Etusivu KaupunkimmeLaihia, Mälkiä, Kanavansuu

Laihia, Mälkiä ja Kanavansuu

Kotikylä Muukontien varrella

Missä Laihia loppuu tai Mälkiä alkaa, minne kurottautuu Pontus, vai oletko kenties jo Kanavansuulla? Laihia, Mälkiä Kananvansuu_kartta449x239.jpg

Sahan ja tehtaan synnyttämät työväen asuinalueet, historia tarinoineen, monimuotoinen luonto sekä pitkään samoilla kulmilla asuneet suvut ovat kutoneet näistä toisiaan sivuavista asuinalueista viihtyisän kotikylän.

Syyslukukaudeksi 2017 avautuva Pontuksen päiväkotikoulu nousee suurin piirtein Laihian, Mälkiän ja Kanavansuun risteykseen, vaikka tarkkaan katsoen kyllä Mälkiän puolelle.

Kaupungin kaavoitusosasto etsii vanhan rakennuskannan väliköistä tilaa pientalotonteille, koska koulu lisää alueen vetovoimaisuutta. Kiiskinmäen puiston aluetta on jo kaavoitettu asumiseen, ja lähivuosina Laihianrantaan nousee noin 60 pientalon asuinalue.

Lappeenrannan keskustaajaman itäosissa ollaan – entisen Lauritsalan kauppalan mailla. Ja jos Laihialle poikkeat, saavut entisen Lappeen kunnan maille. Valtakunnallista huomiota ropisi koko alueelle vuonna 1999 Kanavansuulla järjestettyjen asuntomessujen ansiosta.

Kaupunginosien nimiä ei tarvitse ihmetellä: Aikoinaan Mälkiän mailla sijaitsi Mälkiän tila ja Laihian mailla Laihian tila. Kanavansuu puolestaan syntyi sanamukaisesti Saimaan ja kanavan yhtymäkohtaan.

Mutta Pontuksen sijoittaminen kartalle onkin jo hankalampaa. Jonkun mielestä se on Laihian lempinimi. Ainakin se oli aikoinaan postitoimipaikka. Viisainta lienee sanoa, että Pontuksella tarkoitetaan asuinaluetta Pontuksen kaivannon lähiympäristössä niin Laihian kuin Mälkiänkin puolella.

Perimätietoa ja tarinoita

Joensuun rata ja Muukontie, joka aikoinaan oli Lappeenrannan ja Imatran välinen valtaväylä, Saimaan kanava, upea Murheistenranta, sen takana nouseva harjuselänne polkuineen sekä tietysti Pontuksen kaivanto lyövät alueelle mielenkiintoisen, vaikka suunnittelua rajoittavan leimansa.

Perimätieto seudun historiallisista vaiheista sekä asukkaiden kohtaloista muun muassa vuoden 1918 sisällissodan ajalta kulkee sukupolvelta toiselle ja saa uusia vivahteita tarinankertojan mielikuvituksen tai historian tulkitsijan mukaan.

Moni Pontuksen kaivannon ja Murheistenrannan harjumaastossa ulkoileva pysähtyy radan varrella sijaitsevalle Jooseppi (Juosi) Muston haudalle kunnioittamaan teloitetun nuorukaisen muistoa. Myös rautatien rakentajat osoittivat kunnioitustaan kaartamalla kiskot hautapaikan kohdalla.

Eri yhdistyksissä valpastuttiin yhteistuumin, kun punavangeille kohtalokkaaksi koituneen Siparin torpan tontti raivattiin uudisrakennukselle vuonna 2014: mökin jäännöksistä otettiin talteen palasia, joista on tarkoitus koota sisällissodan tapahtumista kertova muistomerkki.

Monenlaisia sukupolvelta toiselle kulkeutuneita tarinoita ja luuloja kietoutuu maisemaa halkovan Pontuksen kaivannon ympärille. 1600-luvun alussa kaivettu, leveimmillään 25-metrinen ja syvimmillään kahdeksanmetrinen syvänne ulottuu Laihialta Mälkiälle ja muistuttaa aikajärjestyksessä toisesta historiallisesta yrityksestä yhdistää Saimaa mereen.

Kanavan rannalla sijaitseva Kanavamuseo puolestaan pysäyttää kävijänsä kanavanrakentajien ja ohitse kulkevien laivojen kertomaan.

Kasarmeja, rintamamiestaloja ja idyllisiä huviloita
Telakanmaki_asukaslehti_kesä16_koko901x539.jpg
Kaukaan tehtaan työväelle 1920- ja 1930-luvulla rakennetut Telakanmäen kasarmit ovat Kanavansuun alueella säilyneestä rakennuskannasta vanhin yhtenäinen alue.

Entinen saunarakennus360x239.jpg 
 Entinen saunarakennus
Pitkänomaiset punaiset rakennukset olivat alun perin usean perheen työläisasuntoja. Mökkirivinkadun talot puolestaan tehtiin yhden perheen käyttöön. Tilimäen ympäristössä, rannan komeimmille paikoille rakennetut keltaiset ja valkoiset talot olivat tehtaan virkailijoita ja johtajia varten.

