Valitse taso

Lappeenrannan läntisessä osassa on asuttu jo kivikaudelta alkaen 

”Sahaniemen tapettujen nimet on kaiverrettu sydämiin”. Anna miettii, että kumpi kylän asukkaille olisi parempaa, muistaminen vai unohtaminen: "Jos sen pystyisi itse valitsemaan, niin unohtaminen." Loppujen lopuksi tarina päättyi kuitenkin hyvin. Naiset pääsivät miesten töihin sahalle ja elämä alkoi jälleen asettua aloilleen. Heikki Hietamies, Naisten talvi.

RUTOLAN alue muodostuu sekä Rutolan kaupunginosasta että Rutolan kylästä. Alueelta löytyy vanhaa teollisuusympäristöä ja perinteistä maalaismaisemaa, mutta myös uusia omakotitaloja. Rutola tunnettiin ennen myös nimillä Ropo ja Ruttoinen. Rutolan ylivientilaitos ja saha aloittivat toimintansa kylän alueella 1800-luvun lopulla ja olivat suuria työllistäjinä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä. Alueella on myös Rutolan luolasto eli Salpalinjan suuri betoninen luolasto sekä muita Salpalinjan rakenteita. Rutolan rakennuskanta on aina 1900-luvun alusta hiljalleen kasvanut. Selkeä määrällisen rakentamisen huippu Rutolan alueella sijoittuu kuitenkin tähän 2000-lukuun ja keskittyen nimenomaan Rutolan kaupunginosan puolelle.

MUNTERO on Rutolan kylän alueilla ja sijaitsee Munterontien molemmin puolin. Alueella on mökkiasutusta 1800-1900-luvun vaihteesta ja uudempaa pientaloasutusta. Osa vanhoista mökeistä on kunnostuksen jälkeen edelleen asuinkäytössä tai kesäasuntoina. Tiiviinä rykelmänä oleva asutus muodostaa paikoin jopa idyllisen kokonaisuuden.

TORPPAKYLÄ on myös Rutolan alueella. Torppakylän vanhimmat rakennukset ovat 1920-30-luvuilta, mutta kylällä on ollut jo aikaisemminkin asutusta. Kylässä ovat toimineet aikanaan sekä Osuuskauppa Onnin että Työväen osuuskauppa. Alueella on muistomerkki Rutolan vuoden 1918 kansalaissodan tapahtumille. Laatassa on muistoteksti: "Rutolan urheille naisille, jotka ottivat osakseen raadannan ja vastuun jälkipolvista, kun vaino vei miehet vuonna 1918."

SELKÄHARJU on lähes täysin teollisuusaluetta. Alueella on vain muutama asuintontti. Järvi-Suomen Portin iso toimitila alueella on nykyisin tyhjillään. Sen sijaan uutta teollisuustoimintaa alueelle syntyi, kun The Switch rakennutti uudet toimitilansa vuonna 2009 Salpausselänkadulle. Ajatuksia on heitetty myös ilmaan koskien Ikean mahdollista sijoittumista Lappeenrannan Selkäharjuun.

Selkäharjun Mikkelin tien risteys ennen valtatie 6 uudistusta oli yksi Suomen vaarallisimmista risteyksistä. Siihen risteykseen on monen tie päättynyt.

RUOHOLAMPI on Lappeenrannan uusin taajamakaupunginosa. Kaupunginosa on saanut nimensä alueella olevasta Ruoholammesta. Suomessa on Lappeenrannan Ruoholammen lisäksi 10 muuta Ruoholampi -nimistä pientä järveä. Ruoholampea rakennetaan Kallioisen alueelle, korkean mäen päälle ja sitä ympäröiville alueille. Tälle alueelle melkein kaikki talot on rakennettu 2000-luvun loppupuolella. Ruoholammen alueesta odotetaan kasvavan viihtyisä pienasutusalue.

MÄRKÄLÄN ja TILSALAN entinen maaseutumaisema on jäämässä Ruoholammen uusien asuinalueiden väliin jäänteeksi alueen vanhasta maaseutuasutuksesta. Pellot ovat muuttumassa pientaloalueiksi ja maatalouden harjoittaminen on alueella vähentynyt. Märkälän vanhat pihapiirit sijoittuvat Ruoholammen alueen keskivaiheille. Vanhimmat kylän taloista ovat 1900-luvun alusta.

