Etusivu Osallistu ja vaikutaAsukas- ja aluetoimintaKaupunginosatHarapainen-Kesämäki-Reijola-Tykki-Kiviharju
Valitse taso

Keskusta-asumista jo 1800-luvulta nykypäiviin

KESÄMÄKI on harmonisen kaunis omakotiasuinalue isoine tontteineen lentokentän kupeessa, josta harvoin vapautuu myytäviä asuntoja. Perimätiedon mukaan ensimmäiset talot ilmestyivät Soturikylään, eli nykyisen Kapteeninkadun ja Lentokentäntien väliin jäävälle alueelle jo tsaarin ajalla. Varsinainen asutus alkoi rakentumaan 1950-luvulla ja se on täysin pientalovaltaista vielä nykyisinkin.

TYKKI-KIVIHARJU on yksi yhtenäinen kaupunginosa kaavassa, mutta asutukseltaan, ilmapiiriltään sekä historialtaan ne ovat aivan erilaiset, joten niitä on tarkasteltava erikseen.

TYKKI on vanhaa Lappeenrantaa sanan varsinaisessa merkityksessä. Asutus alueelle on syntynyt 1880 -luvulla teollistumisen myötä. Tykkiä on verrattu Tampereen Pispalaan, sillä molemmissa on nostalgisia vanhoja omakotitaloja pienillä tonteilla. Kapeat kadut luovat osaltaan viime vuosisataista tunnelmaa. Alue laajeni 1920-1930 -luvuilla. Nykyisin alueella on toki jo vähän uudempaakin pientaloasutusta. Tykissä ei ole yhtään kerrostaloa.

KIVIHARJU on sen sijaan selkeästi uudemman ajan asuinalue. Tykin ja Kiviharjun rajana voitaneen pitää Yläkangaskatua. Sen yläpuolinen asutus Kiviharjun puolella on täysin kerrostalovaltaista. Kerrostalot ilmestyivät alueelle lähinnä 1970-1980 -luvuilla. Tunnelma on pikku-lähiömäistä, vaikka ydinkeskusta on vain kivenheiton päässä.

REIJOLA on puhtaasti teollisuusaluetta, jossa ei ole asuinrakennuksia. Sen sijaan alueella sijaitsee Matkakeskus ja rautatieasema sekä monia kaupallisia liikkeitä. Alueelta löytyy yhä vanha maanomistaja Reijolan kotitalo, jonka mukaan alue on saanut nimensä.

HARAPAINEN oli maaseutumaisemaa ennen rakentumistaan asuinalueeksi. Asutus alueella alkoi muodostua pientaloasutukseksi sodan jälkeen. Harapainen tunnettiin myös Invalidikylänä, kun sodasta palaavat sotainvalidit asuttivat aluetta. Kerrostaloja alueelle ilmestyi vasta 1990-luvulla. Alueen takaosasta löytyy teollisuusaluetta. Harapainen muistetaan myös raviradastaan ja tanssilava Ratapaviljongistaan.

ASUTUS määrällisesti näissä kolmessa kaupunginosassa on keskittynyt kerrostaloasuntojen puolelle. Kaiken kaikkiaan alueiden noin 2700 asunnosta on kerrostaloasuntoja 73 prosenttia. Kesämäen noin 180 asuntoa ovat kaikki pientaloasumista sekä myös Tykissä olevat 260 asuntoa, jota täydentää Kiviharjun reilut 1600 kerrostaloasuntoa. Harapaisissa sen sijaan pientaloasuntojen ja kerrostaloasuntojen määrä on lähes sama, reilut 250 kumpaakin.

VÄESTÖÄ näillä alueilla asuu yhteensä reilut 4200 henkeä, joista 0-19 -vuotiaita lapsia on 17 prosenttia.Nuoria aikuisia on saman verran, 30-64 -vuotiaita on 43 prosenttia ja ikääntyneitä 23 prosenttia. Harapainen, Kesämäki ja Tykki näyttäisivät olevan lapsiperheiden suosiossa ja Kiviharju taas enemmän ikääntyneiden, keskustaan muuttaneiden ihmisten aluetta.
KESKUSTAAN kuuluu näiden neljän lisäksi vielä yhdeksän muuta kaupunginosaa. Keskustaa kokonaisuutensa tarkasteltaessa Kesämäen, Tykki-Kiviharjun sekä Harapaisen alueilla on 26 prosenttia suurkeskustan asunnoista. Pientaloasuntojen määrä on lähes 40 prosenttia. Näillä alueilla asuu 27 prosenttia suurkeskustan väestöstä ja lasten määrä on jopa 33 prosenttia keskusta-alueen lapsista näillä kolmella alueella.  

