Etusivu KaupunkimmeLinnoitusLinnoituksen rakennuksetSotilas- ja vankila-alueesta Lappeenrannan matkailuvaltiksi
Valitse taso

Hiljaiselo pelasti linnoituksen

Sotilas- ja vankila-alueesta Lappeenrannan matkailuvaltiksi 

Miikka Kurri_kuva Mervi Palonen web.jpg
Etelä-Karjalan museon rakennustutkija Miikka Kurrin
työmatka käy Viipurin portin kautta
.

Miikka Kurrin haastattelu keväällä 2014

Rakennustutkija Miikka Kurri on matkalla kotoaan Pallosta työpaikalleen Komendantin taloon, Lappeenrannan linnoitukseen. Hän hidastaa askeleitaan Pusupuiston laululavan kohdalla ja ihailee sadunomaista kokonaisuutta: Ikipuiden katveessa sijaitseva klassisen hillitty laululava kaihoaa musikantteja estradilleen ja yleisöä äärelleen. Taustalla nuolilinnake työntyy puistoon ylvään uhmakkaana.

Vielä ei näy muita kulkijoita, mutta päivä ja ilta tuovat poluille koiranulkoiluttajia, lenkkeilijöitä ja verkalleen käyskenteleviä venäläisiä matkailijoita. Valitettavasti laululava on kohdannut myös ilkivaltaa öiden hämärtyvinä tunteina. Muutama lauta on hiiltynyt ja vaaleilla pinnoilla näkyy suttauksia.

Työmatka jatkuu Viipurin portille, Lappeenrannan menneisyyden ja nykyisyyden väliseen solaan. Portin takana avautuu vanha kaupunki, matkailuvaltti, joka vielä ennen sotia oli puolittain suljettu sotilas- ja vankila-alue. 
 

Linnoituksen pääkatua – Kristiinankatua – kulkiessaan Miikka Kurri ohittaa eri ajanjaksoilla nousseita rakennuksia ja katselee levollisesti ympärilleen.

– 1970-luvulta alkaen linnoitusta on kehitetty omista historiallisista lähtökohdistaan ja sen arvoa on vaalittu Lappeenrannan vanhana kaupunkina. Hienosti on myös edistytty, Kurri sanoo ja huomauttaa, että rakennukset pysyvät parhaiten kunnossa, jos niitä käytetään.

– Useat rakennukset ovat alueen arvolle sopivassa museokäytössä. Majurskan talo on puolestaan loistava esimerkki siitä, kuinka vanhaa rakennusta on kunnioitettu. Tiloja ei ole ylikorjattu nykyaikaisiksi, vaan tunnelma syntyy uuden ja vanhan sopusoinnusta.

Uusi asemakaava lupaa hyvää tulevaisuutta

Miikka Kurri arvioi, että linnoituksen uusi asemakaavakin lupaa alueelle hyvää.

– Se suojelee linnoituksen vanhat rakennukset. Kaavaillut uudet talot olisivat suhteellisen pieniä ja vanhaan rakennuskantaan sulautuvia. Suunnitteilla ei ole enää isoja hotellikomplekseja eikä muutakaan ympäristöstään poikkeavaa. Tulevaisuus näyttää hyvältä, mikäli näistä periaatteista pidetään kiinni ja mikäli vanhojen rakennusten ylläpitoon ja korjauksiin on riittävästi rahaa käytettävissä, Kurri ennakoi.

Rakennustutkija iloitsee Linnoituksen urheilutalon eli Kehruuhuoneen kunnostushankkeesta, mutta on huolissaan Majurskan talon takana sijaitsevasta hirsirakennuksesta ja niin sanotusta 1A -talosta, joka oli tarkoitus liittää sotahistoriakeskus Kannaksen kokonaisuuteen. Tyhjillään ne uhkaavat rapistua.

Missään vaiheessa linnoitusta ei ole hylätty joutomaaksi

Linnoituksen kehitys on ajoittain ollut vaakalaudalla, mutta lopulta hiljaiselo on koitunut sen pelastukseksi. Toisaalta linnoituksessa on jatkuvasti ollut joko sotilas- tai siviiliasutusta, joten missään vaiheessa sitä ei ole hylätty joutomaaksi.

Rakennushistoriallisena takaiskuna Kurri pitää esimerkiksi vankilan korkean sellirakennuksen purkamista 1950- ja 1960-luvun vaihteessa. Nostaisihan senkaltainen maamerkki erityisesti vankila-alueen rakennuskokonaisuutta nykyistä selkeämmin esille.

– Vaikka linnoitus jäi muusta kaupungista syrjään 1800-luvun myötä, Lappeenrannan juuret työntyvät kuitenkin juuri linnoitusniemeen. Puolustusta varten rakennetut vallit ovat todistaneet kaupungin historian kipeitä vaiheita. Sisällissodan aikaiset teloitukset löivät tuoreimmat haavat sen maaperään, Kurri kuvailee.

– Sotien jälkeisinä vuosina Lappeenrannan kehitys oli melko kiivasta mutta onneksi valtion omistama linnoitus jätettiin rauhaan vuosikymmeniksi ja korkeakoulullekin löydettiin tilaa avarammilta alueilta.

– 1970-luvulla historiallisen miljöön arvo tunnistettiin ja ensimmäinen, vuonna 1978 valmistunut kehittämissuunnitelma loi pohjan restauroinnille. Ymmärrettiin, että alueesta kehittyisi ennen pitkää kaupungin matkailuvaltti, Miikka Kurri summaa.

Teksti ja kuva Mervi Palonen