Etusivu KaupunkimmeLinnoitusLinnoituksen rakennuksetPuisia asuinrakennuksia 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta

Puisia asuinrakennuksia 1800-luvun jälkimmäiseltä puoliskolta


Kun Suomesta tuli vuonna 1812 autonominen Venäjän osa eli Suomen suuriruhtinaskunta, Lappeenranta siirtyi Vanhan Suomen mukana muun Suomen yhteyteen. Tuolloin Lappeenranta menetti merkityksensä venäläisenä rajakaupunkina. Linnoitukseen jäi pieni varuskunta ja osasta niemeä muodostettiin vankila-alue.

Kaupungin uusi keskusta raatihuoneineen ja kauppiastaloineen alkoi muodostua nykyisille sijoilleen Lappeen kirkon ja Kaupunginlahden väliselle alueelle.

1800-luvun ensimmäisellä puoliskolla linnoituksen rakennuskanta säilyi jokseenkin entisellään, mutta 1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla rakennettiin puisia upseeriasuntoja ja miehistön majoitusrakennuksia, vankilarakennuksia ja varuskunnan sairaala.

Tähän joukkoon kuuluvat muun muassa niin sanottu Majurskan talo, Kristiinan työtuvat ja sairaalaksi rakennettu puurakennus Katariinantorin pohjoislaidalla. Seurakunnan pappila valmistui 1800-luvun viimeisinä vuosina kirkon pohjoispuolelle. Vankilan saunaksi ja pesutuvaksi vuonna 1884 valmistuneessa tiilirakennuksessa toimii nykyisin kuvataidekoulu.

Juhla- ja tapahtumataloksi kunnostettava, Linnoituksen urheilutalona tunnettu rakennus valmistui aikaisintaan 1830-luvun jälkipuoliskolla naisvankilan eli kehruuhuoneen työtiloiksi. Se palveli 1880-luvun alusta 1930-luvun lopulle miesvankilan työtiloina ja viime sotien jälkeen urheilutalona. Sotien jälkeen urheilutalo oli myös suosittu tanssipaikka.

Historiallinen kuva vankila-alueesta_kuva Etelä-Karjalan museo WEB.jpg
Kuva vankila-alueesta 1920-luvulta. Oikeassa laidassa Linnoituksen urheilutalo eli Kehruuhuone. Etualalla keskellä rakennus 1A. 1A:n ja nykyisen kaupunginarkistorakennuksen välissä puurakenteinen, 1970-luvulla purettu vankilan sairaala-kirkkorakennus. Arkiston takana näkyy osa nykyisen kuvataidekoulun tiilirakennusta. Korkea rakennus 1A:n takana on vuonna 1884 valmistunut sellirakennus, joka purettiin 1950- ja 1960-luvun vaihteessa. Vankila-alue oli rajattu ympäristöstään korkealla puuaidalla, jonka perustuksia on maastossa vieläkin näkyvissä. Kuva Etelä-Karjalan museo.
 
Majurskan talo MK WEB.JPG
Majurskan talo. Kuvaaja Minna Kivistö.
 
Kristiinan työtuvat JI WEB.JPG
Kristiinan työtuvat. Kuvaaja Johanna Ilves. 
 
Kehruuhuone_kuva Johanna Ilves.jpg
Linnoituksen urheilutalo. Kuvaaja Johanna Ilves.