Valitse taso

Lappeenrannan historiaLappeenrannan taistelun muistomerkki

Lappeenrantalaisten esivanhemmat saapuivat Saimaan rannoille riistan ja kalan houkuttelemina. Talonsa he pystyttivät rantahietikoille. Rautakauden loppuun mennessä Lappeenrannan seudulle oli muodostunut pysyvää asutusta.

1600-luvulla Lappeenranta eli Villmanstrand oli valtakunnan merkittävimpiä tervakaupan keskuksia. Se sijaitsi tärkeiden vesireittien ja maanteiden risteyspaikassa. Kaupunkioikeudet saatiin vuonna 1649 Pietari Brahen ja Kristiina-kuningattaren kaudella. Tältä ajalta on myös kaupungin villimiesvaakuna.

Saimaaseen pistävälle niemelle kaavoitetun kaupungin laitureilla ja kapakoissa kävi melkoinen kuhina, kun kauppamiehet ja matkalaiset saapuivat kokeilemaan onneaan.

1700-luvulla Pikku Vihan aikaan Lappeenranta muuttui taistelutantereeksi, jonka herruudesta ruotsalaiset ja venäläiset kiistelivät verissä päin. Linnoitettu kaupunki vartioi vuoroin Ruotsi-Suomen itärajaa, vuoroin Venäjän länsirajaa. Pikku Vihan verisin taistelu käytiin Lappeenrannassa 1741.

Sodat särkivät pikkukaupunki-idyllin viime vuosisadalla vielä kahteen otteeseen, kansalaissodassa 1918 sekä talvi- ja jatkosodan pommituksissa. Olojen tasaannuttua on Lappeenrannan kehitys ollut vakaata menoa eteenpäin. Vilkkaasta markkinapaikasta kasvoi ensin teollisuuskaupunki, myöhemmin myös yliopistokaupunki.

Nykyisin Lappeenranta on monipuolinen osaamiskeskus ja koko kaakkoisen Suomen kasvun veturi. Vaikka metsäteollisuus on edelleenkin merkittävä työllistäjä, jo kaksi kolmasosaa työpaikoista on palvelualalla ja matkailusta on kehittymässä vahva uusi elinkeinoala.