”Tällä hetkellä Rutolassa on 2 ja Ruoholammella 44 vapaata tonttia”

ASUTUS määrällisesti näillä alueilla on hiukan vajaat 350 asuntoa. Tämä on vain 4 prosenttia koko läntisen alueen asuntojen määrästä. Kerrostaloja Rutolan alueella ja Ruoholammella ei ole yhtään. Kaikki asuminen keskittyy sata prosenttisesti pientaloasumiseen. Omistusasuntoja alueen asunnoista on 84 prosenttia.

VÄESTÖÄ Rutolassa sekä Ruoholammella on vajaat tuhat asukasta. Lapsien osuus on 37 prosenttia ja keski-ikäisten 49 prosenttia. Nuoria aikuisia ja ikääntyneitä, kumpiakin, alueilla on 7 prosenttia. Selkeästi on nähtävissä uuden Ruoholammen asuinalueen olevan lapsiperheiden suosiossa. Ikääntyneitä alueilla asuu vähemmän. Syynä voi olla palveluiden vähyys.

LÄNTISEEN ALUEESEEN näiden alueiden lisäksi kuuluu 7 muuta kaupunginosaa. Läntistä aluetta kokonaisuutena tarkasteltaessa Rutolan ja Ruoholammen alueilla asuu vain hiukan vajaat 7 prosenttia läntisen alueen reilusta 14 100 asukkaasta.

”Rutolan Lapatonniemeen on jo kaavoitettu 500 asukkaan rantalähiö – toteutunee lähivuosien aikana”

Salpalinja halkoo Rutolan aluetta

1940-luvulla, toisen maailmansodan aikaan, Rutolan kylään rakennettiin Salpa-aseman puolustusrakenteita. Alueella on kaksi isompaa luolaa ja useita konekivääri- ja miehistön majoituskorsuja sekä panssarintorjuntaestekivetystä. Salpalinjan rakenteita on sekä Mikkelintien itäpuolella Rännikorventien varrella entisen ylivientilaitoksen vieressä että Munterontien varressa lähellä Rutolan koulua. Salpa-aseman luolastoja tarvittiin asevarastoiksi ja miehistön majoitusta varten. Rutolan luolissa on toiminut myös sairaala.

Palveluita ei juuri lainkaan – Sammonlahden palvelut lähellä

Kirjastoauto käy säännöllisin väliajoin. Muut palvelut kuten kirkko, kauppa, pankki, kirjasto ja terveyskeskus sekä vapaa-ajan viettoon sopivat, löytyvät Uus-Lavolasta tai pääosin Sammonlahdesta. Keskustan palveluihin ei ole myöskään kovin pitkä matka, noin reilut kymmenen kilometriä.

Julkista paikallisliikennettä alueilta keskustan suuntaan ei ole. Ruoholammen osalta tilanne on huonompi kuin Rutolan alueella. Ruoholammen kautta kulkee vain Merenlahden linja. Aikataulut ja pysäkkipaikat eivät ole paikallisliikenteen veroisia. Rutolassa, etenkin Vanhan Mikkelintien varrella, on useita lähi- ja liikenteen pysäkkejä ja linja-autojakin kulkee ohitse ihan mukavasti.

Ruoholammella on Lappeen päiväkoti ja rakenteilla on aivan päiväkodin viereen Lappeen koulu, joka valmistuu ensi vuoden aikana. Leikkikenttiä alueilla on kaksi, Rutolan puolella Koiniemenpuisto ja Ruoholammen puolella Palonotkonpuisto.

Rutolan puolella on jo ennestään alakoulu, Rutolan koulu. Koulu sijaitsee Mikkelintien varressa. Rutolan koululla on värikäs historia. Koulun perustamisesta on yli 100 vuotta. Vanha Rutolan koulurakennus sijaitsi parinsadan metrin päässä nykyisestä paikasta. Uusi koulurakennus valmistui vuonna 1926.

