Etusivu Osallistu ja vaikutaAsukas- ja aluetoimintaKaupunginosatAlakylä-Lepola-Peltola-Keskus-Kylpylä-Taikinamäki-Kimpinen
Valitse taso

Asumista keskellä Lappeenrantaa lehmusten keskellä 

Puutalojen idylli, kylpylävieraitten päivävarjot, auringon kuulto lehtien läpi, lämmin hiljaisuus. Kaupunki, ilon ja surun kaupunki, Lehmusten kaupunki – Laila Hirvisaaren sanoin.

KESKUS on järjestyksessään toinen kaupunginosamme. 1700-luvun lopulla Linnoituksesta siirrettiin siviiliasutusta muurien ulkopuolelle. Ensin syntyi Suuri Esikaupunki. 1800-luvulla tämä esikaupunkialue laajentui kattamaan nykyisen ydinkeskustan alueen. Autonomian aikana julkiset rakennukset ilmestyivät Keskuksen katukuvaan. Nykyinen asuinrakennuskanta on muodostunut alkaen 1930-luvulta, huippuaika sijoittuu 1960-luvulle. Asuminen on lähes sata prosenttisesti kerrostaloasumista. Alueella sijaitsevat satamatori, Raatihuone, Lappeen kirkko, Keskuspuisto ja Sankari-hautausmaa. Keskuksessa on yhä muutama vanhalta ajalta säilynyt rakennus kuten Wolkoffin talo vuodelta 1826.

KYLPYLÄN kaupunginosa on saanut nimensä siellä olevan kylpylän mukaan. Senaatin luvalla 1857 laajennettiin kaupunkialuetta kaupunginlahden itäpuolelle ja siitä kaistaleena kohti etelää. Alue alkaa Halkosaaren kärjestä ulottuen kapeana kaistaleena aina Pormestarinkadulle saakka. Alueella ovat kylpylärakennukset, vanha panimorakennus, Lottapuisto, elokuvateatterit, monitoimitalo eli Monari sekä myös Vapaakirkko. Kylpylän asuntokanta on myös lähes sataprosenttisesti kerrostaloasumista. Nykyrakentaminen alkoi 1930-luvulla ja huippu sijoittui 1970-luvulle. Ainonkatu on ehkä tunnetuin alueen kaduista. Valtakadulla on Lappeenrannan ensimmäinen kivinen, funktionalismia edustava kerrostalo nimeltään Saimaanlinna. Se valmistui 1938.

KIMPINEN on pääosin rakennettu 1930- ja 50-luvuilla. 1770-luvulla sen maastossa oli venäläisten rakentama Linnoituksen Kimpisen etulinnake. Nykyisin alueeseen kuuluu Kimpisen urheilukeskus, Keskussairaala, Myllysaaren vapaa-ajankeskus, Vanha Pappila, Galleria Pihatto ja Arboretum -puisto sekä myös Jehovan todistajien Sali. Kimpisen alueella on vanhaa pientaloasutusta, mutta määrällisesti enemmän 1960-luvulla rakennettuja kerrostaloasuntoja.

KAHILANNIEMI on Kimpisen asuinalue. Alueella oli aikoinaan saha. Kansan suussa sitä kutsuttiin Hentun sahaksi. Toinen, ei niin mairitteleva nimitys, oli Nälkäniemi. Sahalla kun oli huonot palkat, niin työväki vaihtui tiheään. Sahatoiminta loppui noin viitisenkymmentä vuotta sitten. 1990- ja 2000-luvuilla alueelle on rakennettu sekä pientalo- että kerrostaloasuntoja. Kahilanniemellä sijaitsee 9-reikäinen golfkenttä.

LEPOLA on nimetty Lepolan hautausmaan mukaan. Alueella ei ole paljon asuinrakennuksia, hieman vajaa kuusikymmentä ja nekin suurimmaksi osaksi pientaloja. Asuinrakentaminen sijoittui 1940- ja 50-luvuille sekä jälleen virkistyen 1990-luvulla. Alueella on hautausmaan lisäksi lasten liikennekaupunki, ammattikorkeakoulun yksiköitä ja ammattikoulu, urheilutalo, uimahalli, vanhainkoti, palolaitos sekä myös Armilan sairaala-alue.

PELTOLAN kaupunginosa rakentui 1800-luvun lopulla Lappeen Armilan -kylän maille. Peltolan tila, josta nimi juontuu, oli yksi Armilan viidestä kantatilasta. Peltola on täysin kerrostalovaltainen alue. Asuinrakentaminen alkoi 1960-luvulla huipun sijoittuessa 1980-luvulle, muutoin on rakennettu tasaisesti aina 2000-luvulle asti. Alueella on Lappeenrannan kaupungintalo, valtion virastotalo, MaakuntaGalleria, Palvelukeskuksen palvelutalo, VPK-talo ja helluntaiseurakunnan rukoushuone. Alueella on kolmin kappalein puistoja: Paasikiven-, Kölhin- ja Louhenpuisto.