Keskusta-alueella voi myös liikkua luonnossa

Keskustan alue on siitä asukasystävällinen, että ulkoilua voi harrastaa ihan kodin lähellä. Kesämäen vieressä sijaitsevalla Lentokentän ja Maasotakoulun kuntopoluilla voi kesäisin kävellä ja talvisin hiihtää valaistuilla laduilla. Leirin puolelta löytyy Ratsumestarin kentät, joilla kesäisin harrastetaan palloilua ja talvisin luistelua ja jääkiekkoa. Leiristä löytyy myös Vanhan kentän pallokenttä. Vanhiksella, kuten lempinimi kuuluu, pelataan lappeenrantalaisten mielestä Suomen parasta pesäpalloa. Tykissä on hiekkapintainen pallokenttä, joka talvella jäädytetään kuten myös Harapaisissa oleva Harapaisen nurmikenttä. Näiden ulkoliikuntapaikkojen lisäksi keskustan palvelut tarjoavat lähistöltä monen tyyppistä sisäliikuntamahdollisuutta.

Palvelut – keskusta-asumisen ehdoton valtti

Vaikka Kesämäessä, Tykki-Kiviharjussa ja Harapaisissa itsessään ei ole paljonkaan palveluita, niin haastateltujen asukkaiden mielestä voidaan sanoa palvelujen olevan enemmän kuin lähellä, etenkin Kiviharjun puolella asuttaessa. Harapaisista, joka sijaitsee keskustan kaakkoisreunalla, on myös lyhyt matka ydinkeskustaan, vain puolitoista kilometriä, kuten myös Kesämäestä. Kaupalliset, julkiset ja vähän erikoisemmatkin palvelut löytyvät läheltä.

KAUPALLISIA,
isoja market-tyyppisiä päivittäistavaraliikkeitä löytyy niin Reijolasta kuin Harapaisista sekä myös Kesämäen vieressä olevalta Leiristä. Kesämäellä, Kapteeninkadulla toimii milteinpä legendaarinen lounaspaikka ja pubi.

KOULUJAKIN löytyy. Tykissä oleva Armilan koulu toimii vielä muutaman vuoden upeassa vuonna 1938 rakennetussa funkkistyylisessä koulurakennuksessa. Kesämäkeen on syntynyt oikea koulukeskus kahden puolen Lavolankatua. Alakoulua käydään Kesämäen koulussa ja tien toisella puolella toimivassa Kesämäenrinteen koulussa toimii yläkoulu. Samalla tontilla toimii myös yksityinen Itä-Suomen koulu, jossa voi suorittaa koulun ensimmäisestä luokasta valkolakkiin asti.

LEIKKIKENTÄT ovat keskittyneet osin Tykki-Kiviharjun puolelle. Siellä ovat Asemakolmion, Perillistenpuiston ja Tykinpuiston leikkikentät. Harapaisen puolella on Kangastuvanpuisto sekä Kesämäen leikkikenttä Loitsukadulla. Varsinaista lasten päiväkotia alueella ei ole, vaan Snellmannin päiväkodin neljä ryhmää toimii Matkamiehenkadulla väliaikaisesti. Uusi päiväkoti on rakenteilla ja se valmistuu tämän vuoden elokuussa Kesämäen koulujen yhteyteen.

HAUTAUSMAAT kuuluvat osana sekä Tykin että Kesämäen maisemiin. Tykissä sijaitsee Vanha hautausmaa ja Kesämäellä Ristikankaan hautausmaa. Kuolemanlaakso yhdistetään Ristikankaan hautausmaan takaosaan, jossa on hyvin jyrkkäreunainen laaksomainen maisema. Nimeen ei ilmeisesti liity sen suurempaa draamaa kuin, että alue sijaitsee hautausmaan takana. Nämä kaupunginosat kuuluvat Lappeenrannan seurakuntaan.

Muistoja entisiltä ajoilta

Reijola on saanut nimensä maanomistaja Reijolan mukaan, jolta ruotumies Juho Ekqvist, lempinimeltään Tykki, meni pyytämään tonttia. Maanomistaja Reijola oli tokaissut miehelle, että sen verran maata voit ottaa kuin sinulla aidan tekoa tarpeita. Näin kerrotaan Tykin alueen saaneen nimensä ja alkunsa. Tykin alueella sijaitseva Keisarin asema valmistui vuonna 1885, jolloin Venäjän keisari Aleksanteri III vieraili Lappeenrannassa sotaväen leirillä. Keisarin asema jäi pois käytöstä, kun uusi asema valmistui 1936.