Haastatellut alueen asukkaat eivät kokeneet kaupallisten palvelujen puuttumista kovinkaan suurena ongelmana. Alueilta ei ole pitkä matka Uus-Lavolaan ja Sammonlahteen. Keskustakin on sopivan lähellä heidän mielestään.

Ympäröivä luonto luo oivat puitteet harrastamiseen

Harrastusmahdollisuudet liittyvät lähinnä jokamiehenoikeuksiin ja luontoon. Sienestys, lenkkeily, metsästys ja kalastus ovat suosittuja harrastuksia. Talvisin pelataan jääkiekkoa ja hiihdetään.

Rutolassa toimii Rutolan vapaapalokunta ry. Se kouluttaa jäsenistöään ja ylläpitää kalustoaan hälytysten varalle.

Kesäisin voi käydä uimassa Rutolan uimarannalla, Myllylammella. Selkäharjun puolella on Tapavainolan nurmikenttä pallopelejä varten.

”Kerrotaan, että Saimaan eteläisin kohta olisi Lapatonniemen kohdalla”  

Muistoja entisajoilta

KIVIKAUTISTA ASUTUSTA on löytynyt Kärjenlammen pohjoisrannalla olevan Saksanniemen kivikautisen asuinpaikan lisäksi alueen pohjois- ja länsipuolelta, Ruoholammelta, Rovonlahdelta sekä Jänköjärven Uirinniemestä. Asutus on ajoittunut todennäköisesti sekä kivi- että pronssikaudelle. Asutusta alueella on siis ollut jo noin 4500 – 5000 vuotta sitten.

RUTOLAN YLIVIENTILAITOS
on muistomerkki aikanaan teknisesti uraauurtavasta tukkien uittojärjestelmästä. W. Gutzeit & Co osti 1889 Lappeelta uittostrategisesti merkittävän Rutolan tilan, jonka maille uittolaitteet rakennettiin. Rutolan uittoränni sijaitsee Rännikorventien pohjoispuolella. Rutolan länsipuolella vain kapea kannas erottaa Saimaaseen laskevan Myllylammen ja Kymijoen vesistöön kuuluvan Kärjenlammen. Oy W. Gutzeit & Co:n rakennuttama Rutolan tukinsiirtolaitos toimi vuosina 1892–1963, jolla siirrettiin puuta Saimaalta Kymijoen vesistöön. Kaikkiaan Rutolan kautta kuljetettiin vuoteen 1963 mennessä lähes 100 miljoonaa tukkia ja uitto työllisti enimmillään jopa 1000 ihmistä vuodessa

RUTOLAN SAHA rakennettiin 1897 tukkien siirtolaitoksen viereen. Vuosina 1899-1900 tämän sahan tilalle rakennettiin uusi isompi saha Lapatonniemeen. Saha tuhoutui tulipalossa 1911. Tilalle rakennettiin uusi keskisuuri saha. Sahalla oli työssä 100-150 työntekijää. Rutolan saha suljettiin vanhentuneena vuonna 1932.

RUTOLASSA koettiin kansalaissodan raadollisuus pahimmillaan. Sitä kuvaa myös tämän artikkelin alussa oleva lainaus. Rutolan Gutzeitin sahatyöläiset olivat muodostaneet oman punakaartin. He olivat aseistautuneita, mutta kerrotaan, etteivät olisi osallistuneet taisteluihin. Valkoiset saapuivat Rutolaan 26.4.1918 ja veivät 45 kylän miestä. Miehillä ei ollut mahdollisuutta puolustautua vaan heidät teloitettiin toukokuun 5.päivänä – rukoussunnuntaina Lappeenrannan linnoituksen valleilla. Samassa paikassa teloitettiin Rutolan miesten lisäksi noin 350 muuta punavankia. Tuomiota oli antamassa pankinjohtaja Toivo Tapanainen, vuoden 1918 punaleskien kauhu. Rutolaan jäi 26 leskeä ja noin 60 orpoa suremaan menetettyjä puolisoita ja isiä. Rutolan naisten ja lasten tositarina on kertomus henkiinjäämisestä ja selviämisestä veljessodan keskellä.