ALAKYLÄ on myös muodostunut Lappeen Armilan kylän maista. Alakylä nimi tulee jyrkästä mäestä, jonka alapuolella asutus oli. Aluetta on kutsuttu myös Keltuksi. Sodan aikana Alakylä sai osansa pommituksista ja taloja rakennettiin uudelleen sodan jälkeen. Alakylä on pientalovaltainen alue lähes 80 prosenttisesti. Alueella on 1964 valmistunut Alakylän koulu.

TAIKINAMÄKI on kuin sisääntuloportti kaupunkiin, sillä alueen tunnusmerkki on suuri liikenneympyrä ja sen läheisyydessä oleva vesitorni. Taikinamäki on kerrostalovaltainen alue yli 90 prosenttisesti. Alue rakentui kuin kertarysäyksellä 1950-luvulla. Muutamia pientaloja alueelle oli toki ilmestynyt jo 1920-luvulta alkaen. Alueella on Peltolan ja Kimpisen koulut, ammattikorkeakoulun yksiköitä, kansalais- ja musiikkiopistot, kirjasto, teatteri ja Myöhempien aikojen pyhien kirkko.

ASUTUS näillä alueilla on keskittynyt kerrostaloasumisen puolelle. Alueiden 5500 asunnosta 82 prosenttia on kerrostaloasuntoja. Alakylä poiketen näistä alueista on pientalovaltainen. 51 prosenttia asunnoista on omistusasuntoja.

VÄESTÖÄ näillä kuudella alueella asuu vähän yli 8000. Lapsia on 13 prosenttia ja nuoria aikuisia 17 prosenttia. Keski-ikäisiä on 41 prosenttia ja ikääntyneitä lähes 30 prosenttia. Ikääntyneiden suuren luvun selittää palveluiden läheisyys ja kerrostaloasumisen helppous. Alakylän ja Kimpisen pientaloalueet ovat selkeästi lapsiperheiden suosiossa ja Peltola vastaavasti ikääntyneiden.

KESKUSTA-ALUEESEEN kuuluu näiden kuuden alueen lisäksi myös seitsemän muuta kaupunginosaa. Kokonaisuutena Keskusta-aluetta tarkasteltuna näillä kuudella alueella asuu 52 prosenttia reilusta 15500 Keskusta-alueen asukkaasta.

Keskustassa monipuoliset harrastus-mahdollisuudet

KIMPISEN URHEILUKENTTÄ valmistui kesällä 1939. Kesäisin järjestetyt jalkapallo-ottelut ja yleisurheilukilpailut sekä aikanaan talvella jääpallopelit ovat vuosikymmenet houkutelleet yleisöä Kimpiselle. Yleisurheilustadionin lisäksi urheilukeskukseen kuuluu myös toinen nurmijalkapallokenttä, yhteensä 5 ulkotenniskenttää, ulkokoripallokenttä, 3 ulkolentopallokenttää sekä noin kilometrin mittainen valaistu lenkkipolku, joka talvisin toimii hiihtolatuna. Talvella Kimpisessä on myös kiekkokaukalo ja kaksi luistelualuetta.

URHEILUTALO tarjoaa mahdollisuuden harrastaa monipuolista sisäliikuntaa eri liikuntalajeille soveltuvissa tiloissa. Uimahalli ja keilahalli ovat samassa rakennuksessa. Lämmitettävä tekonurmikenttä ammattikoulun kupeessa luo mahdollisuudet ulkopalloilulle lähes ympärivuoden. Keskusta-alueella löytyy lisäksi monia yksityisiä eri liikuntamuotojen tarjoajia.

KOIRAPUISTO löytyy Lepolan hautausmaan viereltä. Kevyen liikenteen väylät ovat varsin kattavat keskustassa ja sen lähituntumassa. Kaupungin upein uimaranta, Myllysaari on aivan keskustan tuntumassa. Myllysaarta on parin vuoden ajan kehitetty monipuoliseksi virkistysalueeksi. Siellä voi harrastaa talvisin myös avantouintia.

SAIMAA ja luonto ovat myös keskustan tuntumassa. Se luo asukkaille loistavat mahdollisuudet ulkoliikuntaan ja virkistäytymiseen.

Palvelut keskustassa – kaikki ulottuvilla

Keskusta alueelta puuttuvat suuret automarketit, mutta kaikki monipuoliset palvelut ja kaupat kyllä löytyvät. Lappeenrannassa on tällä hetkellä 7 kauppakeskusta ja 6 niistä sijaitsee näillä alueilla.