Kaupunki osti nykyisen Kanavansuun alueen maat kiinteistöineen joulukuussa 1986 Kymi-Strömberg Oy:ltä. Suurin osa rakennuksista on nyt yksityisessä omistuksessa ja niiden kunnostusta säädellään suojelumerkinnöillä. Myös joitakin tontteja on myyty rakennusten mukana.

Kaupungin omistamat Kanavansuun päiväkodin ja koulun rakennukset ovat tulossa myyntiin, kun niiden toiminta siirtyy rakenteilla olevaan Pontuksen päiväkotikouluun.
 Luotsinkatu360x239.jpg
 Luotsinkatu Laihialla


Kaija Kiiveri-Hakkaraisen Lappeenrannan kaupunginosien rakennuksista kertovassa kirjassa Rakennettu Lappeenranta korostetaan, että Kanavansuun työläiskasarmit on yhtenäisenä säilynyt kokonaisuus ja upea esimerkki 1900-luvun alkupuolen työläiskorttelialueesta. Se kuuluukin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin ympäristöihin.

Toinen rakennusaalto pyyhkäisi sotien jälkeen, 1940- ja 1950-luvulla, Mälkiälle, Kaukaan tehtaan maille, ja synnytti yhtenäisen pientaloalueen puolitoistakerroksisine omakotitaloineen.

1970- ja 1980-luvulla kolmas rakennusaalto pujotteli toisen aallon tyhjilleen jättämille, monesti kallioisille tonteille yhden kerroksen taloineen.

Laihialle on rakennettu tasaiseen tahtiin 1900-luvun alusta alkaen. Myös Kiiskinmäki kuuluu Laihiaan. Samoin Murheistenranta,
 Taloja Murheistenrannassa360x239.jpg
Murheistenrannan taloja

jonka maisemiin kuin kiinni kasvaneet, 1900-luvun alussa rakennetut huvilamaiset talot pysähdyttävät idyllisyydellään.

Murheistenrannan kivikautinen asuinalue muistuttaa kulkijoita ammoisesta asutuksesta ja mäen harjanteella kohoava vesitorni ajasta ennen kaupungin rakentamaa kunnallistekniikkaa.

Koko seutu on läpeensä pientalovaltaisia. Mutta Kanavansuulla kulkiessasi ohitat kerrostalojakin, joista osa kuuluu Lappeenrannan asuntopalvelun vuokrataloihin.

Neljäs rakennusaalto alkamassa

Nyt neljäs rakennusaalto on alkamassa uuden koulun ansiosta: sekä kaupungin kaavoitusosasto että uudisrakentajat – yhteistyössä asukkaiden kanssa – etsivät vapaita tontinpaikkoja vanhan rakennuskannan väliköistä, mieluiten Pontuksen koulun lähietäisyydeltä.

Kaupunginarkkitehti Maarit Pimiä on mieltynyt aaltomaisesti eri aikoina muotoutuneisiin asuinalueisiin.

– Mielestäni rakennuskannaltaan vaihtelevat asuinalueet ovat viehättäviä ja lystikkäitä. Ajan havina ja historian kerrokset saavat näkyä. Toisaalta asuinalueen yhtenäinen ilmekin ihastuttaa harmoniaa kaipaavan silmiä.

Esimerkiksi Laihianrantaan on mahdollista rakentaa taloja, joissa on jotain yhteistä ja jotain erilaista. Mäentörmään nousevista kodeista osa on rinnetaloja ja rakentajien toiveena on ikkunasta avautuva järvimaisema.

Maarit Pimiä tietää, että monet lapsiperheetkin muuttaisivat mieluiten vanhoille asuinalueille, joissa ympäristö ja kasvillisuus ovat jo valmiina. Tosin työpaikkojen ja palvelujen sijainti puoltaa uusien asuinalueiden rakentamista, mutta Lappeenrannassa niitäkään ei haluta sijoittaa etäälle jo olemassa olevasta kunnallistekniikasta.

Pontuksen koulu yhdistää, keskittää ja lisää ympäristössään julkisia palveluja ja vahvistaa myös liikuntapaikkojen kunnossapitoa. Sen sijaan kaupallisten palvelujen kehittyminen on yrittäjistä kiinni.

– Valtaväylän eli Muukontien varrella on hyviä paikkoja kaupallisille palveluille. Lauritsalan kaupat ovat kyllä aika lähellä, mutta kioski tai pikkupuoti täydentäisi mukavasti tarjontaa, Pimiä arvioi.

Myös vaihteleva luonto lisää alueen vetovoimaa. Laihian harjualue on kangasmetsää, jonka kosteissa painanteissa lehtokasvillisuuskin menestyy. Korkeuserot tekevät maastosta lenkkeilijälle haasteellisen, mutta metsäretki palkitsee. Lumien sulettua voi ihailla kangasvuokkoja ja syyskesästä kannattaa ottaa mukaan marja-astia ja sienikori.