

ROMANTTISIN ja traagisin heistä oli Toivo Kuula, joka erosi pohjalaisesta puolisostaan Siljasta 1913. Toivo Kuula ja hopeasepän tytär Alma Silventoinen vihittiin 1914 Skinnarilan Hovin pääsalissa. Toivo Kuulan sai luonnonkauniista Skinnarilasta innoitusta sävellystyölleen. Toivo Kuula ammuttiin 1918 alle 40-vuotiaana Viipurissa upseerien kanssa syntyneen riidan päätteeksi jättäen Alman leskeksi ja yksivuotiaan Sinikan isättömäksi.

YLIOPISTO, joka nykyisin hallinnoi Skinnarilan Hovia, on vaalinut arvokasta kulttuuriperintöä hyvin. Rakennusta käytetään nykyään erilaisten juhlien, edustustilaisuuksien ja seminaarien pitopaikkana. Se on merkitty valtion rakennusten joukossa varjeltavaksi. Hovi on tullut lappeenrantalaisille tutuksi Hovin henki -keskustelutilaisuuksista.

TIILITEHDAS, joka sijaitsi Skinnarilan Hovin välittömässä läheisyydessä, toimi 1890-luvulla. Siellä valmistettiin autonomianajan Lappeenrannan suomalaisen ratsuväen kasarmien tiilet.

SALPALINJA halkoo Skinnarilan kaupunginosaa. Se on yksi merkittävimmistä II maailmansodan aikana rakennetuista linnoitusketjuista. Salpalinja rakennettiin 1940-1941 Suomen itärajan turvaksi. Skinnarilasta löytyy useita jäänteitä Salpalinjasta. Alueelta löytyy muun muassa hyökkäysvaunuesteitä ja kenttälinnoitteiden jäänteitä. Peitettyjä korsuja, vain pallokupu näkyvissä, näkyy kerrostalojen pihoilla. Punkkerimäeltä löytyy konekivääri- ja pallokorsu. Omakotitaloasutus alueella on myös konekiväärikorsu. Yksi konekiväärikorsuista toimii yliopiston ylioppilaskunnan kerhotilana. Yliopistolta luoteeseen sijaitsevassa metsikössä on sodanaikainen rintamateatteri, jossa istuimina toimivat amfiteatterin muotoon asetellut istuinkivet. Perimätiedon mukaan paikalla on pidetty armeijan viihdytyskiertueen esityksiä toisen maailmansodan aikana. Vaikka Salpalinjalla ei koskaan taisteltu, sillä oli kuitenkin välillinen vaikutus jatkosodan tapahtumiin.