Terveyspalveluista huolehtii yksityisten lisäksi Etelä-Karjalan Keskussairaala sekä Armilan sairaala ja terveyskeskus. Palveluiden lähelle on hyvä perustaa eri asumisen vaihtoehtoja ikääntyneille, joita alueilla onkin useita.

Päiväkoteja näillä alueilla on viisi ja leikkikenttiä jopa kuusi ja lisäksi vielä lasten liikennekaupunki. Nuorille on monitoimitalo kirjaston vieressä. Opetusta tarjotaan Peltolan alakoulussa, Kimpisen yläkoulussa ja lukiossa sekä ammattikoulussa kuten myös kansalaisopistolla. Ammattikorkeakoulu siirtyy alueelta syksyn aikana Skinnarilan kampukselle. Julkinen liikenne kulkee Keskuspuiston kautta. Sieltä pääsee jokaiseen linjaan ja joka puolelle kaupunkia sujuvasti.

Muistoja entisiltä ajoilta  

LAPPEEN MARIAN KIRKKOA suojelee kirkkolaki ja se on valtakunnallisesti merkittävien rakennusten listalla. Kirkko vihittiin käyttöön 21.6.1794. Kirkon kellotapuli rakennettiin 1854-56. Lappeen kirkko sai nimensä todennäköisesti hallitsijalta, keisari Aleksanteri I:n äidiltä Maria Fjodorovnalta. Kirkko rakennettiin aikanaan paloturvallisuussyistä kaupungin linnoituksen ulkopuolelle Lappeen emäpitäjän maille keskelle tiheää metsää.

RAATIHUONE, 1829, on Suomen vanhin puinen raatihuone. Kaupungilla oli noihin aikoihin puutetta rahasta, joten se sai poikkeusluvan valmistaa raatihuoneen puusta. Vuosien varrella raatihuone on saanut lisäosia alkuperäiseen rakennukseen.

KYLPYLÄ perustettiin 1824 ja nykyinen kylpylärakennus valmistui 1912. Ensimmäisten sadan vuoden ajan kylpylän asiakkaita olivat erityisesti venäläiset aristokraatit, jotka saapuivat Lappeenrantaan kesänviettoon. 1940-luvulla kylpylä muuttui kesäaikaan toimivaksi terveyskylpyläksi. Nykyisin kylpylä toimii ympärivuotisena. Kylpylän vieressä oleva kasino rakennettiin 1913 palvelemaan kylpylän asiakkaita.

PANIMON kaupunginlahden rantaan rakensi englantilainen kauppias John Nethersole 1891. Tehtaan nimi oli tuolloin Lappeenrannan Olut- ja Portteritehdas. Uuden omistajan ja laajennuksen myötä 1899 uudeksi nimeksi tuli Lappeenranta ja Lauritsala Oy. Hartwall osti yhtiön 1966. Panimolla oli onnea, kun silloisen Neuvostoliiton suurlähettiläs paheksui Karjala oluen etiketissä olevia miekkoja. Lausahdus aiheutti Suomessa reaktion, että Karjala olut tuli jokaiselle tunnetuksi. Hartwall päätti sulkea 1993 täysin kannattavan oluttehtaan ja siirsi tuotannon pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2002 panimon tiloihin tuli asuin- sekä toimistohuoneistoja.

VESITORNI valmistui 1927 palvelemaan kaupungin vesihuoltoa. Sodan aikana tornia käytettiin ilmantorjuntaan. Nykyinen vesitorni rakennettiin 1955 entisen ympärille. Vesitorni peruskorjattiin 2004 ja sen jälkeen se on ollut suljettuna yleisöltä.

LEPOLAN HAUTAUSMAA perustettiin 1939. Sisäänkäynnin portin on suunnitellut Ilmari Wirkkala. Hän otti portin esikuvaksi Rooman antiikin voitonportin. Lepolassa se kuvaa Kristuksen kuolemanvoiton triumfiporttia. Hautausmaalla on myös Wirkkalan suunnittelema rakennustaiteellisesti merkittävä kappelirakennus. Keskuspuistossa on Valkoisten kaatuneiden sankaripatsas vuodelta 1920, joka on myös Ilmari Wirkkalan tekemä.

LOTTA-PATSAS on Kirkkokatu 6:n puistikossa vastapäätä entistä suojeluskuntataloa. Raumalainen talousneuvos Pauli Talvio teetti vaimonsa muistoksi lottapatsaan. Nina Sailon tekemä patsas paljastettiin 40 vuotta järjestön lakkauttamisen jälkeen 7.9.1985. Patsaan jalustassa on teksti: ”Suomen lotille kiitollisina 1939 – 1944. Aseveljet” ja ”Muista menneitten sukupolvien työ.”   

Keskustassa on asumisen helppous parhaimmillaan
– kaikki lähellä niin luonto kuin palvelutkin!